Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta
Tarkastusvaliokunta on pyytänyt Suomen Kuntaliitto ry:ltä näkemyksiä seuraavasta asiasta:
Eduskunta antoi tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 1/2013 vp) perusteella rakennusten kosteus- ja homeongelmista toukokuussa 2013 14-kohtaisen kannanoton (Eduskunnan kirjelmä 5/2013 vp). Tarkastusvaliokunta haluaa kuulla näkemyksenne niistä kehittämistoimista, joilla kannanottoa toteutetaan edustamanne organisaation toimesta ja arvionne kehittämistoimien vaikuttavuudesta.
Kuntaliitto toteaa aluksi, että Eduskunnan kirjelmä on koettu sekä liitossa että kunnissa erittäin hyväksi ja oikeasuuntaiseksi linjaukseksi niistä toimista, joita kosteus- ja homeongelmien haltuun ottamiseksi on tarpeen tehdä. Kuntaliitto on omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan ja edistämään näiden linjausten toteuttamista yhdessä keskeisten ministeriöiden ja kuntien kanssa. Kuntaliiton rooli on painottunut edunvalvonnan ohella erityisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan ja koulutuksiin. Liitto on ollut mukana kaikissa niissä Eduskunnan kirjelmän kohtien toimenpiteissä, joihin on perustettu laaja-alaisia työryhmiä. Seuraavassa arvioidaan lähemmin ainoastaan niitä kirjelmän kohtia, joihin Kuntaliiton panostus on erityisesti kohdistunut ja aivan lopuksi esitetään kehitysehdotuksia siitä, kuinka kirjelmän ehdotusten toteuttamista voitaisiin vielä koordinoidummin edistää.
9. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtion tukiehtojen muuttamiseksi siten, että ne ohjaavat ja kannustavat kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi hallituksen tulee selvittää tukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomaistaholle. Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jotta jatkossa valtion tuella toteutettujen korjaushankkeiden epäonnistuessa ehtojen rikkomisen vuoksi valtionavustus on perittävä takaisin.
Edelleen hallituksen on tiedotettava kunnille eduskunnan apulais-oikeusasiamiehen päätöksestä (dnro 2822/4/10) ilmenevä selkeä periaate, että kunnan taloudelliset syyt eivät poista julkisen vallan velvoitetta huolehtia työvoiman suojelusta, väestön terveyden edistämisestä eikä vastuusta huolehtia oppilaiden opiskeluympäristön turvallisuudesta.
Kuntaliitto on ollut eri vaiheissa mukana sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoiden koordinoimissa tutkimushankkeissa, joissa on selvitetty eri vuosina kunnille myönnettyjen avustusten kohdentumista ja hankkeiden toteutumista ja vaikuttavuutta. On selkeästi havaittu, että avustusehtojen selkeyttäminen on johtanut laadukkaampiin hankkeiden toteuttamisiin ja ohjannut muutenkin kuntia toimimaan myös muissa hankkeissaan oikealla tavalla. Viimeisimmät sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustusehdot ovat vuodelta 2013 (asetukset 875/2013 ja 1099/2013) ja niiden mukainen menettely on käytössä vuoden 2014 avustusten jakoperusteina. Mainittakoon, että vuoden 2014 hakukierroksen seurantatutkimus on myös jo käynnistynyt.
Kuntaliitto on yhdessä keskeisten ministeriöiden ja 12 kunnan kanssa käynnistänyt keväällä 2014 Sisäilmasto ja energiatehokkuustutkimuksen. Sen yhteydessä tehdyssä kyselyssä on kysytty vastaajien käsitystä siitä, kuinka valtion avustusehdot ovat vaikuttaneet kuntien menettelytapoihin vastaavissa muissa hankkeissa. Avustusta saaneiden kuntien (20 kuntaa) joukosta yhteensä puolet (10 kuntaa) ilmoitti, että ehdot olivat parantaneet selkeästi tai ainakin jonkin verran kunnan toimintatapoja vastaavissa hankkeissa. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut, että ehdot olisivat heikentäneet toimintatapoja.
Valtion vuoden 2013 lisäbudjetissa osoitettiin yhteensä 50 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalojen rakennusten kosteus- ja homevau-riokorjausavustuksiin. Hakuaika oli erittäin lyhyt, vain noin yksi kuukausi. Tästä huolimatta hakemuksia saapui yhteensä 230 kpl, joista sosiaali- ja terveystoimen rakennuksiin 75 kpl ja sivistystoimen rakennuksiin 155 kpl. Opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitettujen hakemusten yhteisarvo oli 501 milj. euroa (alv 0 %). Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hakemuksista ei ole yhteissummaa tiedossa, mutta mikäli ne olisivat kokoluokaltaan samansuuruisia, niiden arvo voisi olla noin 200 – 300 milj. euroa. Kaikkien hakemusten yhteissumma olisi siten karkeasti noin 700 – 800 milj. euroa. Tämä osoittaa, että kunnilla on edelleen valtavasti patoutunutta korjaustarvetta, sillä läheskään kaikki hankkeet eivät olleet siinä hankevaiheessa, että niitä olisi voitu esittää avustettaviksi. Myös lyhyt hakuaika on todennäköisesti karsinut hakemusten määrää. Edellä kerrottu osoittaa, että suora valtion avustus on edelleen tehokkain tapa saada hankkeita liikkeelle ja työllistää. Tässä tapauksessa 50 milj. euron panostuksella saataneen liikkeelle arviolta yli 400 milj. euron hankkeet.
