Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle 16.4.2014, Dnro 1216/90/2014, Kalevi Luoma
Ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön laajapohjaisessa sopeutumistyöryhmässä, jossa myös Kuntaliitolla sekä Helsingin ja Tampereen kaupungeilla on ollut edustaja. Strategian laadinnassa on hyödynnetty kokemuksia ja arvioita vuonna 2005 valmistuneesta ensimmäisestä sopeutumisstrategiasta ja EU:n linjauksia. Ryhmä on kuullut myös eri alojen asiantuntijoita työnsä aikana.
Strategialuonnoksen ehdottamina päämäärinä ovat A: Sopeutuminen on sisällytetty osaksi toimialojen sekä toimijoiden suunnittelua ja toimintaa, B: Toimijoilla on käytettävissään tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät ja C: Tutkimus- ja kehitystyöllä sekä viestinnällä on lisätty yhteiskunnan sopeutumiskykyä ja kehitetty innovatiivisia ratkaisuja. Katsomme, että näillä päämäärälinjauksilla ja hieman lisää konkretisoituna voidaan edetä vuoteen 2022.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen taustalla on hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n kehitysarviot, joiden mukaan sopeutuminen on välttämätöntä, vaikka ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt saataisiin pysäytettyä. Vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan 3-5 astetta. Suomessa lämpötilan nousu voi olla merkittävästi suurempi. Lämpötilan nousun ennustetut suorat vaikutukset maailmanlaajuisesti ja paikallisesti ihmisiin ja elinkeinoihin ovat hyvin erilaisia. Merkittävien välillisten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi pitkällä aikavälillä, kuten kuivuuden aiheuttama muuttoliike, kasvitaudit tai ihmisiä uhkaavien tartuntatautien leviäminen, on osoittautunut vaikeaksi.
Ilmastonmuutoksen johdannaisiksi katsottavia erilaisia sään ääri-ilmiöitä tunnetaan periaatteessa hyvin. Tulvat, myrskyt, runsaslumiset tai lumettomat talvet seurannaisvaikutuksineen kuvaavat Suomen tilannetta. Ääri-ilmiöiden esiintymistiheydet tulevaisuudessa aiheuttavat sen sijaan epävarmuutta.
Kunnan tehtävänä on - omien resurssiensa puitteissa - järjestää terveelliset ja turvalliset olosuhteet asukkailleen ja riittävät toimintaedellytykset kunnassa toimiville yrityksille. Maankäytön ja kaavoituksen keinojen avulla vaikutetaan myös ilmastonmuutoksen edellyttämiin sopeutumismahdollisuuksiin vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä edellyttää paikallista suunnittelua tukevaa tietopohjaa mahdollisista muutoksista kunta-, seutu- ja aluetasolla. Suunnittelua palveleva tietämys on vahvistunut viime vuosina mm. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän Ilmasto-opas -portaalin sekä Suomen ympäristökeskuksen vesistötulvia koskevien kartoitusten myötä. Näin esimerkiksi todennäköisiä tulvariskialueita voidaan välttää tai asettaa niiden hyödyntämiselle eri käyttötarkoituksiin tarkoituksenmukaiset vaatimukset. Uudet yhdyskunnat voidaan rakentaa paremmin tulevaa ilmastoa kestäviksi. Vanhojen yhdyskuntien muuttaminen ilmastonmuutoksia kestäviksi on merkittävästi vaikeampaa ja kalliimpaa.
Rakennettua yhdyskuntaa palvelevan infrastruktuurin (rakennukset, tiet ja kadut, vesi-, viemäri-, tietoliikenne- ja energiaverkot ja niihin liittyvät toiminnot) osalta sopeutumisesta ei enää voi puhua. Kyse on enemmänkin varautumisesta tuleviin muutoksiin. Varautumisesta esimerkkeinä ovat sähköverkkojen maakaapelointi, johtoväylien leventäminen metsäalueilla sekä taajamatulvien osalta hulevesien erilliskeräily, viivytys altaisiin tai imeytys maaperään.
Huoltovarmuuden parantaminen ja ääritilanteisiin varautuminen yhdessä pelastustoimen kanssa ovat keskeisimmät kuntien mahdollisuudet vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Huovi-portaalin saaminen kuntien sekä energia- ja vesilaitosten käyttöön ja helpottaa varautumisen teknistä suunnittelua.
