Suomen Kuntaliiton lausunto vesiliikennelain kokonaisuudistusta koskevasta arviomuistiosta

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta alan lainsäädännön yleisistä muutostarpeista 8.5.2017.

Arviomuistion sisältyvät huomiot vesiliikenteen säädösten keskinäisten suhteiden sekä soveltamisen koordinaation parantamistarpeista ovat perusteltuja. Lupakäytänteiden keskittäminen yhden luukun periaatteella toimivaksi joko organisaatioiden tehtäviä ja vastuita tarkentaen tai varmistamalla muulla tavoin asiakaslähtöisen palvelun toteutuminen ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja kunnan yhteistyönä on ehdottomasti tarpeen.

Lain 21 §:n mukainen lupa kilpailuihin ja harjoituksiin

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä on myöntää lain 21 §:n mukainen Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin. Arviomuistiosta ilmenee, että valtion ympäristöhallinnolta (ELY-keskukset) on selvitetty lain käyttökokemuksia ja kehittämiskohteita. Kuntaliitto toteaa, että lainvalmistelussa näitä asioita tulisi selvittää myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Samalla tulisi harkita, kannattaako kilpailuluvan myöntäminen pitää kunnassa vai siirtää se ELY-keskukseen (jatkossa maakuntaan).

Luvassa arvioidaan turvallisuus-, melu- ja luontohaittoja. Luvan toimivaltakysymyksen selvittämisen yhteydessä tulisi tutkia, onko erillinen kilpailulupa ainoa keino arvioida nämä haitat vai tulevatko ne muissa menettelyissä arvioitua. Vesiskootterien meluhaitta ja rajanveto sen suhteen, onko kyse harjoituksesta tai kilpailusta vai harrastustoiminnasta, on jokseenkin epäselvää ja tätä koskevaa sääntelyä ja valvontaa voisikin tarkistaa lainvalmistelun yhteydessä.

Vesiliikennejuopumuksen määritelmä ja veneilyn turvallisuusvarusteet

Muistion sivulla 31 viitataan tutkimukseen, jonka mukaan 80 %:lla 25-64 vuotiaista hukkuneista oli alkoholia veressään. Tämän tiedon valossa on selvää, että veneilykulttuurin (ml. pienveneet) kehittämisen painopisteenä tulee edelleenkin olla alkoholiehtoisten onnettomuuksien määrän vähentäminen sekä niiden vakavuuden rajoittaminen. On vaikeata löytää perusteita sille, että veneilyn liikennejuopumuksen raja on edelleen niinkin korkea kuin 1,0 promillea. Kuntaliiton näkemyksen mukaan lainsäädännössä tulisi edellyttää, että aluksen kuljettajaa koskisi 0,5 promillen promilleraja. Samalla tulisi arvioida mahdollisuuksia ko. säädösten ulottamista koskemaan soutuveneitä.

Nämä toimenpiteet olisivat jo pelkästään viestinnällisinä toimenpiteinä vaikuttavuudeltaan tehokkaampia kuin perinteiset valistuskampanjat. Tämän lisäksi veneilyn turvallisuutta tukevien valistuskampanjoiden pitkäjänteinen rahoitus on syytä turvata valtion toimesta sekä tutkia erilaisten kampanjoiden vaikuttavuutta kohderyhmäkohtaisesti.

Turvallisuuden osa-alueella alkoholiehtoisten onnettomuuksien vähentämisen lisäksi olisi huomiota syytä kiinnittää veneilyn turvallisuusvarusteiden käyttöön. Kelluntapukineen tulisi olla käytössä tai välittömästi puettavissa ainakin nopeavauhtisessa siirtymäajossa, sillä kelluntapukineen hakeminen ja pukeminen voi onnettomuustilanteissa olla käytännössä mahdotonta.

Taustamuistiossa on läpikäyty veneilyyn liittyvää muuta lainsäädäntöä. Listalle tulee kirjata myös Merenkulun ympäristösuojelulaki.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen

johtaja, alueet- ja yhdyskunnat

Vesa-Pekka Tervo

pelastustoimen kehittämispäällikkö