Selvitys Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Kuntaliiton lausuntoa selvityksestä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta.
Selvityksessä arvioitiin haasteita ja kehittämisvaihtoehtoja erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatteen näkökulmasta. Selvitystyön johtopäätöksenä on, että Suomessa tulisi osallistua EU-lainsäädännön kehittämiseen entistä aloitteellisemmin ja aktiivisemmin. Kansallisessa lainsäädännön valmistelussa tulisi ottaa huomioon EU-lainsäädännön mahdolliset vaikutukset jo lain valmistelun alkuvaiheessa.
Selvitystyön tekijöiden mukaan Suomen asumisperusteisella sosiaaliturvajärjestelmällä on EU-lainsäädännön vaatimusten suhteen haasteita, mutta radikaaleihin muutoksiin ei näytä olevan tarvetta tässä vaiheessa. Toistaiseksi Suomen osalta ei voida puhua epätasapainosta suomalaisten saamien ja Suomen ulkomaille maksamien etuuksien välillä. Suuri osa ulkomaille maksettavaa sosiaaliturvaa ja sen kustannuksia koskee Suomessa vakuutettujen tai aikaisemmin vakuutettuina olleiden henkilöiden saamia etuuksia.
Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan asumisperusteisen sosiaaliturvan etuuksista sekä kansallisen ja EU-tason toimenpide-ehdotuksista seuraavaa:
Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan etuuksien perusteiden ja tavoitteiden tarkastelu:
Koska lyhytaikainen maassa oleskelu voi luoda oikeuden etuuksiin, joiden rahoitukseen henkilö ei välttämättä osallistu kaikin tavoin, Kuntaliitto kannattaa asumisperusteisten etuuksien perusteiden ja tavoitteiden sekä niiden rahoituksen perusteellista arviointia, jotta asumisperusteiden sosiaaliturvan rahoitus ja maksettavat etuudet pysyvät jatkossa tasapainossa. Tähän liittyen olisi selvitettävä ns. neljän kuukauden työsuhde-edellytys samoin kuin ei-aktiivien henkilöiden liikkuvuus, jotta etuuksien vuotaminen ulos ei mahdollistu.
Kansallisen tason toimenpide-ehdotukset:
Suomen Kuntaliitto kannattaa sosiaaliturvan yhteensovittamisasetusten yksinkertaistamista ja läpinäkyvyyden lisäämistä.
Kansallisessa sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa tulee tehdä perusteellinen arvio kansainvälisen lainsäädännön vaikutuksista samoin kuin tietojen hyödyntäminen siitä, miten Suomen järjestelmä toimii kansainvälisissä tilanteissa.
Kuntaliitto kannattaa tiedonvaihdon parantamisesta sekä virheiden ja väärinkäytösten estämistä niin, että viranomaiset voisivat Suomen sisällä välittää kattavammin tietoja esim. sosiaaliturva- ja sosiaalihuoltotietojen, verotustietojen ja työskentelytietojen kohdalla.
Kuntaliiton mielestä tulee arvioida Suomen sosiaaliturvalainsäädännön ja maahantulolainsäädännön tiedonvaihdon parantamisen yhteyksiä, jotta voidaan hyödyntää jäsenvaltiolla olevaa kansallista harkintavaltaa riittävien varojen ja jäsenvaltiolle aiheutetun kohtuuttoman rasituksen selvittämiseksi ulkomaalaislain mukaisesti. Ehdotus siitä, että toimeentulotuen saajien tiedot olisivat maahanmuuttoviranomaisten käytettävissä ja että tätä mahdollisuutta arvioitaisiin osana kuntien perustoimeentulon laskennan ja maksatuksen siirtoa Kansaneläkelaitokselle, on Kuntaliiton mukaan kannatettava.
Kuntaliitto toivoo voivansa olla mukana prosessissa, jossa pyritään määrittelemään asumisen käsitettä EU-tasolla. Tämä edellyttäisi myös sitä, että asumisen käsitettä tulkittaisiin yhdenmukaisesti myös kansallisella tasolla. Asumiskäsitteiden epäyhteneväisyyden taustalla ovat viranomaisten erilaiset tarpeet. Määritelmien yhdenmukaistaminen ja säännösten kokoaminen yhteen lakiin helpottaisi sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen taustalla olevaa yhden jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön periaatteen soveltamista käytännössä. Kotikunnan mukaan määräytyvän sairaanhoito-oikeuden suhdetta EU-asetusten 883/2004 ja 987/2009 mukaan määräytyvään sairaanhoito-oikeuteen ja siitä syntyvään kustannusvastuuseen nähden tulisi selkeyttää.
Kuntaliitto kannattaa asumisperusteisen sosiaaliturvan etuuksien ja rahoituksen välisen tasapainon arviointia. Erityiskysymyksenä tulisi selvittää julkisen terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu sellaisten kotikuntaa vailla olevien henkilöiden osalta, jotka työskentelevät lyhytaikaista ulkomaista työvoimaa käyttävien työnantajien palveluksessa tai rajaseutujen läheisyydessä, kun näillä alueilla on paljon toisessa valtiossa asuvia ja Suomessa työskenteleviä ulkomaisia työntekijöitä. Kuntaliitto katsoo, että valtion tulee korvata kotikunnattomien julkisesta terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisesti.
Kuntaliiton mielestä tulee arvioida työn perusteella asumisperusteisen vakuutuksen piiriin kuulumisen sitominen muuhun lainsäädäntöön, jossa henkilön työskentely tulee arvioitavaksi. Kuntaliitto kannattaa sitä, ettei edellytettäisi vähimmäistyötunteja, mutta palkan edellytettäisiin olevan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 154 € kuukaudessa ja työn tulisi olla tarkoitus kestää vähintään kuukauden.
EU-tason toimenpide-ehdotukset:
Ei-aktiivien henkilöiden ennustettu yhä kasvava liikkuvuus jäsenvaltiosta toiseen edellyttää asumisen käsitteen määrittelyä EU-tasolla, millä on vaikutusta mm. sairaanhoitoetuuksien määräytymiseen. Toimeenpanevien viranomaisten tulkintakäytännössä näyttäisi vallitsevan osittain asetuksen 883/2004 yleisistä säännöksistä poikkeava tulkinta ”asumisesta” ja ”oleskelusta”.
Suomen tulee osallistua aktiivisesti riittävää yhteyttä ja kohtuutonta rasitusta koskevaan keskusteluun.
Suomen tulee osallistua aktiivisesti EU:ssa vuonna 2014 käynnistyvien työttömyysturvaa koskevien säännösten muuttamiseen ja pitkäaikaishoitoetuuksia koskevien säännösten sisällyttämiseen suoraan sovellettavaan EU-lainsäädäntöön. Uudistamistyössä tulee huolehtia siitä, että työmarkkinatuki säilyy maksuihin perustumattomana erityisetuutena myös jatkossa. Suomen tulee myös pyrkiä vaikuttamaan EU-tasolla kuntoutusta ja työkyvyttömyyttä koskevien säännösten kehittämiseen.
Kuntaliitto katsoo, että jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa tulisi parantaa, jotta tahattomat liikamaksut muuttotilanteissa sekä havaitut virheet ja väärinkäytön mahdollisuudet pystyttäisiin estämään.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö
Soile Paahtama
erityisasiantuntija,
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tiimin esimies