Energiatehokkuuslain säätämistarve perustuu energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) kansalliseen toimeenpanoon. Direktiivin toimeenpanoa on edeltänyt laajapohjaisen työryhmän työ vuosina 2012 ja 2013. Keskeinen osa energiatehokkuusdirektiivin sisällöstä on Suomessa tarkoitus toteuttaa sopimusmenettelyin eri toiminnanharjoittajien ja/tai niiden edustamien järjestöjen ja valtion kanssa. Näillä jatkettaisiin vuonna 2008 alkaneita energiatehokkuussopimuksia ja energiaohjelmaa myös kuntien kanssa.
Erityistä lainsäädäntötason määrittelyä tarvitaan muiden kuin pienten ja keskisuurten yritysten pakollisten energiakatselmusten, energian mittaamisesta ja laskutuksesta sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta ja mahdollisten ylijäämälämpöjen hyödyntämisestä. Jälkimmäisten osalta edellytetään erityisten kustannus-hyötyanalyysien tekemistä ja edelleen raportointia energiavirastolle. Raportointivelvoite olisi joko ostaja- tai energianmyyjäehdokkaalla.
Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon siirtymistä ja ylijäämälämpöjen hyötykäyttöön liittyvä kustannushyötyanalyysin tekovelvoite voi koskea kuntaa tai sen omistamaa energiayhtiöitä mahdollisena lämmön ostajana. Se ei sinänsä muuttaisi nykyistä käytäntöä. Energianhankintaa koskevat erilaiset vaihtoehdot arvioidaan joka tapauksessa aina liiketaloudelliselta ja toimitusvarmuuden sekä toteutettavuuden kannalta päätöksenteon pohjaksi. Lisätyö, mikä lakiesityksestä aiheutuu, liittyy energiavirastolle tehtävään raportointiin. Sen osalta toivomme virastolta joustavaa toteutusta.
Voimme kannattaa energiatehokkuutta koskevaa lakiesitystä ja siihen liittyviä sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontaan liittyvän lain muutosehdotuksia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Kalevi Luoma
energiainsinööri
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.