Valtioneuvoston asetusluonnokset alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ja rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta

​Yleistä:

Sekä kansallista alueiden kehittämistä että EU:n rakennerahastojen hallinnointia varten uudistetaan ohjaavaa lainsäädäntöä uutta EU:n rahoituskautta 2014-2020 silmällä pitäen. Lakien valmistelun lähtökohtana on ollut luoda perusrakenne alueiden kehittämiselle ja tavoitteena on ollut välttää liian yksityiskohtaista lainsäädäntöä sekä yhdenmukaistaa menettelyjä eri viranomaisten välillä. Nyt lausuntopyynnön kohteena on asetustaso, jolla täsmennetään lain tavoitetilaa käytännön toteutuksessa.

Huomioidaanko asetuksissa riittävästi asiakasnäkökulma erityisesti tuensaajien näkökulmasta:

Aluekehittämisen tehokas toteutus mahdollistetaan siten, että ohjelmatyön toimeenpano on mahdollisimman lähellä asiakasta. Asetuksissa tehdyt linjaukset mm. yksinkertaistettujen kustannusmallien pääasialliselle käyttöönotolle tukevat osaltaan hallinnollisen taakan vähentämistä.

Asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista:

Kansallisen aluekehittämisen järjestelmää koskevat pykälät (alue- ja rakennepolitiikan neu-vottelukunta, yhteistyöryhmät, aluekehittämispäätös, erityisohjelmat, maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma) täsmentävät hyvin lain sisältöä. Aluekehittämispäätöksen valmistelussa on huolehdittava, että myös ARNE:n ulkopuoliset alueiden kehittämisestä vastuussa olevat tahot pääsevät ottamaan kantaa asiaan valmistelun edetessä. Hallinnonalojen kehittämistavoitteiden laatimiseen ja aikatauluun liittyvät muutokset ovat positiivisia.

Välittävät toimielimet ja koordinaatio liittojen kesken: Riippumatta siitä, mikä on liittojen osalta ohjelmatyön hallinnoinnin mahdollisen keskittämisen lopputulos, on Kuntaliiton näkemyksen mukaan tärkeää lisätä ao. pykälätekstiin seuraava tarkennus: kukin maakunnan liitto vastaa sen rahoituskehykseen osoitetun hankkeen rahoituspäätöksen valmistelusta ja rahoituksen tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Aluekehityslaki antaa liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä keskenään ja tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää myös rakennerahastojen ohjelmatyön hallinnointia järjestettäessä.

Asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta:

Maakuntien liittojen myöntämä alueellinen kehittämistuki:  Rahoitusasetuksen pykälässä 4 säädetään, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen. Tässä yhteydessä elinkeinotoiminnan kehittämistä koskevissa hankkeissa joissa on mukana yritysryhmä, on oltava mahdollisuus rahoittaa konsulttipalveluja osana laajempaa kehittämiskokonaisuutta de minimis-säädökset huomioiden.

Tuen enimmäismäärän yhtenäistäminen: asetuksessa esitetään kehittämishankkeiden tuen enimmäismääräksi 70% ja investointihankkeissa tuen määräksi enintään 50% hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Yhtenäistetyt tukiprosentit koskevat niin ministeriöiden, ELY-keskusten kuin maakunnan liittojen myöntämiä tukia. Hakijoiden asettaminen tasavertaiseen asemaan suhteessa toisiinsa ja eri rahoittajiin on sinänsä kannatettava asia. Kuntaliitto katsoo kuitenkin, että asetuksessa annettua mahdollisuutta tehdä em. enimmäistukiosuudet ylittäviä rahoituspäätöksiä tulee soveltaa perustelluissa tapauksissa. Näitä ovat erityisesti ESR-rahoitteiset julkista intressiä edistävät hankkeet. On nähtävissä, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehittämis- ja investointihankkeiden tukitason lasku nykyisestä (mm. investointituen lasku 70 %:sta 50 %:iin) tulee hankaloittamaan ammattikorkeakoulujen osallistumista hanketoimintaan.

Ennakot: Ennakoiden maksamisen mahdollistaminen on hyvä asia, joskin nyt esitetyt rajaukset tuen saajien osalta lähinnä erilaisiin yhdistyksiin eivät edistä riittävällä tavalla ennakoista tavoiteltavaa hyötyä. Asetusluonnoksessa ennakon maksaminen rajataan koskemaan vain ensimmäistä maksatuserää, joka on usein lyhyt ja jolloin kustannuksia ei välttämättä kerry kovinkaan paljon hankkeen alussa. Tämä osaltaan rajoittaa ennakoista saatavaa hyötyä.  Kuntien ja kuntaomisteisten organisaatioiden näkökulmasta on tärkeää, että mahdollistettaisiin laajemmin ennakoiden hyödyntäminen rakennerahastotoiminnassa. Ennakoiden käyttö edistäisi hankkeiden oikea-aikaista toteutusta ja laajan toimijakentän osallistumista hanketoimintaan.

Asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden tukikelpoisuudesta: 

Yksinkertaistetut kustannusmallit: asetusehdotuksessa esitetään hanketoiminnassa sovellettavaksi pääsääntöisesti yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Kertakorvaus ja prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten eri vaihtoehdot hankkeen sisältämistä toimista riippuen (24% tai 15% EAKR-hankkeissa sekä 17%, 15% tai 40% ESR-hankkeissa) ovat tuensaajien näkökulmasta positiivinen uudistus. 

Silloin kun yksinkertaistetut kustannusmallit eivät ole sovellettavissa hankkeen luonteen vuoksi, on mahdollista toteuttaa hanke tosiasiallisiin kustannuksiin perustuen. Tältä osin asetuksen linjaus vuosilomapalkkojen ja lomakorvausten osalta (”maksettu hankkeen toteuttamisaikana vuosilomalaissa säädetyllä tavalla”) voi kirjanpitoteknisistä syistä johtaa siihen, että hankehenkilöstölle maksettavat vuosilomapalkat ja lomakorvaukset jäävät tukikelvottomiksi eli toteuttajan harteille. Tähän on löydettävä tuensaajan kannalta järkevä ratkaisu.

Tekninen tuki: teknisen tuen pykälän (26§) on tarkennettava, että maakuntien yhteistyöryhmien toimintaan liittyvät kustannukset voidaan rahoittaa teknisestä tuesta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen

varatoimitusjohtaja 

Annukka Mäkinen

erityisasiantuntija