Taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 luonnokset

Opetushallitus on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksista.

Opetushallitus on valmistellut yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden luonnokset (15.3. päivätyt versiot). Uusista taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tarkoitus päättää alkusyksystä 2017.

Suomen Kuntaliitto on pääosin tyytyväinen perusteluonnosten sisältöön ja valmisteluun. Valmistelussa on kiinnitetty huomiota aiempaa yhteneväisempään rakenteeseen sekä yleisen että laajan oppimäärän taiteenalakohtaisissa perusteissa.

Sekä laajan että yleisen oppimäärän perusteluonnoksissa kuvataan laaja-alaisesti oppimisympäristöä, toimintakulttuuria sekä työtapoja. Laissa taiteen perusopetuksesta todetaan 5§:ssä, että ”Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet).

Kuntaliiton näkemyksen mukaan luonnosperusteissa on sisältöjä, jotka eivät kuulu Opetushallituksen valtuutussäännöksen piiriin. Näitä ovat erityisesti toimintakulttuuriin sekä oppimisympäristöön sekä työtapoihin liittyvät osiot sekä yleisen että laajan oppimäärän perusteluonnoksissa. Näiltä osin sisällöt tulisi poistaa opetussuunnitelman perusteista ja siirtää esimerkiksi perusteiden tukimateriaaliksi.  

Suomen Kuntaliitto pitää sinänsä hyvänä asiana, että perusteluonnoksissa on tunnistettu sekä laajan että yleisen puolella oppilaitosten ulkopuolella tapahtuvan oppimisen ja työskentelyn mahdollisuudet. Toimintakulttuurilla on merkitystä. On hyvä, että kaikkien taidelajien kohdalla huomioidaan entistä paremmin yksilön oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, hyödynnetään yksilöllisiä ja yhteisöllisiä opetus- ja harjoitusmahdollisuuksia ja lisätään yhteistyötä oppilaiden ja heidän huoltajien kanssa. Näitä kysymyksiä käsittelevälle käytännönläheiselle tukimateriaalille olisi varmasti tarvetta.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat keskeinen opetuksen järjestämistä ja sisältöä määrittävä asiakirja. Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta.

Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta toimijakentälle muodostuu käsitys taiteen perusopetuksen ohjausjärjestelmistä kansallisesti ja paikallisesti, mitkä ovat toisaalta koulutuksen järjestäjän ja toisaalta koulutuksen järjestäjän hyväksymää opetussuunnitelmaa toteuttavan oppilaitoksen roolit ja tehtävät.

Suomen Kuntaliitto ehdottaa selvyyden vuoksi, että tekstissä viitattaisiin aina koulutuksen järjestäjän hyväksymään ja laatimaan opetussuunnitelmaan.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luovat yhtenäistä ymmärrystä muun muassa koulutuksen järjestämisestä. Tästä syystä olisi tärkeää käyttää yhtenäisiä termejä. Perusteluonnoksessa käytetään käsitteitä ”koulutuksen järjestäjä ja oppilaitos” rinnakkain, kun viitataan asioihin, joista koulutuksen järjestäjän tulee päättää koskien mm. opetussuunnitelman hyväksymistä. On hyvä tarkistaa vielä perusteluonnoksissa käytetyt termit yhtenevin perustein. Esimerkiksi 1.1 kohdassa viitataan sekä yleisen että laajan kohdalla, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on laatia kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma, ja kolmannessa kappaleessa todetaan, että oppilaitoksen opetussuunnitelma laaditaan.

Vastaavaa rinnakkaisuutta esiintyy muullakin teksteissä. Esimerkiksi kohdassa 12.6 Sanataide, yleinen oppimäärä, s.40: Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arvioinnin kohteita voidaan tarkentaa paikallisesti. Oppilaitos kuvaa opetussuunnitelmassaan eri opintokokonaisuuksien arvioinnin kohteet ja arvioinnin antamisen tahot. Ja toisaalta kohdassa 10.3. Mediataide, yleinen oppimäärä, s.30: Koulutuksen järjestäjä määrittelee teemaopintojen opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt, arvioinnin kohteen ym. 

1.1 Opetussuunnitelmajärjestelmä ja opetussuunnitelman laatiminen 

Toimijakentällä esiintyy edelleen hämmennystä siitä, mikä ero on oppilaitoksella ja koulutuksen järjestäjällä.

Suomen Kuntaliitto ehdottaa, että selvyyden vuoksi sekä yleisen että laajan perusteisiin lisätään kohtaan 1.1, ketkä voivat toimia taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjinä (2§) esimerkiksi näin:

Taiteen perusopetusta voidaan järjestää eri tavoin. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Ministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Lisäksi taiteen perusopetusta voidaan ministeriön päätöksellä järjestää myös valtion oppilaitoksessa.

Suomen Kuntaliitto on saanut monia yhteydenottoja sen suhteen, että kunnalla oletetaan olevan automaattinen velvollisuus hyväksyä alueellaan toimivien yksityisten koulutuksen järjestäjien laatimat opetussuunnitelmat. Laki taiteen perusopetuksesta ei edellytä tätä kunnalta. Kunta voi edellyttää kunnan hyväksyntää silloin, kun kyseessä on kunnan avustus taiteen perusopetuksen järjestämiseksi tai kunta hankkii taiteen perusopetusta muilta koulutuksen järjestäjiltä.

Suomen Kuntaliiton mukaan on lisäksi syytä todeta sekä yleisen että laajan oppimäärän perusteissa kohdassa 1.1, että

Lain 5§:n mukaan koulutuksen järjestäjän (kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö) tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma, ja että oppilaitoksissa toteutetaan tätä koulutuksen järjestäjän kullekin taiteenalalle hyväksymää opetussuunnitelmaa.  

6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

Lain taiteen perusopetuksesta 8§:n mukaan oppilaan arvioinnista ja todistukseen merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus.

Sekä yleisen että laajan oppimäärän perusteluonnoksessa edellytetään joko kunnan päätöstä taiteenalan taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymisestä (päivämäärä) tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä.

Sekä laajan että yleisen oppimäärän kohdalla kunnan päätös opetussuunnitelman hyväksymisestä ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämisluvan päivämäärä viittaavat eri asioihin. Näin ollen niitä ei voida esittää toistensa vaihtoehtoina.

Suomen Kuntaliitto edellyttää, että joko edellytetään koulutuksen järjestäjän päätöstä taiteenalan …. oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymisestä tai kohta jätetään koko pois. Tämä sama asia on selvennettävä myös laajan oppimäärän päättötodistuksen vastaavan kirjauksen kohdalla (s.12).

Muita huomioita

Suomen Kuntaliitto haluaa lausunnossaan vielä kiinnittää huomioita siihen, miten yhtenevästi eri taiteenalan perusteet vastaavat toisiaan. Huomiomme koskevat sekä laajaa että yleisen oppimäärän vastaavia kohtia.

Kohdassa 2.4. Yleiset tavoitteet

Olisiko syytä avata monilukutaitoa sekä laajassa että yleisessä? Käsite monilukutaito ei ole vielä kovin vakiintunut ja siinä on painotuseroja kontekstista riippuen.

Kunkin taiteenalan kohdalla kohdassa Aikuisten … opetus

Osassa taiteenaloja viitataan yleisen oppimäärän tavoitteisiin (kuten arkkitehtuurissa kohdassa 7.4.) ja osassa viitataan laajan oppimäärän tavoitteisiin (kuten kuvataide kohdassa 8.4.). Onko tämä tarkoituksenmukaista?

Kunkin taiteenalan kohdalla oppimisen arviointi

Osassa taiteenaloja on arviointi avattu monipuolisesti kuten käsityö ja arkkitehtuuri ja osassa verraten lyhyesti kuten musiikin ja tanssin kohdalla.

Oppimisen arvioinnissa olisi syystä olla yhtenevämpi rakenne. Esimerkiksi käsityön arvioinnissa selvästi kuvataan arvioinnin tavoitteet, miten arvioinnista kerrotaan oppilaalle ja hänen huoltajilleen sekä annetaan tietoa oppilaan edistymisestä/suorituksista vuoden aikana ja tuetaan oppilasta itse arvioimaan itseään ym. Olisiko arvioinnin tavoitteiden kuvaus yhtenäistettävissä kaikkien taiteenalojen kohdalla esimerkiksi käsityössä esitetyllä tavalla?

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                          Johanna Selkee
johtaja, opetus ja kulttuuri                         erityisasiantuntija