Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa selvitystyöstä, joka käsittelee Liikenneturvan ohjaus- ja hallintomallia ja tieliikenteen turvallisuutta koskevan tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnan sekä tilastoinnin työnjakoa liikennehallinnossa.
Selvitysraportissa käsitellään valtion liikennehallinnon toimijoiden rooleja ja työnjakoa varsin monipuolisesti. Selvitysmies on tunnistanut nykyisen toimintatavan monia hyviä puolia, mutta myös ongelmia työjaossa ja toimien päällekkäisyyksissä, johtuen ainakin osittain virastouudistuksen keskeneräisyydestä ja siitä, että Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston työnjako ja tehtävät eivät ole riittävän selkeästi määritellyt. Myös hallinnossa on havaittu eräitä kankeuksia.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt muiden ministeriöiden liikenneturvallisuuteen liittyvät tehtävät ja yhteydet sekä kuntien rooli ja valtion toimien vaikutukset kuntien toimintaan. Lausunnossamme nostammekin esiin muutamia kuntien kannalta keskeisiä kohtia ja niiden vaikutuksia.
Kunnat ovat valtion ohella merkittäviä julkisen hallinnon toimijoita liikenneturvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Kuntien rooliin kuuluu liikenneympäristön (mm. kaavoitus, kadunpito, liikenteen ohjaus) lisäksi myös koulutukseen ja hyvinvointiin (mm. opetus, sosiaali- ja terveydenhuolto) sekä pelastustoimeen liittyviä tehtäviä.
Kuntien liikenneympäristöön liittyvät tehtävät ovat osa valtakunnallista liikennejärjestelmää, sen toimivuutta ja turvallisuutta. Samoin muiden toimialojen liikenneturvallisuuteen liittyvät tehtävät muodostavat ison osa valtakunnallisten tavoitteiden ja toimintatapojen käytännön toteuttamisesta. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että valtakunnallisen liikenneturvallisuustyön toimintamallit ja ohjaus antavat selkeän tuen kuntien työlle ja esim. eri ministeriöistä kunnille tuleva ohjaus johtaa yhtenäisten tavoitteiden toteuttamiseen.
Valtakunnallisella tasolla on tarpeen toteuttaa seuraavia toimia, johon kuntatyö voi tukeutua:
- Valtakunnallisesti tulee asettaa realistiset ja suunnitelmalliset tavoitteet liikenneturvallisuuden parantamiselle ja suhteuttaa ne käytettävissä oleviin resursseihin. Tarvitaan tavoitteiden toteuttamisen seurantajärjestelmä/seurattavat indikaattorit.
- Valtakunnan tasolla tulee seurata liikennetuvallisuuden tilaa ja sen suhdetta muihin Euroopan maihin. Tämä edellyttää kunnollista onnettomuuksien paikannukseen perustuvaa tilastointia, kuolemaan johtavien onnettomuuksien lisäksi myös vakavien loukkaantumisten onnettomuuksista
- Yleistilastoinnin lisäksi tienpitäjät, ELY- keskukset ja kunnat, tarvitsevat myös tarkemman tapahtumatiedon liikenneonnettomuuksien käytännön tapahtumista, jotta liikenneympäristöön osataan kohdentaa tarvittavat toimenpiteet
- Tarvitaan tarpeiden mukaan suunnattua liikenneturvallisuuden tutkimustoimintaa, johon kunnatkin voivat tukeutua toiminnassaan.
- Tarvitaan selkeät säädökset ja niiden viestintä ja ohjaus sekä kunnallisille toimijoille että kansalaisille. Erityisesti erilaisia ajoneuvoja, turvalaitteita, kuljettajien ajo-oikeuksia ja jatkokoulutusta, ympäristötekijöitä, lupia ym., usein EU- direktiiveihin perustuvia turvallisuussäädöksiä koskeva valistus edellyttää nykyistä käytännönläheisempää lähestymistapaa.
- Valtakunnallisesti yhtenäistä, objektiivista materiaalia liikenneturvallisuuden valistukseen ja koulutukseen tarvitaan edelleen, mm. kuntien koulujen, päiväkotien ja vanhustyön käyttöön.
