Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp), nuorisotakuu
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa valtion vuoden 2014 talousarvioesityksestä koskien nuorisotakuuta.
Miten nuorisotakuun toteuttamisessa on onnistuttu?
Kunnissa on jo pitkän aikaa tehty töitä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ja edistämiseksi.
Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että asiaan kiinnitetään nyt laajalti huomiota.
Yhteinen tahtotila nuorten tilanteen auttamiseen on olemassa ja nuorisotakuun olemassaolosta on yleisellä tasolla laaja tietoisuus. Nuorisotakuu on toiminut myös esimerkkinä vastaavalle takuulle koko Euroopassa. Nuorisotakuun virittämiä suuria odotuksia ei kuitenkaan ole vielä läheskään kaikilta osin saavutettu ja odotuksia mm. nuorten työllistämisen suhteen tulisi tarkentaa huomioiden paremmin vallitseva suhdannetilanne ja käytettävissä olevat palveluresurssit.
Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää toimintamallien ja palvelujärjestelmien rakenteiden pitkäjänteistä kehittämistä. Yksittäisillä, erillisesti rahoitetuilla toimenpiteillä ei päästä taloudelliseen ja toimivaan kokonaisuuteen. Useat nuorisotakuu-työryhmän ehdotukset ovat vasta toimeenpanovaiheessa. Niiden vaikutuksia voidaan arvioida vasta muutamien vuosien kuluttua.
Kuntaliitto katsoo, että nuorisotakuun toteutumisen arviointi on tässä vaiheessa on vielä liian aikaista, koska toimeenpano on vasta käynnistymässä. Pitkälle vievien johtopäätösten tekeminen ja uusien toimenpiteiden käynnistäminen ei ole vielä tarkoituksenmukaista.
Kuntatalous ja -hallinto
Kuntaliitto toteutti vuoden 2013 helmi-maaliskuussa kunnille sähköisen kyselyn. Sen mukaan kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista vahvistamista tukevaa työtä jo pitkään. Vastauksissaan kunnat korostivat sitä, että hankerahoituksesta tulisi siirtyä perusnuorisotyön ja eri toimijoiden pysyvään rahoitukseen.
Kuntien peruspalvelujen riittävä resursointi on avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa. Perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut ovat perusta nuorisotakuun onnistuneelle toteutukselle.
Peruspalvelujen resurssit eivät riitä nuorisotakuun hengen mukaiseen palvelutasoon.
Nuorisotakuu on tuonut varsin vähän lisäresursseja olemassa oleviin palveluihin. Hyötyjä on toki saavutettavissa myös yhteistyötä ja nuorisotakuutietoisuutta lisäämällä.
Kuntaliiton kunnille tekemän kyselyn mukaan kunnat pitävät nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyä tärkeänä. Ne ovat jo pitkään kehittäneet omalle alueelleen sopivia toimintamalleja. Kunnat korostivat peruspalveluiden toimivuutta ja niiden kehittämistä.
Kuntaliitto on erittäin huolestunut kuntien valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista. Näitä leikkauksia ei voida kompensoida nuorisotakuuseen kohdennetuilla erillisillä hankkeilla ja toimenpiteillä.
Kunnat ovat joutuneet kantamaan liian suuren osan valtion säästötoimista. Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset muodostavat yli puolet myös hallituksen ensi vuodelle päättämistä menosäästöistä. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yli 1,1 mrd. €, josta uutta leikkausta on 362 milj. €. Tämän lisäksi opetus - ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntien valtionosuuksia noin 36 miljoonaa euroa.
Hallitus on esittänyt toimintaohjelman tekemistä, jolla kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että toimintamenoissa vuonna 2017 saadaan aikaan miljardin euron säästö. Tärkeätä on, että valmisteltavat keinot ovat aitoja säästöjä kunnille ja että niiden vaikutusarviot ovat huolella laadittuja ja todennettavissa. Menosäästöt tulee kokonaisuudessaan käyttää kuntatalouden tasapainottamiseen, eikä niitä tule kanavoida kunnilta pois miltään osin.
Valtion talousarvioesitys sisältää useita ehdotuksia, joilla lisätään ja laajennetaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita.
Kuntaliitto korostaa, että uusia ja laajenevia tehtäviä ja velvoitteita kunnille ei tule säätää.
Kansantalouden vakavan tilanteen vuoksi Kuntaliitto katsoo, että nuorisotakuuta toteutettaessa pitää pyrkiä palveluprosessien kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä niiden selkiinnyttämiseen. Kokonaisvaltaisen tarkastelun ja resurssien uudelleen kohdentamisen avulla voidaan aikaansaada nykyistä parempia tuloksia. Paikalliselle tasolle tulee antaa riittävästi joustavuutta, jotta toiminta voidaan järjestää ja resurssit kohdentaa alueellisten tarpeiden mukaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan rahoituksen tulee kohdentua perustoiminnan turvaamiseen ja toimintalainsäädännön tulee ensisijaisesti ohjata toimintaa eikä sitä tule tehdä hankerahoituksen kautta.
Työvoimahallinnon palvelut
Nuorten yhteiskuntatakuun toteutus on haasteellista, koska nykyisessä suhdannetilanteessa nuorten tarpeen mukaisia työ-, työkokeilu- tai koulutuspaikkoja ei ole tarjolla siinä määrin, että työttömät nuoret voitaisiin niihin sujuvasti ohjata kolmen kuukauden takuuajan puitteissa.
Nykyisen lainsäädännön puitteissa julkisiin työvoimapalveluihin liittyvä toimivalta, kokonaisvastuu ja resurssit ovat yksiselitteisesti työ- ja elinkeinohallinnolla. Kuntakyselyn mukaan paikallistasolla kannetaan huolta palvelujen etääntymisestä ja tuodaan esille huoli ammatinvalinnan ohjauspalveluiden riittävyydestä. Lisäksi verkostotyön resursointi on riittämätöntä.
Kuntaliitto katsoo, että TE-hallinnon resurssit nuorisotakuun toteuttamiseksi ovat riittämättömät.
Kuntaliitto katsoo, että nykyisessä haastavassa suhdannetilanteessa kovien työllisyystavoitteiden saavuttaminen kuitenkin edellyttää myös vahvaa lisäresursointia ja uudenlaista työotetta mm. nuorisotakuun puitteissa tehtävään yritysyhteistyöhön.
Peruskoulusta toiselle asteelle
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintoja on uudistettu. Tavoitteena on selkeyttää hakeutumisväyliä ja turvata se, että sähköisen yhteishakujärjestelmän piirissä olevan ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonta suuntautuu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille ja vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville hakijoille.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistusta koskevat asetusmuutokset tulivat voimaan 1.1.2013. Muutoksia sovelletaan ensimmäistä kertaa otettaessa opiskelijoita tammikuussa 2014 alkavaan koulutukseen. Koko perusopetuksen päättävää ikäluokkaa muutos koskee vasta kevään 2014 yhteishaussa.
Kuntaliitto huomauttaa, että ensimmäiset arviot muutoksen vaikuttavuudesta saadaan vasta syksyllä 2014.
Kuntaliitto katsoo, että nuorille tulisi säätää oikeus toisen asteen koulutuspaikkaan ja kunnille kokonaisvastuu alueellaan asuvien nuorten perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta. Kunnat voisivat järjestää koulutuksen yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Lisäksi koulutuspalveluiden tuottajana voisi toimia järjestämisluvalla myös yksityinen taho.
Koulutuksen saavutettavuus
Kuntakyselyn tulosten mukaan koulutuspaikkojen määrän riittävyys ja koulutustarjonnan etääntyminen vaikuttavat nuorilla keskeisesti koulutuspaikan saamisessa ja koulutukseen hakeutumisessa.
Kuntaliitto katsoo, että koulutuksen saavutettavuus tulee turvata koko maassa. Nuoren opiskelijan tulisi halutessaan voida opiskella ensisijaisesti kotoa käsin.
Kuntaliitto on huolissaan lukiokoulutuksen mahdollisuudesta tulevaisuudessa vastata osaltaan koko ikäluokan koulutushaasteisiin ja koulutuksen saatavuuteen.
Kuntaliitto toteaa, että lukiokoulutuksen rahoituksen yksikköhintojen leikkauksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Lukiokoulutuksen yksikköhintaa alennetaan 278,42 euroa/opiskelija eli 4,2 prosentilla 6.425,98 euroon. Kuntaliitto on huolestunut lukiokoulutuksen yksikköhinnan tasosta lukiokoulutuksen laadun ja saatavuuden turvaamisessa.
Kuntaliitto on huolissaan siitä, että ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan leikkaus, joka on 1,6 %, kiihdyttää koulutuksen keskittymistä. Tämä heikentää osaltaan koulutuksen saavutettavuutta.
Kuntaliitto huomauttaa, että työpajojen ja perusopetuksen lisäopetuksen ei tule olla korvaavaa toimintaa, jolla paikataan lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen säästöistä aiheutuneita saavutettavuusongelmia. Epätarkoituksenmukainen kehitys lisää kuntien ja valtio kustannuksia ja lyhentää työuria päinvastaisista tavoitteista huolimatta.
Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen
Lukiokoulutuksessa keskeyttäminen on vähäistä. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ovat osallistuneet läpäisyn tehostamisohjelmaan, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat yhteistyössä pyrkineet löytämään uusia toimintamalleja keskeyttämisen vähentämiseksi. Läpäisyn tehostamisohjelmaan on vuoden 2014 talousarvioesityksessä varattu 4 milj. €.
Tampereen yliopisto on tekemässä pitkittäistutkimusta koko ikäluokasta. Tutkimus julkaistaan 2014 vuoden alusta. Tästä tutkimuksesta saadaan myös nuorisotakuun toteuttamiseksi tehtävien päätösten tueksi tieteellistä tietoa.