Aiemmin mainitussa Sisäilmasto ja energiatehokkuustutkimukseen liittyneessä kyselyssä kysyttiin kunnilta arvioita sisäilmaongelmien ja korjausvelan muutoksesta viimeisen viiden vuoden ajalta. Vastausten (53 kuntaa) mukaan molemmat ovat valitettavasti edelleen hienoisessa kasvussa.
Tarvitaan siis edelleen voimakkaita ponnistuksia, jotta tilanne saadaan kääntymään parempaan suuntaan.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä (dnro 2822/4/10) ilmenevä selkeä periaate, että kunnan taloudelliset syyt eivät poista julkisen vallan velvoitetta huolehtia työvoiman suojelusta, väestön terveyden edistämisestä eikä vastuusta huolehtia oppilaiden opiskeluympäristön turvallisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottivat kuntia kyseisestä päätöksestä 12.12.2013 valtionavustukseen liittyvän tiedottamisen yhteydessä ja Kuntaliitto on muistuttanut tästä velvollisuudesta monien koulutustilaisuuksien yhteydessä.
10. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelman, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.
Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Kuntaliitto laativat vuodenvaihteessa 2011-2012 suunnitelman kuntien omistamien koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveystoimen rakennusten terveyshaittoja aiheuttavien kosteusvaurioiden poistamiseksi ja sisäilma-ongelmien haltuun ottamiseksi valtioneuvoston 12.5.2010 periaatepää-töksen edellyttämällä tavalla. Suunnitelmassa esitettiin 100 miljoonan euron valtionavustusta kuntien kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suunnitelma on tarpeellisilta osiltaan päivitetty kevään ja kesän 2014 aikana. Suunnitelmassa on painotettu aikaisemmassa suunnitelmassa mainittujen asioiden lisäksi sitä, että kunnilla tulisi olla laadittuna palvelutarpeeseen perustuva toimitilaohjelma, jotta avustettavat hankkeet tukisivat kunnan palveluverkon kehittämistä. Kuntaliitto on koulutuksissaan korostanut palvelutarvelähtöisen toimitilaohjelman laatimisen tärkeyttä korjausvelan pienentämisessä, sisäilmaongelmien vähentämisessä ja kuntatalouden yhtenä tervehdyttämiskeinona.
Valtion tukijärjestelmän tulisi olla jatkuvaa, riittävän suurta ja ennakoitavaa. Viime vuosina toteutuneet tuet, vaikka sinällään ovat olleetkin tervetulleita, ovat olleet sellaisia, joihin kun-nat eivät ole voineet suunnitelmallisesti ja pitkällä tähtäimellä ennakkoon valmistautua. Tämä on johtanut tutkimusten, suunnittelun ja rakentamisen kasaantumiseen, suunnittelu- ja rakennuskustannusten nousuun ja toimitusaikojen pidentymisiin.
On erittäin tärkeää, että valtio tukisi esityksen mukaisesti oppilaitosten ja päiväkotien sekä sosiaali- ja terveystoimen toimintayksikköjen rakennus-hankkeita 10 vuoden ajan noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa myöntämällä avustusta ensisijaisesti hankkeisiin, joilla varmiste-taan terveelliset ja turvalliset toimintaympäristöt. Hankekohtainen avustus olisi 15–25 % hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista. Säännöllinen tuki mahdollistaisi kuntien suunni-telmallisen toiminnan, lisäisi työllisyyttä, alentaisi kustannuksia ja auttaisi kuntia vähitellen pääsemään kannattavaan ja ennalta ehkäisevään toimintatapaan kiinteistöjensä ylläpidossa.
12. Eduskunta edellyttää, että Kosteus- ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että kehittämishankkeen toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat sekä mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.
Kosteus- ja hometalkoissa on viime vuosina tehty pienillä resursseilla ansiokasta työtä. Talkoot on saavuttanut merkittävän aseman ja näkyvyyden ja se on käytännössä merkittävin rakennusten terveellisyyteen liittyvien eri osa-alueiden tietolähde ja informaatiokanava. Koste-us- ja hometalkoiden käynnistämät ja toteuttamat kehitysprojektit ovat tuottaneet ensiarvoisen tärkeää käytännön-läheistä tietoa, ohjeita ja menettelytapoja. Erityisesti talkoiden net-tisivuille koottu tieto on helppotajuista ja se on helposti hyödynnettävissä suuren käyttäjäjoukon tarpeisiin. Kuntaliitto on paraikaa ja on ollut myös aiemmin mukana lukuisissa eri hankkeissa talkoiden kanssa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan talkoille tulisi kohdentaa huomattavasti nykyistä enemmän resursseja ja vakiinnuttaa sen asema, sillä määräaikaisuus ja niukkenevat resurssit eivät sitouta eivätkä houkuttele pitkäjänteiseen kehitystyöhön.
Suomen Kuntaliiton ehdotus yhteistoimintamalliksi
Suomessa tehdään arvokasta ja hyvää työtä sisäilmaongelmien tutkimuksessa, koulutuksessa, ohjeistuksissa, opastuksessa ja neuvonnassa. Kenttä on kuitenkin kovin sirpaleinen. Ongelmana ei niinkään ole tiedon puute kuin parhaan tiedon vieminen käytäntöön. Rakennushankkeiden toteutuksen ketjussa: tutkimus – suunnittelu – rakennuttaminen/rakentaminen – seuranta, on liikaa saumakohtia eikä laatuketju pysy kunnossa. Tarvitaan siis valtion avustusten lisäksi hankkeiden läpivientiin koordinaatiota, jolla pystytään yhdistämään tiedon tuottaminen ja vieminen käytäntöön, laadukas rakennuttaminen sekä kannustava tukijärjestelmä. Ratkaisuna Kuntaliitto esittää, että parannetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimustiedon hyödyntämistä ja kuntien, valtion ja markkinaehtoisten toimijoiden yhteistyötä sisäilmaongelmien ehkäisyssä ja niiden korjaamisessa.
Olisi syytä luoda Tutkimuskeskittymä, joka kokoaisi yhteen sisäilmasto-ongelmiin perehtyneen strategisen tutkimuksen osapuolet (yliopistot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut). Tutki-musryhmien kokoonpanot vaihtelisivat ja tavoitteena olisi kuhunkin tutkimusaiheeseen paras substanssiosaaminen. Pääsääntöisiksi rahoittajatahoiksi sopisivat Suomen Akatemia ja Tekes, mutta myös mahdollisesti ministeriöt ja muut tutkimusrahoittajat. Akatemian rahoitus olisi lin-jassa Tutkimus- ja innovaationeuvoston vuonna 2012 laadituttaman Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi kanssa. Tutkimusohjelmien ja –projektien rahoitus olisi kilpailtua rahoitusta pääasiassa strategisen tutkimuksen neuvoston fokuksen mukaan. Tutkimus olisi pääasiassa poikkitieteellistä, soveltavaa tutkimusta, joka hyödyttäisi laajasti käytäntöä ja toimialaa. Tulosten viestinnästä vastaisi pääasiassa ympäristöministeriön Hometalkoot ja omalta osaltaan Kuntaliitto.
Olisi myös selvitettävä erikseen mahdollisuus erilliseen remonttirahastoon, jonka tehtäväksi annettaisiin avustusten jakaminen. Rahaston tulisi olla valtion talousarvion ulkopuolinen ja mieluiten jo toiminnassa oleva rahasto. Valtiolla on 11 rahastoa, joista parhaiten tehtävään soveltuisi Valtion asuntorahasto (VAR), jonka käytännön toiminnasta vastaa Asumisen rahoi-tus- ja kehittämiskeskus (ARA). Kuntaliitto esittää, että selvitettäisiin, voitaisiinko remonttira-hasto sijoittaa esimerkiksi ARA:n yhteyteen. Se edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Ensimmäi-sen toimintavuoden avustusten myöntövaltuudeksi Kuntaliitto esittää 100 milj. €. Avustusten suuruus olisi 10 … 20 % hankkeiden kokonaiskustannuksista (vipuvaikutus 5 … 10 -kertainen) ja lopullinen avustusprosentti voisi määräytyä esim. hankkeiden laadullisilla perusteilla. Avustusehtojen pohjana voisi käyttää vuoden 2014 avustusehtoja tarvittavilta osin vielä täydennettyinä. Avustuksilla olisi takaisinperintämahdollisuus. Avustuksia olisi mahdollista hakea ilman hakuaikoja ympäri vuoden, jolloin kunnat voisivat joustavasti suunnitella investointiensa toteutusta, mikä tasaisi myös työllisyysvaihteluita ja alentaisi kustannuksia.
Palveluja tuottavat yhtiöt täydentäisivät kokonaisuuden.
Tutkimustoimintaa kohdennettaisiin erityisesti rakennushankkeiden toteutuksen koko ketjuun (tutkimus - suunnittelu - rakennuttaminen/rakentaminen - seuranta).
Kuntaliiton näkemyksen mukaan edellä esitetyllä toimintojen koordinaatiolla saataisiin kuntien sisäilmatilannetta parannettua, korjausvelkaa vähennettyä, nopea eteneminen olisi mahdollista, sen työllisyys- ja elvytysvaikutukset olisivat huomattavat ja sillä olisi selkeät kansanterveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. Toiminnan ohjaamista ja seurantaa sekä vaikuttavuuden arviointia varten Kuntaliitto ehdottaa perustettavaksi keskeisistä toimijatahoista koostuvan arviointiryhmän.
Esko Korhonen
erityisasiantuntija,toimitilat