Lausunto esitysluonnoksesta laiksi turvakodeista ja valtion korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki turvakodeista ja valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajalle. Turvakotipalvelun tuottajalle voitaisiin myöntää valtion talousarvion puitteissa korvausta toimintaan, jonka tarkoituksena on erityisesti lähisuhdeväkivallan kohteena olevan henkilön ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitäminen.
Turvakotitoiminnan rahoituksen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtisi valtion varoista maksettavan korvauksen valmisteluun, korvauksen maksatukseen ja korvauksen käytön valvontaan liittyvistä tehtävistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekisi turvakotipalvelun tuottajien kanssa sopimuksen viideksi vuodeksi ehdollisena niin, että valtion varoista maksettavan korvauksen määrä vahvistettaisiin vuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaisi turvakotipalvelun tuottajille jaettavan vuotuisen korvauksen määrän. Valtionavustuslain säännöksistä sovellettaisiin menettelyyn liittyviä säännöksiä korvauksen käytön, valvonnan, takaisinperinnän tai oikaisuvaatimuksen osalta, ellei ehdotetussa laissa toisin säädetä.
Esityksen tarkoitus on varmistaa turvakotipalvelun tuottamisen rahoitus niin, että turvakotipalvelu olisi jokaisen sitä tarvitsevan saatavilla asuinpaikasta riippumatta.
Yleistä
Suomessa ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöä lähisuhdeväkivallan uhrin turvakotipalveluista. Turvakotien toiminta on perustunut lähinnä sopimuksiin kuntien kanssa. Suomessa toimii 20 turvakotia, joista suurin osa toimii järjestöpohjaisesti ja muutama kunnan ylläpitämänä. Turvakodit ovat paikkamäärältään erikokoisia, yhteensä paikkoja on tämän hetkisen tiedon mukaan 118 (THL, kevät 2014). Turvakotipaikkaa on usein tarjottu lastensuojelullisena toimenpiteenä, mikä on osittain johtanut siihen, että yksinäisten aikuisten on ollut vaikeampi päästä turvakotiin.
Kuntaliitto pitää hyvänä, että turvakotipalveluista säädetään lailla ja niiden rahoitus on turvattu valtion toimesta. Näin saadaan turvattua yhtenäinen käytäntö koko maahan ja turvakotien valtakunnallinen kattavuus on mahdollista toteuttaa. Lainsäädännön ja valtion avustukseen perustuvan rahoituksen avulla voidaan selkeyttää toimintatapoja, turvata turvakotipalvelujen toiminnan jatkuvuus sekä luoda tosiasiallinen mahdollisuus kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille päästä akuutissa kriisissä turvakotipalvelujen piiriin.
Turvakotien rahoitus
Ehdotetun lain mukaan turvakotipalvelun tuottajalle voitaisiin, valtion talousarvioon hyväksytyn määrärahan puitteissa, myöntää valtion varoista maksettava korvaus toimintaan. Esityksessä ehdotetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti, että toimintaan esitetään osoitettavaksi valtion talousarvioon 8 miljoonaa euroa vuodelle 2015, joka muodostuisi siten, että 4 miljoonaa euroa irrotettaisiin momentilta 28.90.30 ”valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen” ja uutena valtionapuna osoitettaisiin 4 miljoonaa euroa. Esityksessä todetaan, että osoitettu määräraha riittäisi kattamaan nykyisestä toiminnasta osan ja turvakotipalvelut rajattaisiin tämän vuoksi koskemaan turvakodissa akuutissa kriisissä selviytymisen aikaa. Kuntien vastuulle jäisi vielä toistaiseksi avohuoltona tarjottava apu. Turvakotipaikkojen määrää suunnitellaan esityksen mukaan nostettavaksi vähitellen kattamaan valtakunnallisesti myös haja-asutusalueet ja tämä edellyttää turvakotipalveluun osoitetun määrärahan nostamista vähitellen vuosittain.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että turvakotipaikkojen määrän tarvetta seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti ja mahdolliseen lisäpaikkojen turvaamiseen osoitettaisiin tarvittavat varat valtion talousarviossa. Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota esitettyihin henkilöstömitoituksiin ja muihin turvakotipalvelujen tuottamiseen kohdistettuihin edellytyksiin ja pitää tärkeänä, että turvakotipalvelujen tuottajalla on tosiasialliset mahdollisuudet tuottaa palveluja laissa edellytetyllä tavalla. Tulevaisuudessa tulisi Kuntaliiton näkemyksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota taloudellista avustusta myönnettäessä myös turvakotien mahdollisuuteen tuottaa ja kehittää edelleen lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneita palveluja.
Edellä kuvatulla tavalla turvakotipalvelut kattaisivat vain akuutin kriisin vaiheen avun ja tuen. Kuntien vastuulle jäisivät normaalit avohuollon sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntaliitto edellyttää, että esitetyn lainsäädännön toimeenpanossa turvakotipalveluina annettavien palvelujen ja kunnan vastuulla olevien avopalvelujen rajapinnat ovat siinä määrin selviä, ettei lain soveltaminen aiheuta epäselviä tilanteita sen suhteen, minkä tahon vastuulla jonkin palvelun tuottaminen on. Tämä sekä lisää läpinäkyvyyttä että turvaa paremmin asiakkaan palvelujen saannin kun vastuutahot ovat selvät.
Esityksen mukaan turvakotipalvelujen tuottaja voi hakea toiminnalleen muutakin rahoitusta nykyiseen tapaan. Koska valtion avustuksen myöntämiseen liittyy valvontaa ja mahdollisuus periä myönnettyjä avustuksia takaisin, on Kuntaliiton näkemyksen mukaan huolehdittava turvakotipalvelujen tuottajien ohjeistuksesta, miten näiden erillisistä rahalähteistä tulevien rahoitusten erillisyys ja kohdentuminen tulisi järjestää. Näin pystytään estämään väärinkäytökset, mutta myös mahdolliset väärin perustein suoritettavat valtion avustusten takaisinperinnät.
Muita huomioita
Turvakotipalvelut ovat esityksessäkin todetulla tavalla suuntautuneet nykyisin erityisesti lastensuojelullisin perustein ohjautuvien henkilöiden olojen turvaamiseen. Esityksessä korostetaan useammassa kohdassa, että turvakotipalvelujen tulee olla tasaveroisesti kaikkien lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokevien henkilöiden saavutettavissa.
Kuntaliitto pitää hyvänä, että kaikkien ikään, sukupuoleen tai kansalaisuuteen katsomatta oikeutta turvakotipalveluihin vahvistetaan. Lasten asema on tärkeä, mutta myös esimerkiksi vanhusten mahdollisuus hakeutua turvakotiin tulee turvata. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tämä edellyttää sekä viranomaisten että kansalaisten tietoisuuden lisäämistä turvakotipalveluista. Tietoisuuden lisääminen tulisi toteuttaa erilaisten tiedotuskanavien kautta koko valtakunnan alueella.
Esityksen mukaan turvakotiin olisi mahdollista tulla myös nimettömänä. Kuntaliitto pitää tätä lähtökohtaisesti kannatettavana asiana, mutta huomioi kuitenkin, että henkilön tarvitessa esimerkiksi terveydenhuollon palveluja turvakotijakson aikana, tulee henkilöllisyys lähtökohtaisesti aina todistaa. Tämä ei siis kuitenkaan estä henkilön oloa nimettömänä turvakodissa.
Esityksessä on kattavasti kuvattu turvakodin määritelmää ja esimerkiksi sitä, minkälainen yksikkö voi olla turvakodin etäyksikkö. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kriisityöhön erikoistunutta asiantuntija-apua on saatavilla ympärivuorokauden ja turvakodissa oleva saa apua tarpeensa mukaan, mutta katsoo, ettei turvakodin muotoa ole tarpeen määritellä esityksessä olevalla tarkkuudella. Laissa voidaan määritellä reunaehdot, mutta tilaa tulisi jättää erilaisille toteutusvaihtoehdoille. Esimerkiksi joissakin tilanteissa pääsy turva-asuntoon voi olla asiakkaan tilanteen kannalta riittävä tuki. Näissä tapauksissa ei ole tarpeellista sijoittaa asiakasta sellaiseen turvakotiyksikköön, jossa henkilöstöä on fyysisesti paikalla ympärivuorokauden. Kuntaliitto kiinnittää lisäksi huomioita siihen, että etäyksikön toimiessa esimerkiksi kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon yksikön yhteydessä, on tärkeää määrittää selkeästi, mikä palvelu kuuluu turvakotipalveluihin ja kuka vastaa kustannuksista.
Esityksen mukaan turvakotipalvelun tarve, tarjonta ja palvelun tuottaminen valtakunnallisesti tulisi arvioida esimerkiksi viiden toimintavuoden jälkeen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan arviointi tulisi tapahtua vuosittain, jotta toiminnalle varattu valtion määräraha voidaan määritellä todelliseen tilanteeseen perustuvan seurantatiedon perusteella. Vuosittainen arviointi tulisi tehdä erityisesti alkuvaiheessa, kun turvakotipaikkojen määrää on tarkoitus kasvattaa ja toiminta ei ole uuden muodon mukaisesti vielä asettunut.
Yksittäisinä huomioina Kuntaliitto nostaa esille esityksen 7 §:ää koskevan perustelun kohdan, jossa todetaan, että koska Suomessa on vain 20 turvakotia, kaikki valikoitunevat ainakin aluksi palvelun tuottajiksi. Kuntaliitto pitää erikoisena tämän kaltaista kannanottoa, koska esityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valikoi hakijoiden joukosta edellytykset parhaiten täyttävät hakijat. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että mahdollisten uusien hakijoiden ja nykyisten toimijoiden mahdollisuudet saada valtion avustusta ovat täysin tasaveroiset ja valinta perustuu toimijoiden tarjoamien palvelujen laatuun ja muihin toiminnan järjestämisen edellytyksiin.
Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota 10 §:ää koskien siihen, että valtion avustuksen laskennallista määrää arvioitaessa tulisi esityksessä esitettyjen kriteerien lisäksi huomioida myös palvelun tarjoajan tarjoamat erityispalvelut. Tämä mahdollistaisi turvakotien erikostumisen ja vastaisi paremmin toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että esitetyssä laissa säädetyn valtion avustuksiin kohdistuvan valvonnan lisäksi itse turvakotien ja niiden palvelujen valvonta tulee järjestää ja siihen kohdistaa mahdollisesti tarvittavat varat.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveys
Sami Uotinen
johtava lakimies, sosiaali- ja terveystiimin esimies