Luonnos hallituksen esitykseksi, joka koskee kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä palvelu- ja tukiasumisen asiakasmaksujen määräytymistä

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa. Annetut lausunnot ovat jatkotyön pohjana sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen asiakasmaksujen koskevaa säädösvalmistelua tukevan työryhmän työlle. Erityisesti pyydetään näkemyksiä siitä, tulisiko ateriapalvelun enimmäismaksu säätää lailla, ja mihin palvelumuotoihin asiakkaalle jäävä vähimmäiskäyttövara tulisi kohdistaa. Ministeriö pyytää myös, että kunnat ja kuntayhtymät arvioisivat omissa lausunnoissaan esitettyjen muutosten vaikutuksia kunnan tai kuntayhtymän asiakasmaksukertymään sekä kiinnittäisivät lausunnossaan huomiota myös muutosten toimeenpanon vaatimaan aikatauluun.

Yleistä

Kuntaliitto pitää tarpeellisena sosiaalihuoltolain mukaisesta palveluasumisesta perittäviä maksuja koskevaa lainsäädäntötyötä. Tässä työssä on huolellisesti arvioitava lainsäädännön vaikutukset palvelujen rahoitukseen. Palvelujen rahoituspohjaa mm. asiakasmaksukertymää ei saa heikentää ilman täyttä kompensaatiota.

Asiakasmaksuja koskevassa lainsäädäntötyössä on ratkaisujen vaikutuksia tarkasteltava laajemmin kuin pelkästään asiakkaan maksurasituksen kannalta. Palvelujen rahoituspohjan turvaamisen lisäksi tehdyillä ratkaisuilla saattaa olla vaikutuksia palvelujen kysyntään ja tarjontaan. Kunnallisten palvelujen lisäksi huomiota on kiinnitettävä asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseen sekä siihen, että yksityisesti järjestetyt palvelut muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon.

Todettakoon vielä, että palveluasumisen ja kotihoidon maksujen alentaminen saattaa hidastaa kansallisten tavoitteiden mukaista laitoshoidon korvautumista avohoidon palveluilla.

Vähimmäiskäyttövara

Vähimmäiskäyttövara on perusteltu lähinnä laitoshoitoon verrattavissa palvelumuodoissa, joita käyttävien asiakkaiden toimintakyky on alhainen ja palvelutarve on suuri, maksut eivät ole vähäisiä ja asiakkaan käytännön mahdollisuudet tehdä valintoja mm. käytettävien palvelujen suhteen rajoittuneita. Nyt kyseessä olevien palvelujen osalta käyttövaran säätämistä tulisi harkita ainoastaan tehostetussa palveluasumisessa. 

Käyttövaran tasoa määriteltäessä on otettava huomioon nykyinen laitoshoidon käyttövara. Tulee myös määritellä mitä käyttövaralla on tarkoitus kattaa. Nyt esitetty määrittely, jossa on lähdetty liikkeelle toimeentulotuen perusosan laskennallisesta rakenteesta, ei ole täysin toimiva. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas saa ravintomenojen lisäksi katettua muitakin menoja palveluasumiseen liittyen, esimerkiksi osan informaatiokustannuksista. Todettakoon myös, että likipitäen kaikki ns. pakolliset menot on otettu huomioon tulojen vähennyksenä ennen käyttövaraa. Esitetty käyttövaran taso 245 euroa yksin asuvalle ja 416 puolisoille on näin ollen korkea ja sillä on huomattavia vaikutuksia kuntien asiakasmaksukertymään.

Käyttövaraa ei tule määritellä ns. tavalliseen palveluasumiseen eikä kotihoitoon. Tehostetun palveluasumisen käyttövaran taso tulee määritellä esitettyä alhaisemmaksi.

Ateriapalvelun enimmäismaksun säätäminen

Ateriapalvelun enimmäismaksua ei tule säätää siltä osin kuin säännellään käyttövarasta esim. tehostetun palveluasumisen osalta. Ateriamaksut tulevat tällöin huomioiduksi käyttövaraa määriteltäessä. Tavallisen palveluasumisen ja kotihoidon osalta ateriapalvelun enimmäismaksua ei myöskään tule säätää.  Asiakasmaksulainsäädännöllä ei tule luoda erityisiä kannusteita kunnan järjestämien palvelujen käyttöön vaan asiakaan itsenäistä suoriutumista ja omia valintoja tulee edesauttaa.