- Valtakunnallisen organisaation alueelliset toimijat ja niiden tuki kunnille on erittäin tärkeä varmistaa jatkossakin.
Selvitysmies on esittänyt useita suosituksia. Niistä monet sisältävät jatkoselvityksiä, joten yksityiskohtiin ei voi ottaa kantaa. Seuraavassa lyhyesti yleiset kommentit suosituskohteittain:
Yhdymme selvitysmiehen käsitykseen, että liikenneturvallisuustyön johtaminen kuuluu jatkossakin liikenne- ja viestintäministeriölle. Yhteisiä tavoitteita ja muutakin yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa on tarpeen tiivistää, kuten meneillään olevassa valtion tulosohjauksen kehittämishankkeessa lienee pyrkimys. Myös turvallisuustyöhön kohdennettava rahoitus ja sen suuntaaminen tulee kohdentaa liikennehallinnon virastoille ministeriön selkeän ja avoimen tulosohjauksen kautta. Tähän liittyen myös Liikenneturvan ohjaus tulee tapahtua liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Liikenneturvallisuusneuvottelukunta ja sen alainen lähes yhtä suuri työjaosto ovat varsin raskas tapa johtaa turvallisuustyötä. Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma, joka pohjautuu tutkimustietoon, on kuitenkin edelleen tarpeen. Sen valmistelun toimintamallia kannattaa keventää. Em. valtion tulosohjaushanke tuottanee ministeriöiden väliseen toimintaan uuden toimintatavan. Alueellinen näkökulma, kunnat ja muut sidosryhmät voitaisiin ottaa huomioon suunnitelman laadinnassa valmistelutilanteen esittely- ja kuulemistilaisuuksissa sekä tarvittaessa kuntien asiantuntemus pienempien toimintakokonaisuuksien valmisteluryhmissä.
Valtion eri toimijoiden työnjako tulee selkeästi kirjata ja jokaisen toimijan tulee pysyä omissa ydintehtävissään tulosohjauksen mukaisesti. Erityisesti virastojen työnjako on selkeytettävä: Liikenteen turvallisuusviraston ydintehtäviä pitäisi ilmeisestikin olla liikennejärjestelmän ja sen eri osien turvallisuussääntelyyn ja sen toteutumisen arviointiin kuuluvat toimet, jotka liittyvät mm. ajoneuvoihin, kuljettajiin, lupiin, erilaisiin rekistereihin ja väylien turvallisuusjärjestelmiin. Liikenneviraston tehtäviin näyttäisi sisältyvän liikennejärjestelmän toteuttamiseen, liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon sekä niihin läheisesti kuuluviin tutkimuksiin ja kehittämisiin liittyvät turvallisuustehtävät. Liikenneturvan tehtävä on selvästi määriteltykin liittyvän liikenneturvallisuutta koskevaan tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaan.
Viestinnässä jokainen toimija huolehtii omiin tehtäviinsä liittyvästä tiedonvälityksestä ja kehittää sitä ymmärrettävään ja käytännönläheisempään suuntaan ja tuottaa käyttökelpoista ohjeistusta myös kuntatoimijoille. Jos valistustarve koskee useamman toimijan ydintehtäviä ja tarvitaan laaja-alaisempaa viestintää, toteutetaan viestintäprojektit yhteistyönä.
Isojen, valtakunnallisten turvallisuuskampanjojen vaikuttavuutta on tarpeen tarkastella kriittisesti. Jos niitä jatkossa katsotaan tarpeelliseksi järjestää, on niiden johto tapahduttava ministeriötasolla ja käytännön toteuttaminen yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Kampanjan päätavoitteen ja sisällön mukaan operatiivisena vetäjänä voi olla se taho, jolle ministeriö katsoo vastuun pääasiassa kuuluvan.
Alueellisessa turvallisuustoiminnassa on kuntien ja maakuntien liittojen tukena valtakunnallisina toimijoina ELY- keskukset liikenneympäristöasioissa ja Liikenneturvan aluetoiminta viestinnän, valituksen ja jatkokoulutuksen asioissa. Näillä on iso merkitys alueen kuntien ja järjestöjen toiminnassa. Kunnat ja järjestöt ovat saaneet asiantuntemusta ja objektiivista aineistoa käyttöön oman toimintansa tueksi. Em. toimijoiden yhteistyötä voitaisiin entisestään kehittää ja alueellisten tarpeiden mukaan käyttää työvälineenä mm. liikenneturvallisuustoimija- mallia.
Tieliikenteen turvallisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisen suositukset ovat paikallaan. Tutkimustoiminnan resursointi on tärkeä turvata. Erityisen tärkeää on hyödyntää myös kansainvälinen tutkimustoiminta ja sen soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.
Tutkijalautakuntien pitkäjänteinen työ ja sen tulokset ovat arvokkaita. Auditointi on hyvä tehdä ja sen pohjalta mahdollisesti toteutettavissa kehittämistoimissa tulee varmistaa tietopohjan säilyvyys ja riittävä jatkuvuus.
Onnettomuustilastointi tulee saada entistä luotettavampaan ja käyttökelpoisempaan kuntoon. Myös vakavia loukkaantumisia tuottavat onnettomuudet on tarpeen saada tilastoitua, yhtenä tarpeena tietopohja taajama-alueiden liikenneympäristön parantamiselle.
Onnettomuuksien tilastoinnin suositukset ovat toteuttamiskelpoisia. Verorahoin kerättyjä tilastoja tulee saattaa kaikkien tarvitsijoiden käyttöön tehokkaasti ja luotettavina. Sen lisäksi tienpitäjät tarvitsevat tarkempaa onnettomuuksien tapahtumatietoa, jotta liikenneympäristön kehittämistä turvalliseksi voidaan tehdä oikean tiedon pohjalta.
Liikenneturvalla on selkeä tehtävä kansalaisiin kohdistuvassa liikenneturvallisuuden tiedotus-, valistus- ja koulutustoiminnassa. Sillä on vahva rooli nimenomaan alueellisessa liikenneturvallisuustyössä ja yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Liikenteen hallinnonalan toimijoiden ohella Liikenneturva on tehnyt paljon yhteistyötä myös muiden ministeriöiden toimialueilla, viime vuosien esimerkkinä opettajien turvallisuuskoulutuksen organisointi.
Liikenneturvan laatimat materiaalit, jotka nykyisin ovat maksuttomia, ovat ensiarvoisen tärkeitä kuntien opetus- ja valitustoiminnassa. Kunnat ovat voineet luottaa niiden oikeellisuuteen ja objektiivisuuteen. Kuntien heikkojen talousnäkymien vuoksi materiaalien maksuttomuus on edesauttanut niiden käyttöä ja ylläpitänyt turvallisuuskasvatuksen volyymia.
Nämä tehtävät on tärkeää säilyttää tulevaisuudessakin alueellisen turvallisuustyön ylläpitämiseksi. Kun koko liikenneturvallisuustyön johto on liikenne- ja viestintäministeriöllä, myös Liikenneturvan valtakunnallinen ohjaus on tarpeen järjestää ministeriötasolta.
Liikenneturvan rahoitus on tullut liikennevakuutuslain liikenneturvallisuuden edistämiseen tarkoitetuista maksuista. Maksujärjestelmän mahdollisissa muutoksissa on turvattava, että vastaavat maksut kohdennetaan jatkossakin liikenneturvallisuuteen ja nimenomaan kansalaisten viestintään ja valistukseen. Rahoitus ei saa kadota yleiseen toimintaan.
Liikenneturvan toimintaa on kehitetty viime vuosina vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja uusia viestintävälineitä. Perustyö kansalaisten turvallisuustiedon ja turvallisen käyttäytymisen lisäämiseksi on kuitenkin säilynyt toiminnan punaisena lankana ja se tulee turvata jatkossakin. Alueellisten yksiköiden toimivuus, riittävät resurssit sekä yhteistyön kehittäminen ELY- keskusten kanssa ovat asiallisia arvioinnin ja kehitystyön kohteita. Alueellista työtä voi läheisesti tehdä kuitenkin vain olemalla riittävästi läsnä alueilla.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja
alueet ja yhdyskunnat
Silja Siltala
liikenneinsinööri
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.