Langattoman lähiverkon käyttö sähköisessä ylioppilastutkinnossa -raportti

​Ylioppilastutkintolautakunta on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa ”Langaton lähiverkko sähköisessä yo-kokeessa” raportista. 

Yleistä

YTL päättää syksyn 2014 aikana voiko koetilan lähiverkon rakentaa WLAN-teknologialla. Päätöksenteon pohjaksi ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Digabi on järjestänyt kenttätestejä ylioppilaskoetta vastaavissa ympäristöissä. Raportissa kuvataan YTL:n selvitystyön ja WLAN-kokeiden tulokset sekä näistä vedetyt johtopäätökset. 

Selvityksessä todetaan, että koetilaan on rakennettava lähiverkko, joka mahdollistaa jokaisen kokelaan tietokoneen yhtäaikaisen käytön häiriöttä koko kokeen ajan. Koetilan palvelin on yhteydessä internetiin, mutta kokelailla ei (ainakaan alkuvaiheessa) ole internet–yhteyttä käytettävissään. 

Lähiverkko voidaan rakentaa kiinteänä kaapeloituna (Ethernet) tai langattomana (WLAN) järjestelmänä. WLAN-verkko ei tarkoita täyttä kaapelittomuutta (tai langattomuutta), koska jokainen päätelaite tarvitsee sähköä pitkän tutkinnon aikana.  

Kokelaan tietokoneeseen on kokeen ajaksi käynnistetty YTL:n USB-muistilla toimittama käyttöjärjestelmä, joka sisältää kokeen suorituksessa tarvittavat ohjelmistot ja tekniseen valvontaan liittyvät ohjelmistot.  

Raportissa todetaan lopuksi, että sähköinen ylioppilaskoe WLAN-verkolla on mahdollista, mutta kaikkia riskejä ei voida poistaa huolellisellakaan suojautumisella. 

Kuntaliitto toteaa, että raportissa kuvataan hyvin ne haasteet ja kysymykset joihin tulisi saada vastaukset päätettäessä sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamisesta WLAN tai Ethernet tekniikalla. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä,  että päätös laitevaatimuksista tehdään mahdollisimman pian, jotta kunnat saisivat tiedon tästä sekä taloussuunnittelun että toteuttamisen näkökulmasta. 

Kuntaliitto painottaa, että ensisijaisesti tulisi huomioida kirjoituksiin osallistuville relevantteja asioita kuten helppokäyttöisyys, toimintavarmuus ja tietoturvallisuus. Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta on keskeistä miten tekninen toteuttaminen tapahtuu sekä toteuttamisen kustannukset. 

Lähtökohtaisesti Kuntaliitto katsoo, että WLAN on nykyajan ja tulevaisuuden tekniikkaa. WLANin puolesta puhuu mahdollisuus kirjoituksia varten rakennettun WLANin käyttö myös opetuksessa, eikä ainoastaan ylioppilaskirjoituksissa. WLAN ei myöskään estä eri laitteiden käyttöä kuten Ethernet tekee. 

Jos Ylioppilastutkintolautakunta päättää että WLAN tekniikkaa tulee käyttää, Kuntaliitto korostaa, että tarkka ja selkeä ohjeistus laitteiden teknisistä vaatimuksista ja muista reunaehdoista tulee antaa. Korostamme, että tietyissä tapauksissa poikkeaminen WLAN vaihtoehdosta tulee olla mahdollista. Ethernet voi joissain tapauksissa olla parempi vaihtoehto kuin WLAN, esimerkiksi jos koetilan turvallisuus- ja/tai toimivuusanalyysin kautta todetaan, että WLAN on vaikeasti toteutettavissa, häiriötekijöitä tai muita riskejä on liikaa. Paikalliset olosuhteet tulisi olla mahdollista ottaa huomioon.                                            

Kuntaliitto toteaa, että kunnille ja koulutuksenjärjestäjille aiheutuu kohtuuttomia kuluja ja järjestämistarpeita, jos ylioppilaskirjoitukset päätetään toteuttaa.

Raportissa mainitaan, että mahdollinen vaihtoehto olisi edellyttää WLAN-verkon häiriöiden varalta koetiloihin myös Ethernet-verkkoa (verkon kahdentaminen). Käytännössä tämä kasvattaisi lukioiden investointeja noin 50% eikä ole nykyisessä taloustilanteessa realistista. Kuntaliitto yhtyy tähän arvioon ja korostaa että emme kannata verkon kahdentamista. 

Kustannukset 

Opetushallituksen tilastojen mukaan vuonna 2010 lukiokoulutusta antoi 438 oppilaitosta, joista 394 oli lukioita, 38 perus- ja lukioasteen koulua sekä 6 kansanopistoa. Lukiokoulutusta antavien oppilaitosten verkosto painottuu 100-299 opiskelijan kokoisiin oppilaitoksiin. Vuonna 2010 oppilaitoksista 40 prosenttia oli tämänkokoisia.  

Raportissa esitettyjen koetilojen Ethernet/WLAN varustamisen kustannusarvioiden perusteella Kuntaliitto arvioi, että kaikkien lukioiden varustaminen Ethernet:llä tulisi maksamaan n. 600 000€-700 000€ ja WLANilla varustaminen  n. 2,0-2,2 M€.                     

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtionrahoitusta yli puolet todellisista kustannuksista. Lisäksi hallitus on jo rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä linjannut, että uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta pidättäydytään ilman, että samalla päätetään vastaavan suuruisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Linjausta noudatetaan kehyspäätökseen 2014-2017 nähden uusiin hankkeisiin. Linjauksen mukaan myös kehykseen jo sisältyviä hankkeita arvioidaan kriittisesti.  

Kuntaliitto vaatii, että sähköisistä ylioppilaskirjoituksista ja langattoman lähiverkon asentamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat lisäkustannukset tulee arvioida ja kompensoida kunnille ja koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti.

SUOMEN KUNTALIITTO

Marja Lahtinen 

vt. johtaja

Kurt Torsell

erityisasiantuntija