Kuntaliitto ei pääsääntöisesti kannata ateriapalvelujen enimmäismaksun säätämistä. Mikäli tehostettuun palveluasumiseen ei säädetä käyttövaraa, voidaan ateriapalvelujen enimmäismaksujen säätämistä tältä osin harkita.

Metsätulo

Ehdotettu ratkaisu, jossa laskennallisesta metsätulosta siirryttäisiin huomioimaan vain tosiasiallinen puun myyntitulo tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että metsän myyntitulo ei tule lainkaan huomioiduksi asiakasmaksuja määrättäessä. Metsätulojen tulouttamisajankohdan voi suhteellisen vapaasti valita toisin kuin pääosassa muita pääomatuloja (korot, osingot, vuokra jne). Näin ollen metsän voi jättää myymättä sinä aikana kun omistaja on sellaisten palvelujen piirissä, joista peritään tulosidonnainen asiakasmaksu. Todettakoon vielä, että laskennallinen metsätulo otetaan luonnoksessa käsiteltyjen kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen lisäksi myös laitoshoidon ja lasten päivähoidon maksua määrättäessä.

Toisaalta niissä lukumäärältään todennäköisesti vähäisiksi jäävissä tapauksissa, joissa metsää myydään sinä aika kun ollaan asiakasmaksultaan tulosidonnaisten palvelujen piirissä, voivat tulot ja samalla myös maksut nousta hyvinkin suureksi. Ratkaisematta on myös se, miten myyntitulot jaksotetaan asiakasmaksua määrättäessä ja miten suhtaudutaan juuri ennen palvelun käyttöä tapahtuneeseen myyntiin.

Ehdotettu muutos tulee vähentämään kuntien asiakasmaksukertymää. Metsätulokysymystä on käsitelty työryhmässä vain pintapuolisesti. Tässä vaiheessa muutoksesta tulee pidättäytyä ja asian käsittely tulee siirtää asiakasmaksulainsäädännön uudistamisen myöhempään vaiheeseen.

Maksukatto

Terveydenhuollon maksukattoa koskevaa pykälää ehdotetaan perustelujen mukaan muutettavaksi siten, että se koskisi myös lyhytaikaista palveluasumista. Ehdotusta perustellaan sillä, että myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksut kerryttävät maksukattoa. Pykäläehdotuksessa muutos koskee lyhytaikaisen palveluasumisen ohella myös lyhytaikaista tehostettua palveluasumista.

Ehdotuksessa ei kuitenkaan säädetä maksukaton täyttymisen jälkeen perittävästä ylläpitomaksusta vastaavalla tavalla kuin lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Ehdotus myös laajentaa lähinnä terveydenhuoltoa koskevaa maksukattosääntelyä sosiaalihuollon palvelujen suuntaan. Tällöin olisi tarpeen laajemminkin tarkastella maksukattoa koskevia säännöksiä.

Pykäläluonnoksissa on maksukaton euromääräksi esitetty 590 euroa kun se tällä hetkellä on 679 euroa.  Yksityiskohtaisissa perusteluissa ei tätä muutosta ole mainittu lainkaan. Tämä on lausunnonantajien kannalta hämmentävää. Tästä muutoksesta ei ole myöskään keskusteltu työryhmässä. Muutoksella olisi huomattava vaikutus asiakasmaksukertymään. 

Kuntaliitto vastustaa asiakasmaksukaton euromäärän alentamista.

Maksukattoa koskevat muutokset tulee muutoinkin valmistella huolella asiakasmaksu-uudistuksen seuraavassa vaiheessa. Mikäli lyhytaikaisen palveluasumisen ja lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksu sisällytetään maksukattoon, niin samalla kertaa tulee säätää maksukaton täyttymisen jälkeen perittävästä maksusta myös näiden palveluiden osalta vastaavalla tavalla kuin lyhytaikaisen laitoshoidon osalta on säädetty. Erityisesti tulee vielä harkita maksukattoon sisällyttämistä lyhytaikaisen palveluasumisen osalta. Edelleen on selvitettävä omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja koskevien maksusäännösten suhde nyt kyseessä olevaan maksuun. Kustannusvaikutukset tulee kaikilta osin selvittää.