Tulvat keskeisimmät ilmastonmuutoksen seurauksista
Lisääntyvien sateiden vaikutuksesta tulvat yleistyvät myös jatkossa. Niitä vastaan voidaan suojautua. Tulviin liittyvä varoituspalvelu, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen yhteinen Tulvakeskus, on käynnistynyt vuoden 2014 alusta. Se toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY -keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. Tulvasuojelun valtakunnallinen koordinaatio voitaisiin järjestää tulvakeskuksen tehtäviä laajentaen. Kyseessä on kansallinen tehtävä ja sen koordinaatioon tarvitaan valtakunnallinen toimija, jolla on laaja-alaista hydrologista näkemystä ja osaamista.
Ehdotamme tulvakeskuksen roolin laajentamista ja vahvistamista yhdyskuntien tulvien sopeutumisen ja varautumisen valtakunnallisessa koordinoinnissa.
Tulvavahingot ja hallintasuunnitelmien toteuttaminen
Tulvavahinkoja koskeva laki on kumottu. Vuoden 2014 alusta tulvavahinkoja ei korvata enää valtion varoista eikä valtio enää tee ennalta ehkäiseviä tulvien torjuntatöitä. Tulvavahinkoja voidaan korvata vapaaehtoisista kiinteistö- ja kotivakuutuksista. Vakuutuksenottajat ovat siten yhteisvastuullisia tulvavahinkojen suhteen.
Merkittäviksi tulvariskikohteiksi on nimetty 21 aluetta. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut maakuntaliittojen ja kuntien edustajista koostuvia työryhmiä tekemään Elinkeino- ja ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa tulvariskien hallintasuunnitelmia ja selvittämään suojelukeinoja. Nämä hallintasuunnitelmat tulisi toimittaa maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Vesistötulvien varalta tarvitaan edelleen patoja ja pumppaamoita, joilla on laajoja vaikutuksia nykyiseen infrastruktuuriin ja ne edellyttävät merkittäviä resursseja.
Tulvariskien hallintasuunnitelmien toteuttamiseen ei ole näköpiirissä rahoitusta, eivätkä sen enempää kunnat kuin yksittäiset kiinteistön- tai verkostojen omistajat kykene mittavien muutosten tekoon tulvilta suojautumiseksi. Yhdyskuntien tulvasuojeluun tarvittava rahoituksen voisi järjestää rahaston kautta (vrt. öljysuojelurahasto). Rahat voitaisiin kerätä esimerkiksi vakuutusmaksujen yhteydessä. Lisäksi toimenpiteiden toteutus voi edellyttää muutakin lainsäädäntöä ja yleisten pelisääntöjen määrittelyä.
Kuntaliitto ehdottaa luonnokseen, päämäärän B kohtaan7. konkreettisempaa toimenpide-esitystä yhdyskuntien tulvasuojelutoimenpiteiden toteuttamisedellytysten sekä tarvittavien rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi.
Kunnat aktiivisia
Kunnat ovat olleet ilmastonmuutoskysymyksissä aloitteellisia ja aktiivisia vuosia. Vuonna 1997 aloitetussa Kuntien ilmastokampanjassa on mukana 54 kuntaa ja kaksi kuntayhtymää. Hiilineutraaleiksi julistautuneita kuntia on 15 ja Covenant of Mayors -kuntia on 7. Ilmastostrategia on 115 kunnalla. Sopeutuminen ja varautuminen ovat mukana monessa strategissa.
Paikalliseen ja alueelliseen ilmastoasioihin liittyvään toimintaan kytkeytyvät läheisesti kunta- tai maakuntavetoiset energiatoimistot ja energianeuvonta sekä rakennusten korjausneuvonta, liikkumisen ohjaus ja maatalouden energiaohjelma.
Toukokuussa 2014 Kuntaliitto järjestää järjestyksessään 7. kuntien ilmastokonferenssin. Sopeutumisen liittyvää viestintää viedään myös tällä tavalla eteenpäin.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Kalevi Luoma
energiainsinööri