Valtioneuvoston asetus raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasosta

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin ampuma- ja harjoitusalueiden raskaiden aseiden ampumatoiminnan ja räjäytysten melutason ohje- ja toimenpideraja-arvoista ja alueista, joilla melutasoarvoja sovellettaisiin. Asetuksella pyritään luomaan valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö haittavaikutusten hallintaan. Nykytilanteessa raskaiden aseiden ja räjäytysten ulkomelutasojen ohjearvoina on sovellettu valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (993/1992) ja puolustusvoimien vuonna 2005 julkaisemassa ohjeessa määriteltyjä suositusarvoja.

Lausunto

Yleinen osuus

Kuntaliitto pitää hyvänä tavoitetta luoda yhtenäinen käytäntö raskaiden aseiden ja räjäytysten meluvaikutusten hallintaan. Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurenergistä, impulssimaista ja pienitaajuista, eikä nykyinen melusääntely pysty huomioimaan tämän kaltaisen melun erityispiirteitä.

Kunnilla ja maakunnilla on vakiintuneet toimintatavat meluhaitan huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Asetuksessa tulisi huomioida jo kaavoitetut alueet ja varmistaa niiden toteutuminen niin, että ennen asetuksen voimaantuloa lainvoiman saaneiden asemakaavojen mukaan vireille tulevien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupa-asioiden osalta sovellettaisiin aiempaa sääntelyä.

Asetuksen perustelumuistiossa on esitetty, että melulle herkkien toimintojen rakentaminen melualueen ulkopuolelle ampuma- ja harjoitusalueen läheisyyteen olisi mahdollista vain poikkeuksellisesti. Rakentamisrajoitukset ulottuisivat näin ollen myös melualueen ulkopuolelle, jolloin ulkomelutasot alittava alue voi jäädä epämääräiseksi suojavyöhykkeeksi toiminnan harjoittamiseen. Tämänkaltainen rakentamisrajoitteiden laajentuminen voi haitata yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Perusteluissa tulisi avata sisämelua koskeva sääntelyn kokonaisuus selkeästi ja arvioida eri säädösten soveltuvuus raskaiden aseiden aiheuttaman melun haittavaikutusten hallinnassa. Ei ole toivottavaa, että soveltaminen jää kuntien viranomaisten ratkaistavaksi tapauskohtaisesti.

Pykäläkohtaiset huomiot

Säädösteksti ja perustelut poikkeavat paikoin toisistaan siten, että säännöksessä on käytetty laajempaa tai yleisempää ilmaisua. Esimerkiksi soveltamisalaa koskevan 1 §:n 2 momentissa todetaan, että asetusta sovelletaan maankäytön ja rakentamisen valvonnassa. Perusteluissa täsmennetään valvonnan osalta, että kyseessä on rakentamisen ennakkovalvonta. Rajauksen tulisi ilmetä säädöstekstistä.

Sisämelulle on esitetty päiväaikaista melua koskevat ohjearvonsa 5 §:ssä. Sisämelun ohjearvoja ei ole aiemmin esitetty annettavaksi ympäristönsuojelulain 142 §:n valtuutussäännöksellä. Tosin on huomioitava, että esitetyt ohjearvot ovat samat kuin valtioneuvoston periaatepäätöksessä 993/1992, jota kunnat ovat totutusti soveltaneet ((LAeq) päiväohjearvo 35 dB, yöohjearvo 30 dB).

Tällä hetkellä lausunnolla myös toinen melunhallintaa koskeva asetus. Ympäristöministeriön asetusluonnoksessa rakennuksen ääniympäristöstä on esitetty, että rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys on suunniteltava ja toteutettava siten, että keskiäänitaso ei ylitä 30 desibeliä ja impulssimainen, kapeakaistainen tai pienitaajuinen melu (huom. kuten ampuma- ja räjähdysmelu) ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa keskiäänitasoa 25 desibeliä. Rakennusten ääniympäristöä koskevassa asetusesityksessä otettaisiin kuitenkin huomioon tilan kokonaismelutaso, johon vaikuttaa ulkomelutason lisäksi mm. talotekniset laitteet.

Perusteluissa olisi tarpeen avata mikä on lausunnoilla olevien asetusten suhde toisiinsa, onko asetuksia tarkoitus soveltaa rinnakkain?

Perustelumuistiossa on mainittu myös sosiaali- ja terveysministeriön ns. asumisterveysasetus (545/2015), jossa asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle on säädetty toimenpiderajat. Perustelumuistiossa ei ole avattu, miten kyseistä asetusta on tarkoitus soveltaa raskaiden aseiden ja räjäytysten melun aiheuttamien mahdollisten terveyshaittojen arviointiin.

Toiminnanharjoittajalle esitetyt 6 §:n mukaiset tehtävät melun haittavaikutusten hallitsemiseksi ovat kannatettavia. Tiedottaminen on yksi keino vähentää haitan kokemista ampuma- ja harjoitusalueiden läheisyydessä. Tätä keskeisempiä keinoja ovat ampumistoiminnan keskittäminen jaksoihin ja toiminnan välttäminen öisin ja viikonloppuisin.

Asetuksen voimaantuloa koskevan 7 §:n 4 momentissa todetaan, että asetusta sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tuleviin maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisiin menettelyihin. Perusteluissa todetaan kaavaehdotuksen nähtävilläpidon olevan ratkaiseva sovellettavan sääntelyn kannalta. Kaava tulee pääsääntöisesti vireille jo ennen kaavaehdotuksen nähtävilläpitoa.

SUOMEN KUNTALIITTO