Toimeenpanoaikataulu

Mahdollisten asiakasmaksulainsäädännön muutosten toteuttamiselle on varattava riittävä aika. Tietojärjestelmämuutokset, kouluttaminen ja organisaatioiden sisäinen ohjeistus edellyttävät, että lainsäädäntömuutosten hyväksymisen ja voimaantulon välille on jätettävä vähintään vuoden mittainen toimeenpanoaika. Tässä yhteydessä on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntötyö ja uusien organisaatioiden toiminnan aloittamisen aikataulutus. 

Taloudelliset vaikutukset

Myös Kuntaliitto on laskenut ehdotettujen asiakasmaksuja koskevien uudistusten taloudellisia vaikutuksia. Laskelmat perustuvat kolmen kunnan henkilötasoisiin asiakasmaksuaineistoihin. Laskelmien perusteella voidaan todeta, että näissä kunnissa keskimääräinen asiakasmaksu (ottaen huomioon ateriapalvelumaksun ja muiden tukipalvelumaksujen alenemisen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa) alenisi kunnasta riippuen keskimäärin asiakastasolla 173–198 €/kk. Jos samaa alenemaa käyttäisi koko Suomen tasolla, asiakasmaksukertymän alentuisi 57–65 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Suurin muutos alenemiseen aiheutuu kuntien keräämien tukipalvelumaksujen alenemisesta ja käyttövaran nostamisesta. Esimerkiksi ateriapalvelujen kuukausimaksut, jotka nykyisin voidaan hinnoitella aiheutuvien kustannusten mukaisiksi, ovat useissa kunnissa nyt esitettävää 360 € kuukausimaksua korkeampi. Lisäksi kunnissa kerätään muita tukipalvelumaksuja, esimerkiksi siivouksesta, vaatehuollosta, hygieniatuotteista ja asioinnista, joita jatkossa ei voitaisi periä lain astuessa voimaan esitetyssä muodossa, mikä alentaisi asiakasmaksukertymää.

Myös kotihoidon osalta asiakasmaksukertymä alenee Kuntaliiton arvion mukaan. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, monessa kunnassa on käytössä malli jossa ”jo hyvin pienelläkin hoitotuntimäärällä peritään alimman hoitotuntiluokan maksuprosentin mukainen maksu. Esityksen lineaarisessa mallissa maksuprosentti muodostuisi pienillä hoitotuntiluokilla varsin pieneksi”

Kuntaliiton arvion mukaan kotipalvelun tukipalvelujen asiakasmaksukertymä tulisi alenemaan 13 miljoonaa euroa. Varsinaisen hoitomaksun alenema lineaarisesta mallista ja sen porrastamisen muuttaminen tuntiperusteisen alentaisi asiakasmaksukertymää noin 23 miljoonaa euroa. Yhteen laskettuna asiakasmaksukertymä alenisi yhteensä 93-101 miljoonaa euroa.

Maksukattoa koskevilla ehdotuksilla on myös huomattavia kustannusvaikutuksia.

Kuntaliitto toteaa, että esitettyjen muutosten vaikutus asiakasmaksukertymään ja palvelujen rahoitukseen on niin huomattava, ettei kaikkia esitettyjä muutoksia voida hyväksyä.

Siltä osin kuin muutoksia toteutetaan, kustannusvaikutukset on selvitettävä huolellisesti ja valtion täysimääräisesti kompensoitava niistä aiheutuva maksukertymän alenema.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveys

Sami Uotinen

johtava lakimies

sosiaali- ja terveystiimin esimies

Lisää aiheesta

• STM, Lausuntopyyntö
  
  Kunnan järjestämisvastuulla olevan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen asiakasmaksuja koskeva HE-luonnos
• Luonnos
  
  Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta