Lausunto luonnoksesta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi

​Yleisiä huomioita  

Hallitus on antanut eduskunnalle lukiolain muuttamista koskevan esityksen (HE 118/2013) maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämisestä. Esityksen mukaan valmistava koulutus on mahdollista aloittaa 1.8.2014. Kuntaliitto pitää esitystä monilta osin kannatettavana. Sen tarkoituksena on parantaa lukiokoulutukseen hakeutuvien kielitaitoa ja mahdollisuuksia selvitä koulutuksesta.  

Mikäli säädökset annetaan suunnitellussa aikataulussa, tarvitaan lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet mahdollisimman nopeasti, jotta kunnat ja muut lukiokoulutuksen järjestäjät voivat laatia paikalliset opetussuunnitelmat perusteiden mukaisesti. 

Kuntaliitto kannattaa ja pitää hyvänä sitä, että valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet soveltuvat sekä nuorille että aikuisille annettavaan koulutukseen. Yhteiset perusteet selkeyttävät ja helpottavat koulumuotojen välistä yhteistyötä. 

Opetussuunnitelmaperusteiden normimuoto 

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan opetussuunnitelmaperusteet ovat normi, josta koulutuksen järjestäjä ja sitä toimeenpaneva virkamies ei voi poiketa tai jättää sitä toteuttamatta.  

Kuntaliiton mielestä tästä seuraa kolme kysymystä: 

1. Esitettävät perusteet ylittävät yksityiskohtaisuudessaan ja laajuudessaan valtuutuksen ja paikallisen liikkumavaran.

     · Valtuutus: Lukiolaki 629/1998 10§ 2-4 mom. säätää seuraavasti: 

Opetushallitus päättää eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). (13.6.2003/478)

Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. (13.6.2003/478)

Tässä tarkoitetut päätökset tehdään tarvittaessa erikseen nuorille ja aikuisille annettavaa opetusta varten. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevia asioita ei sisällytetä aikuisille annettavaa opetusta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin. (13.6.2003/478) 

2.    Normin tulee olla selkeä ja siitä tulee tarkasti käydä selväksi mitä halutaan noudatettavaksi ja mihin se velvoittaa. Nyt perusteluonnoksessa on kuvailevaa tekstiä, joka tulee siirtää pois normista. 

3.    Perusteluonnoksessa on paljon osioita, jotka eivät ole koulutuksen ja opetuksen tavoitteita eikä keskeisiä sisältöjä. Kuvaileva, ilman normiluonnetta oleva aineisto tulee joko jättää kokonaan pois tai kirjata kokonaan erilleen normista. Tällaisia ovat esimerkiksi opetussuunnitelman laatimista, oppimiskäsitystä ja oppimis- ja opiskeluympäristöjä sekä opetusmenetelmiä koskevat osiot. 

Huomioita ja näkökulmia  

Kuntaliitto esittää, että opetussuunnitelman perusteiden alkuun kirjoitetaan opetussuunnitelman perusteita koskeva säännös ja perusteiden tarkoitus.  

Luku 1 

Tehtävä, tarkoitus ja lähtökohdat on kuvattu lyhyesti ja selkeästi. 

Luku 2 

Luvussa on laajasti kirjoitettu koulutuksen järjestämisestä ja opintojen rakenteesta. Sivulla 5 ylimmän kappaleen lopussa olevat kolme viimeistä lausetta eivät kuulu normitekstiin ja ne tulee siitä poistaa:  

”Oppimistilanteissa  opiskelijat välittävät hankkimaansa tietoa,  etsivät ratkaisuja ongelmiin ja tuottavat uutta tietoa monessa eri muodossa ja eri välinein. Opetus mahdollistaa opiskelijan viestintätaitojen kehittymisen monimediaisissa ja teknologisesti tuetuissa oppimisympäristöissä. Opetusjärjestelyt mahdollistavat erilaisten tekstien tulkinnan, käyttämisen ja tuottamisen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.”

Luku 3 

Luvun 3 alussa todetaan opetussuunnitelman laatimisessa huomioon otettava lainsäädäntö: 

”Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa (955/2002, muutos xx/2013) määritellyt yleiset ja lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä kaikki mitä lukiolaissa sekä lukioasetuksessa säädetään. Opetussuunnitelma laaditaan tämän opetussuunnitelman perusteasiakirjan mukaan.” 

Kuntaliitto toteaa, että luonnoksessa todettu lainsäädännöllinen tausta on oikea, mutta opetussuunnitelman valmistelua koskevat määräykset ovat laissa, eikä opetussuunnitelman perusteita koskevassa valtuutussäännöksessä. Siten opetussuunnitelman valmistelua koskevat esityksen määräykset tulee poistaa.  

Luku 4 

Luku on kokonaisuudessaan laajasti ja hyvin kirjoitettu. Kuntaliitto kannattaa luvun sisältöjä tukena kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmatyölle. 

Kuntaliitto painottaa, ettei tämä luku ole valtuutussäännöksen mukainen ja sen paikka ei ole opetussuunnitelman perusteissa. 

Luku 5 

Ohjauksen järjestäminen, luku 5.1, on kirjoitettu selkeästi ja huolella antaen lukioille selvän kuvan siitä, miten ohjaus järjestetään. Tärkeänä pidämme sitä, että on korostettu myös opettajien ohjausvastuuta.  

Luvut 5.2 - 5.4 ovat myös laajasti ja lukioiden työtä tukevia tekstejä. Lukioon valmistavan koulutuksen opiskelijat tarvitsevat yksilöllisiä ja henkilökohtaisia tuki- ja ohjaustoimia johtuen opiskelijoiden erilaisista lähtökohdista. 

Kantamme on kuitenkin se, että näissä osioissa tulee selkeästi erottaa normit (tavoitteet ja keskeiset sisällöt) ja lukion toimintaa tukeva teksti toisistaan jottei koulutuksen järjestäjälle aseteta toiminnan kannalta mahdottomia vaatimuksia tai tehtäviä. 

Erityisesti luvun 5.3 ensimmäisen kappaleen viimeinen lause moniammatillisesta opiskelijahuoltotyöryhmästä tulee poistaa. Se ei ole nykylainsäädännön mukainen.

Samoin luvun kolmannen kappaleen toisessa kohdassa oleva vaatimus elämäntilanteeseen liittyviin vaikeuksiin tulee poistaa: 

·  ”opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa” 

Samoin tulee kokonaan poistaa tämän alla oleva kohta: 

·  ”eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin” 

Luvussa 5.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä on laajasti oppilaitoksen toimintaa tukevaa kuvaavaa tekstiä jota ei voida valtuutussäännöksen mukaisesti normittaa ja se tulee poistaa normista. 

Luku 6 

Luvussa 6.1 yleiset tavoitteet on kuvattu hyvin ja ytimekkäästi. Viimeisestä lauseesta poistaisimme kuitenkin lopussa olevan koulutusjärjestelmään integroitumisvalmiudet:

” Koulutuksen tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden valmiuksia integroitua suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja  yhteiskuntaan.” 

Luvun oppiaineiden kurssit ja keskeiset sisällöt on huolella harkittu ja selkeät. 

Kuntaliitto kaipaa kuitenkin selvennystä lukuun 6.2.2 Muut kielet (vähintään 3 kurssia) 

Sivulla 5 toisessa kappaleessa kerrotaan muihin kieliin varattavan kurssimäärän jakamisesta eri kielten välillä. Kuitenkin luvussa lueteltuihin kieliin on kuhunkin merkitty 3 pakollista kurssia. Tästä ei selviä ovatko eri kielten valinnat opiskelijalle vaihtoehtoisia ja tuleeko koulutuksen järjestäjän tarjota kaikkia. 

Kuntaliitto huomauttaa ja muistuttaa siitä, että HE:n 118/2013 yksityiskohtaisissa 7 § perusteluissa on kirjoitettu, että ”Koulutuksessa opiskelija parantaisi valmiuksiaan erityisesti suomen tai ruotsin kielessä ja tarvittaessa myös muissa kielissä, mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijan omassa äidinkielessä.”.  

Kuntaliitto painottaa sitä, etteivät 6. luvussa eri oppiaineiden kohdalla olevat opiskeluympäristöä ja työtapoja kuvaavat kappaleet kuulu opetussuunnitelman perusteisiin ja ne tulee normista poistaa. 

Luku 7 

Kuntaliitto kummeksuu sitä, että opiskelija saisi suorittaa hylättyjä kursseja ainoastaan siinä tapauksessa, että niitä on hänellä liikaa. Tämä on ristiriidassa voimassaolevien opetussuunnitelmaperusteiden kanssa, joissa kaikkia hylättyjä kursseja saa yrittää korottaa.  

Muita näkökulmia lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen 

Kuntaliitto esittää harkittavaksi lukuvuoden mittaisen opintokokonaisuuden suorittamisen mahdollisuutta myös pidemmällä aikavälillä kuin yhdessä vuodessa. Monille, mm. yli 18- vuotiaana koulutuksen aloittaneille perheellisille maahanmuuttajille, 25 kurssin suorittaminen yhden lukuvuoden aikana voi osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi.  

Lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen tulisi myös olla mahdollista ottaa opiskelijoiksi myös mm. niitä ulkomailla pitkään asuneita suomen- tai ruotsinkielisiä opiskelijoita, joilla ei ole riittäviä kielellisiä valmiuksia suoriutua lukio-opinnoista.  

Kuntaliitto toistaa aiemmin lausumaansa siitä, että lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tulee olla kokonaan valtion rahoittamaa. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on jo nyt liian alhainen ja leikkauspäätökset hankaloittavat lukiokoulutuksen järjestämisen edellytyksiä entisestään.  

Valmistavan koulutuksen huomioimisesta tai huomiotta jättämisestä toisen asteen koulutuksen opiskelijavalinnassa Kuntaliitto huomauttaa, että ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi ottamisen perusteissa 9 § säädetään mm., että opiskelija saa lisäpisteitä, jos hän on suorittanut vähintään 1100 tunnin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen tai vähintään 20 opintoviikon laajuisen maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen. Harkittavaksi tulisikin ottaa tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi se, että pitäisikö ammatilliseen peruskoulutukseen opiskelijaksi ottamisessa noudattaa yhdenvertaisia perusteita lisäpisteistä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittaneiden kohdalla. Tämä tulisi tärkeäksi niiden lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittaneille, jotka eivät saa paikkaa lukiokoulutuksessa.  

Kustannusvaikutusten arviointi 

Opetussuunnitelman perusteet ovat normi, joten niiden valmistelussa tulee noudattaa Valtioneuvoston antamaa ohjetta säädösehdotusten - lakien, asetusten ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitettujen muiden oikeussääntöjen, joihin OPS-perusteet kuuluvat - vaikutusten arvioinnista kustannusvaikutuksineen. 

Kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyössä. Vaikutukset tulee arvioida, ja esitys tulee viedä Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukuntaan käsiteltäväksi ennen sen vahvistamista. 

SUOMEN KUNTALIITTO    

Marja Lahtinen

kehittämispäällikkö, opetus ja kulttuuri 

yksikön johtajan varahenkilö

Lieselotte Eskelinen

erityisasiantuntija