Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa esityksestä joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvään henkilökuljetusten uudistamiseen.
Ministeriö esittää henkilöliikennelainsäädännön uudistusta tehtäväksi kahdessa vaiheessa: nyt lausunnolla olevassa ensimmäisessä vaiheessa esitetään lainsäädäntöön pienehköjä, kuljetusten järjestämistä helpottavia ja markkinoiden toimivuutta lisääviä muutoksia. Toisessa vaiheessa käynnistetään mittavampi uudistus siten, että ammattimainen henkilöliikenne perustuisi edelleen luvanvaraisuuteen, mutta tiukasta ja rajoittavasta säätelystä luovuttaisiin.
Nyt tehdyn esityksen pyrkimyksenä on parantaa yhteiskunnan kustantamien henkilökuljetusten suunnittelua ja järjestämistä. Tavoitteena on turvata lakisääteisiin kuljetuksiin oikeutettujen henkilöiden kuljetuspalvelut myös jatkossa ja mahdollistaa uudentyyppiset henkilöliikennepalvelut ja logistiset ratkaisut. Lisäksi tavoitteena on muuttaa joukkoliikennelakia siten, että sen käytännön soveltamisessa esiintyneet ongelmat poistetaan ja joukkoliikennemarkkinat toimivat liikenteenharjoittajan ja viranomaisten kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
Linja-autoliikenteessä luovuttaisiin kutsujoukkoliikenneluvan edellytyksenä olevasta kolmen etukäteistilauksen vaatimuksesta. Lisäksi poistettaisiin tilausliikennettä enintään 16-paikkaisella linja-autolla harjoitettaessa koskeva rajoitus vähintään viiden henkilön matkustajamäärästä. Pienellä linja-autolla liikennettä harjoitettaessa ei kuitenkaan edelleenkään saisi ottaa kyytejä taksiasemilta, eikä autossa saisi käyttää taksivalokilpeä.
Rajoitusten poistaminen voi jossakin määrin edesauttaa uusien kutsuohjattujen palvelujen syntyä myös markkinaehtoisesti. Tilausliikenteessä matkustajamäärärajoite on turha, sillä tilaajan tulee voida itse määritellä haluamansa kalusto tarpeidensa mukaan. Muutokset ovat varsin pieniä, mutta lisännevät taksien ja pienten linja-autojen kilpailua ja edistävät kuljetusmarkkinoiden kehittymistä.
Kuljettajan vastuuta vammaisen asiakkaan turvallisesta matkustamisesta lisättäisiin.
Vammaisten asiakkaiden kuljetuksissa on ollut joitakin turvallisuusongelmia ja niiden parantamiseksi on hyvä lainkin tasolla kiinnittää huomiota kuljettajan velvollisuuteen huolehtia asiakkaiden tarvitsemien apulaitteiden asianmukaisesta ja turvallisesta kiinnittämisestä.
Reittiliikenneluvan hylkäämisperusteista poistettaisiin säännös, jonka mukaan hakemus on hylättävä, jos sen hyväksyminen vakavasti vaarantaisi luotettavien liikennepalveluiden saatavuuden tai reitin tarjonta selvästi ylittäisi alueelle määritellyn joukkoliikenteen palvelutason. Lisäksi luovuttaisiin reittiliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen vähimmäisliikennöintiajoista.
Ehdotus 22 §:n 3. momentin poistamisesta selkeyttää luvan myöntämisprosessia, vähentää tulkinnanvaraisuutta ja lisää päätöksenteon oikeusvarmuutta. Se myös lisännee kilpailua ja palvelutarjontaa joillakin yhteysväleillä ja kysynnän vakiintuminen tasaa tarjontatarpeen ajan kuluessa.
Vähimmäisliikennöintiaikojen poistaminen voi lisätä nopeaa vaihtuvuutta joukkoliikennepalveluissa, mikä heikentää palvelujen pysyvyyttä ja luotettavuutta. Toisaalta luvan peruuttamisen pyyntöaikaa nostetaan kuuteen kuukauteen, mikä samalla varmistaa sen, että palvelut ovat ainakin kohtuullisen ajan käytössä, mutta ei aiheuta yrittäjälle liian iso riskiä tappioihin.
Joukkoliikenteeseen liittyvien tietojen luovuttamista koskevaan pykälään tehtäisiin täsmennyksiä, jotta viranomaisella on käytössään ajantasainen ja kattava tieto eri tarkoituksiin.
Ehdotuksessa myös lisättäisiin kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten velvollisuuksia luovuttaa ajantasaista tietoa Liikennevirastolle liikennepalveluista tiedottamista varten. Tämä on hyväksyttävää yhtenäisen asiakasinformaation tuottamista varten, kunhan Liikennevirasto huolehtii, että tiedonvälitys voi tapahtua yksinkertaisesti ja automaattisesti sähköisen käyttöliittymän kautta.
Joukkoliikenneluvan saamisen edellytyksiin lisätään harmaata taloutta torjuvia sääntöjä. Lisäksi lupavalvonnan tehokkuutta pyritään lisäämään mm. helpottamalla lupaviranomaisen tiedonsaantia selkeyttämällä lupahallintoa.
Ehdotukset harmaan talouden ehkäisemiseksi ovat kannatettavia, samoin lupabyrokratian yksinkertaistaminen.
Pientavaran kuljetusmarkkinoita avattaisiin lisäämällä tavarankuljetusoikeutta linja-autoliikenteessä ja taksiliikenteessä.
Rajoitusten poistaminen lisäisi mahdollisuuksia järjestää yhdistettyjä kuljetuksia ja tehostaa lähilogistiikkaa.
Taksiliikennelain muutoksella yhtenäistettäisiin taksien ja linja-autojen alalle tulon sääntelyä luopumalla lupamäärien sääntelystä ja lupien myöntämistä koskevasta etusijasääntelystä sellaisten taksilupahakemusten osalta, joihin sisältyisi kaluston esteettömyyttä koskevia edellytyksiä.
Tällä muutoksella avattaisiin esteettömän kaluston markkinoita. Se lisäisi joillakin alueilla todennäköisesti isojen esteettömien taksiautojen määrää, mutta voisi toisaalla myös siirtää luvanhaltijoita paremman kysynnän alueelle, kun olisi mahdollista saada suoraan esteetön taksilupa, kunhan täyttää muut luvan saamisen edellytykset.
Kunnat ovat mm. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyssä 2013 kertoneet, että isojen autojen puute haittaa koulukuljetusten järjestämistä, joten keinot isojen autojen lisäämiseksi ovat toivottavia. Kunnat voivat myös käyttää esteettömiä isoja takseja eri kuljetustehtävien hoitamiseen ja myös kuljetusten yhdistämiseen.
Esityksessä ehdotetaan myös taksin taksamittarin asentamisoikeutta muihinkin autoihin kuin takseihin.
Taksamittarin asentamismahdollisuutta pikkubusseihin on kuntien taholta toivottu. Tällä helpotettaisiin kuntien henkilökuljetusten kilpailuttamista, kun sekä takseissa että pikkubusseissa voitaisiin käyttää samaa taksaa ja taksamittareita hinnoittelun ja laskutuksen pohjana. Kuntaliitto on aiemmissa lausunnoissaan esittänyt, että taksamittari sallittaisiin ainakin kaikissa niissä ajoneuvoissa, joita käytetään yhteiskunnan kustantamissa kuljetuksissa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja
alueet ja yhdyskunnat
Silja Siltala
liikenneinsinööri
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.