Vähemmistöjen suojelua koskeva puitesopimus; Suomen neljännen määräaikaisraportin laatiminen
Suomi on laatimassa neljättä määräaikaisraporttia EN:n Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta. Ulkoasiainministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliittoa lausumaan puiteyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta Suomessa.
Seuraavassa esitetään Kuntaliiton yksityiskohtaiset näkemykset neuvoa antavan komitean suositusten mukaisesti
Ministerikomitean suositukset, Suositus 3 - kansallisten vähemmistöjen kuuleminen, Neuvottelukunnat ja itsehallinto
Kuntalaki ja sen uudistus
Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekoa ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalain kokonaisuudistus on osa hallituksen kuntauudistusta. Luonnos hallituksen esitykseksi kuntalaiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Kuntalain kokonaisuudistuksen yksi päätavoitteista on kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Kuntalakiin ehdotetaan mahdollistavia säännöksiä erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta. Kuntakohtaisessa kuntastrategiassa määriteltäisiin osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot. Kuntalakiin ehdotetaan säännöksiä nk. vaikuttajatoimielimistä, lakiin koottaisiin vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimiä koskeva säätely. Kunnat voivat tällä hetkelläkin perustaa vaikuttajatoimielimiä vähemmistöjen kuulemiseksi ja vaikuttamiskanavaksi, mutta uudessa kuntalaissa asukkaiden osallistumisoikeutta koskevat säännökset tulevat korostumaan. Esityksen mukaan pakollista vanhusneuvostoa ja vapaaehtoista vammaisneuvostoa koskeva sääntely siirrettäisiin kuntalakiin ja uutena velvoitteena ehdotetaan velvoite asetta nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Vähemmistöjen vaikuttajakanavien perustaminen on niin ikään mahdollista. Kunnissa on esimerkiksi maahanmuutto-, monikulttuurisuusasiain- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntia. Kuntalaissa säädetään myös aloiteoikeudesta. Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Uudessa kuntalaissa tämän oikeuden täsmennetään nykykäytäntöä vastaavasti ulottuvan palvelujen käyttäjiin ja kunnassa toimiviin yhteisöihin ja säätiöihin.
10 Artikla, kansalliskielistrategia
Kansalliskielistrategia – käytännön työvälineitä kunnille
Valtioneuvosto antoi 20.12.2012 periaatepäätöksen kansalliskielistrategiasta. Strategian yhteydessä julkistettiin valtion viranomaisille tarkoitettuja työvälineitä sisältävä liite.
Suomen Kuntaliitto on käytännön työvälineiden pohjalta valmistellut oppaan Kansalliskielistrategian käytännön työvälineet kunnille ja kuntayhtymille.
Oppaan tarkoituksena on auttaa kuntien viranomaisia, viranhaltijoita ja työntekijöitä soveltamaan kielilainsäädäntöä työssään siten, että suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Työvälineiden avulla kielilainsäädännön huomioiminen esimerkiksi viestinnässä, hankintamenettelyssä ja rekrytoinnissa helpottuu.
Oppaassa kuvataan hyviä tapoja soveltaa kielilain säännöksiä ja hyvän hallinnon periaatteita. Työvälineet perustuvat sekä kielilain säännöksiin että kielilain esitöihin ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöön ja oikeusministeriön kielilain seurantatehtävässään antamiin suosituksiin.
SUOMEN KUNTALIITTO
Sandra Bergqvist