Kuntaliitto katsoo, että näiden tuloksien perusteella voidaan tarkemmin arvioida tarvittavia toimenpiteitä ja järjestelmän muutostarpeita.
Ammatillisesta koulutuksesta työelämään
Suomalaisessa järjestelmässä puutteita on myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien joustavassa siirtymisessä työelämään. Tämä ilmenee vastavalmistuneiden nuorten korkeana työttömyytenä.
Kuntaliitto katsoo, että tarkoituksenmukaisin ja taloudellisesti tehokkain keino olisi 2 + 1 järjestelmän systemaattinen kehittäminen. Siinä nuori opiskelisi kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja kolmannen vuoden oppisopimuksella. 2 + 1 järjestelmä tukisi nuoren joustavaa siirtymää ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Lisäksi järjestelmä toisi merkittäviä rakenteellisia säästöjä sekä valtiolle että kunnille. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta 10 970 €/ opiskelija kun oppisopimuskoulutuksen yksikköhinta on 6 923 €/opiskelija.
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen
Tällä hetkellä nuorille suunnatun oppisopimuskoulutuksen kehittämistoimenpiteet perustuvat useisiin eri hankkeisiin, jotka ovat juuri käynnistyneet tai joiden hankehaku on käynnistymässä.
Kuntaliitto katsoo, että tässä vaiheessa ei ole syytä käynnistää uusia nuorille suunnattujen oppisopimuskoulutusten kehittämishankkeita. Tärkeää olisi odottaa jo käynnissä olevien hankkeiden tuloksia. Niiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten perusopetuksen päättäneiden oppisopimuskoulutuksen väylää tulisi kehittää.
Kuntaliitto huomauttaa myös, että oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa lähes kaikki opinnot on mahdollista suorittaa työpaikalla tapahtuvana oppimisena, työssäoppimisena. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen ollaan myös suuntaamassa hankerahoitusta vuoden 2014 talousarvioesityksessä 3,036 milj. € sekä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin 1 milj. €. Lisäksi työvaltaisen oppimisen ja koulutuksen eri järjestämismuotojen yhdistäviin koulutusmallien kehittämiseen on varattu 8 milj. €.
Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen on vuoden 2014 valtion talousarvioehdotuksessa varattu 5,85 milj. €. Lisäksi korotettuihin koulutuskorvauksiin on talousarvioehdotuksessa varattu 5 milj. €.
Etsivä nuorisotyö ja työpajat
Kunnissa on jo vuosia ollut meneillään lukuisia eri toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten koulutukseen pääsyä, tuetaan nuorten työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat esimerkiksi vakiinnuttaneet asemansa kunnallisen nuorisotyön keskeisinä työmuotoina ja nuorisolain edellyttämä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu lähes jokaiseen kuntaan.
Etsivää nuorisotyötä tehdään yli 80 prosentissa kuntia ja toiminta tavoittaa noin 20 000 nuorta vuodessa. Vuonna 2012 valtionavulla tuettua etsivää nuorisotyötä teki yli 340 henkilöä lähes 300 kunnassa ympäri Suomea. Kuntien nuorisotyöntekijät tekevät aktiivista yhteistyötä muun muassa opettajien, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, seurakunnan, työvoimatoimiston ja eri järjestöjen kanssa.
Nuorten työpaja toimii yli 250 kunnassa ja työpajatoimintaan osallistuu yli 10 000 alle 29 -vuotiasta nuorta. Nuorten työpajatoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia, sillä yli 70 prosenttia sijoittuu pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun aktiivitoimintaan. Kunnissa on myös meneillään lukuisia hankerahoituksella toimivia palveluita ja yhteistyömuotoja nuorisotakuun hoitamiseksi.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat ovat osoittautuneet tarkoituksen mukaisiksi työvälineiksi.
Kuntaliitto korostaa, että paikallisella tasolla tulee jatkossakin voida valita alueen nuorten tarpeita parhaiten palvelevat työvälineet käyttöön.
Onko toimijoiden osaaminen riittävää
Nuorten ohjaamisessa ei ole kysymys vain yksilön osaamisesta vaan koko organisaation osaamisesta.
Kuntaliitto katsoo, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää nuorten kanssa työskentelevien osaamisen kehittämiseen. Tärkeää on myös kehittää koko organisaation osaamista mukaan lukien johtamisosaaminen.
Nuorten kohtaamiseen ja ohjaustyöhön liittyvän osaamisen ohella myös verkoston tuntemukseen, palvelukokonaisuuksiin ja yhteistyökäytäntöihin liittyvä osaaminen korostuu nuorisotakuun toteutuksessa.
Työpajoilla ongelmana on muun muassa nuorten työpajarahoituksen lyhytjänteisyys, joka helposti johtaa ohjaajatasolla osaamiskatoon ja lyhytjänteisyyteen kehittämistoimien suunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija