Lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista 30/2014

​Työryhmän ehdotukset

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa väliraportissaan nettiäänestyksen ottamista käyttöön neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä. Kunnallisissa kansanäänestyksissä on matalampi kynnys nettiäänestyksen käyttöönotolle kuin yleisissä vaaleissa, koska kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia ja niissä on jo laajasti käytössä kirjeäänestys. Nettiäänestys ei siten muuttaisi äänestäjän asemaa eivätkä mahdolliset virheet olisi tuloksen kannalta niin huolestuttavia, kun kyse on neuvoa-antavasta äänestyksestä.

Työryhmän mukaan nettiäänestyksen käyttöönotolla voitaisiin edistää perustuslaissa turvattujen vaali- ja osallistumisoikeuksien toteutumista. Erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuus äänestää itsenäisesti helpottuisi ja ulkosuomalaisten mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan paranisivat.

Työryhmä toteaa väliraportissaan, että ratkaisevaa nettiäänestyksen onnistumisen kannalta on kansalaisten luottamus järjestelmään. Suomen vaaleihin kehitettävässä järjestelmässä äänestäjän henkilöllisyys ja äänioikeus on todettava luotettavasti ja vaalisalaisuus on turvattava. Äänestäjän tulee voida varmistua siitä, että hänen äänensä on kirjautunut äänestysjärjestelmään oikein ja että annettu ääni on myös oikein laskettu mukaan vaalien tuloksiin. Äänestysjärjestelmän tulee olla avoin tarkasteltavaksi.

Työryhmän väliraportissa todetaan lisäksi, että nettiäänestyksen käyttö yleisissä vaaleissa edellyttää sähköiseen allekirjoittamiseen soveltuvaa tunnistautumisratkaisua, joka on laajassa käytössä. Suomessa yleisesti käytössä olevilla verkkopankkitunnuksilla sähköinen allekirjoitus ei ole teknisesti mahdollinen. Tunnistautumismenetelmien kehittäminen on käynnissä valtiovarainministeriössä.

Työryhmän selvityksen mukaan varteenotettavia nettiäänestysjärjestelmiä on markkinoilla, mutta ne eivät sellaisenaan sovellu käytettäviksi Suomessa. Työryhmä katsoo, että turvallinen nettiäänestysjärjestelmä yleisiin vaaleihin olisi mahdollista kehittää, mutta se vaatii merkittäviä rahallisia panostuksia. Lisäksi käyttöönotto edellyttäisi monien teknisten ja toiminnallisten yksityiskohtien ratkaisemista ja järjestelmää olisi jatkuvasti kehitettävä.

Työryhmän näkemyksen mukaan kunnallisesta kansanäänestyksestä saatavien kokemusten perusteella voitaisiin nettiäänestystä kehittää yleisiin vaaleihin.

Työryhmä toteaa, että nettiäänestyksen käyttöönotosta yleisissä vaaleissa tehdään erillinen päätös.

Työryhmä jatkaa edelleen selvitystään nettiäänestyksen eri ratkaisuista ja niiden soveltumisesta Suomen vaaleihin sekä arvioi tarkemmin järjestelmän kehittämiskustannuksia. Se selvittää myös mahdollisuutta kehittää nettiäänestystä yhteistyössä Viron, Ruotsin tai Norjan kanssa. Työryhmän tulee toimeksiantonsa mukaan tehdä ehdotus nettiäänestyksen teknisistä ratkaisuista sekä tarvittavista lainmuutoksista tulee luovuttaa viimeistään 30.1.2015 hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle.

Lausunto

Kuntaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta nettiäänestyksen käyttöön ottamisesta ensi vaiheessa neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että nettiäänestyksen valmistelua jatketaan niin, että se voitaisiin ottaa käyttöön myös yleisissä vaaleissa. Vaikka nettiäänestyksen toteuttamiseen liittyy vielä teknisiä ongelmia, Kuntaliitto pitää nettiäänestyksen käyttöön ottamista yleisissä vaaleissa jollain aikavälillä vääjäämättömänä ja välttämättömänä. Kuntaliiton hallitus on jo vuoden 2008 tietoyhteiskuntapoliittisissa toimintalinjauksissaan todennut, että nykyisten äänestystapojen rinnalla on tarjottava myös mahdollisuus äänestää verkon kautta.

Kuntaliitto yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että nettiäänestys ei kuitenkaan voisi olla ainoa tapa äänestää, vaan se tulisi käyttöön uudeksi äänestystavaksi nykyisin käytössä olevien ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen rinnalle.

Kuntaliitto muistuttaa, ettei nykyinenkään äänestysjärjestelmä ole täysin ongelmaton etenkään kirjeäänestysjärjestelmän osalta. Kuten työryhmä raportissaan toteaa, nettiäänestystä voidaan pitää monelta osin vertailukelpoisena äänestystapana kirjeäänestyksen kanssa. Raportissa todetun mukaisesti molemmissa tapauksissa äänestäminen tapahtuu valvomattomissa olosuhteissa ja äänestäjä on pitkälti itse vastuussa äänestystapahtuman luotettavuudesta.

Kuntaliitto on samaa mieltä työryhmän kanssa siitä, että nettiäänestysjärjestelmän kehittäminen on pitkä prosessi. Kuntaliitto korostaa riittävän taloudellisen ja ajallisen resursoinnin sekä selkeän, yhteisen tahtotilan löytymistä nettiäänestyksen kehittämiseksi. Suunnittelu- ja valmistelutyön huolellisuus on tärkeämpää kuin käyttöön ottamisen aikataulun ennalta lukkoon lyöminen.

Kuntaliitto korostaa sähköisen tunnistamisen kehitystyön tärkeyttä sekä tietoliikenneyhteyksien parantamista niin, että kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan taata. Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että tietosuojasta ja tietoturvasta huolehditaan asianmukaisesti kuntalaisten luottamuksen säilyttämiseksi kunnan toimintaa ja palveluita kohtaan.

Kuntaliitto kannattaa nettiäänestysjärjestelmää, josta ei aiheudu kustannuksia kunnille. Nettiäänestysjärjestelmää voidaan kehittää osana oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja.

Kuntaliitto kannattaa kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen mahdollistamista sekä kuntavaalien että eduskuntavaalien yhteydessä.  Työryhmän esityksestä poiketen nettiäänestyksen käyttöä pitäisi Kuntaliiton mielestä voida harkita käytettäväksi vaalien yhteydessä järjestettävissä kunnallisissa neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma  

toimitusjohtaja

Marianne Pekola-Sjöblom

tutkimuspäällikkö

Lisää aiheesta

• Oikeusministeriö
  
  Nettiäänestystyöryhmän väliraportti 30/2014