Ympäristöministeriö on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa valmistelemastaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista. Esitys liittyy rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon.
Vaikutusten selvittämistä koskevan säännöksen (MRL 9 §) muuttaminen on kuntien kaavoituksen sujuvuuden kannalta keskeinen. Säännösluonnos on onnistunut ja siinä on hyvällä tavalla kytketty vaikutusten arviointi suunnitteluun ja rajattu arviointi merkittäviin vaikutuksiin. Selvitysten suuri määrä kuormittaa tällä hetkellä kaikkia kaavatasoja vaikeuttaen mahdollisuuksia vastata tonttikysyntään ja hidastaen täydennysrakentamista ja eheyttämistavoitteiden saavuttamista. Liialliset selvitykset aiheuttavat turhia kustannuksia, hämärtävät päätöksentekoa ja osallistumista eivätkä paranna ympäristöä. Selvitysten määrän paisuminen johtuu pitkälti viranomaisneuvottelujen myötä kehittyneistä kuntien ja ELY -keskusten käytännöistä. Jotta toimintamallit saadaan muutetuksi, kentälle tulee välittää selkeä viesti selvitysten rajaamisen ja oikean kohdentamisen merkityksestä yhdyskuntien kehittämiselle. Tästä syystä asian tulee näkyä ja korostua paremmin läpi koko esityksen. Säännösmuutos taustoineen tulee nostaa esiin esityksen johdannossa, nykytilan arvioinnissa, esityksen tavoitteissa ja keskeisissä ehdotuksissa sekä esityksen vaikutuksissa, joissa sitä ei luonnoksessa ole lainkaan mainittu. Yksityiskohtaisiin perusteluihin tulisi tämän lisäksi vieläkin selkeämmin kirjata se, mihin ongelmaan säännösmuutoksella vastataan ja miksi säännöksen muuttaminen on tärkeää. Kyse ei ole vain ”vaikutusten selvitysvelvollisuuden kohdistumisen selkiyttämisestä”, vaan tarkoituksena on kokonaan lopettaa sellainen toimintatapa, jossa kaavoitusta käytetään perusteluna sellaisille perusselvityksille ja inventoinneille, joita kaavan toteuttamisen vaikutusten arviointiin ei tarvita.
Kilpailun edistäminen myös kaavoituksen keinoin on tärkeä tavoite. Esityksessä on arvioitu, että kilpailun edistämistä koskevien säännösten lisäämisellä lakiin ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntien kaavoitukseen. Kuntaliitto on asiasta eri mieltä. Ehdotus tulee epäilemättä lisäämään kaavojen selvitysvelvoitteita. Erityisen ongelmallista asiassa on se, että kenelläkään ei ole vielä riittävää tietoa ja näkemystä siitä, mitä kilpailun edistäminen kaavoituksella kokonaisuudessaan tarkoittaa. Muutoksesta tulisikin pidättäytyä siihen saakka, kunnes ministeriössä on laadittu riittävä opastava aineisto, jonka pohjalta kunnat voivat kaavoituksessaan ponnistaa. Muutoin joudutaan tilanteeseen, jossa ratkaisuja joudutaan etsimään oikeuskäytännön kautta. Vähimmillään asia tulisi ottaa huomioon asettamalla säännöksen voimaantuloaika riittävän pitkälle.
Maapolitiikan harjoittamista koskevan säännöksen ja maapolitiikan yleiskuvauksen tuominen lakiin on perusteltua. Muutos selventää maapolitiikan lainsäädännöllistä asemaa ja edistää osaltaan niin täydennysrakentamista kuin kustannustehokasta yhdyskuntarakentamistakin. Säännökset on kirjattu siten, että ne jättävät kunnalle mahdollisuuden tehdä omat maapoliittiset valintansa yhdyskuntien kehittämiseksi.
Kaupan säännöksiä koskevan määräajan pidentäminen kahdella vuodella on perusteltua. Samoin on perusteltua ottaa käyttöön valituslupa MRL 182 § 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen asettamista koskevassa asiassa.
Kuntaliitto viittaa kuntalain 8 §:n 3 momenttiin ja katsoo, että muutosehdotus tulisi käsitellä valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja,
alueet ja yhdyskunnat
Ritva Laine
yliarkkitehti
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.