Selonteko on erittäin kattava kokonaisuus ja käsittelee ruokapolitiikan laajasti alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden, vähittäiskaupan ja jakelukanavien kautta tiedostavaan kuluttajaan, jolle halutaan tarjota kestävästi ja eettisesti tuotettua maukasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Selonteon jokaisen kappaleen lopussa olevat ”Mitä pitää tehdä?”-laatikot selkeyttävät tarvittavia toimenpiteitä.
Kunnilla tärkeä rooli ruokapolitiikassa
Kunnilla on merkittävä rooli hankinnoissa, ruokapalvelujen tarjoajana sekä kasvattajana ja opetuspalveluiden järjestäjänä. Ruokakasvatus ja kouluruokailu ovat erittäin keskeisiä myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Monissa kunnissa myös alkutuotanto sekä elintarviketeollisuus ovat elinvoiman kannalta keskeisiä. Tyrnävän slogan ”Laatumukuloita pelloilla ja pirteissä” tuo hyvin esiin sen, että kunnat voivat yhdistää alkutuotannon, tuotekehityksen sekä kasvatuksen ja nuoriin panostamisen paikallisesti kuntastrategiassa. Ruokapolitiikka on tärkeä myös tulevaisuuden kunnille.
Selonteossa on otettu esiin kuntien rooli hankinnoissa ja mahdollisuus tukea päätöksillä myös paikallista elinvoimaa. Selonteossa ei ole pohdittu, mitä tapahtuu hankinnoissa sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Mikäli ruokapalveluiden osalta tapahtuu valtakunnallista keskittymistä, niin silloin paikallisen ns. lähiruoan hyödyntäminen voi hankaloitua ja myös kotimaisuustavoitteet voivat jäädä huomioimatta mm. hankinnoissa. Mitä kauempana julkisten ruokapalveluiden ruoka valmistetaan, sitä vaikeampi on liittää ruokaan selonteossa esille nostettu ruokakasvatuksen merkitys ja ruokatajun kehittäminen esim. päiväkoti- ja kouluruokailuissa. Selonteossa tulisi kyseenalaistaa myös pelkästään suurten tuotantoyksiköiden kannattavuutta. Pienissä, paikallisissa ruokapalveluyksiköissä paikallisen ja kotimaisen ruoan käyttö ja selonteossa tärkeäksi nostettu ruokakasvatus on helpompi toteuttaa.
Tavoitteena on saada kuntien strategioihin kirjaukset kotimaisten, vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden hankinnasta. Taloudellisten mittareiden lisäksi hankinnoissa halutaan korostaa laatua, ravitsemusta, tuoreutta, sesonginmukaisuutta, kestävää kehitystä ja paikallisuutta. Tämä edellyttää kuntapäättäjille kohdistettua viestintää ja tiedottamista. Kuntaliitto on tehnyt useita vuosia yhteistyötä verkostoissaan mm. EkoCentrian kanssa näiden tavoitteiden edistämiseksi. Selonteko tukee hyvin tätä työtä myös tulevaisuudessa.
Myös selonteossa mainittu alueellisten ja paikallisten jakelukanavien kehittäminen on kannatettava toimenpide. Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa julkisten ruokapalveluiden osalta on varmistettava, että julkiset ruokapalvelut voivat käyttää paikallisten ja alueellisten mikro- ja pk-yritysten elintarviketarjontaa, jota puolestaan voidaan kehittää ja monipuolistaa ruokapalveluiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Tämä edellyttää mm. neuvontaa ja koulutusta kaikille ruokaketjun toimijoille.
Paikallisten tuotettujen raaka-aineiden kannalta ongelmana on usein se, että lähituottajat eivät pysty tarjoamaan riittävän suuria raaka-ainemääriä suurten ruokapalveluyksiköiden tarpeisiin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä joustavammin tarjoamaan tuotteitaan keittiöiden ruokalistoille voidaan tukea kehittämällä hankintaosaamista ja uuden hankintalain mahdollisuuksia hyödyntäen.
Selonteossa nostettiin voimakkaasti esiin elintarvikealan kannattavuuden parantaminen. Maatilayritysten kehittäminen, kannattavuus ja jatkuvuuden varmistaminen luovat edellytyksiä myös elintarviketuotantoa palveleville teollisuudenaloille ja yrityksille. Kannattava alkutuotanto ja elintarviketeollisuus edistävät työllisyyttä ja parantavat myös kuntien elinvoimaa ja tämä onkin tuotu selonteossa aikaisempaa selvemmin esille. Toimenpiteisiin voisi lisätä selvitystyön siitä, miten paikallisen ruoan käyttö tukee kunnan ja alueen elinvoimaa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Hartikainen