Kuntaliitto tukee kiinteistöverolain 14 §:n muuttamista

Kuntaliitto kannattaa kiinteistöverolain 14 §:n muuttamista siten, että voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia sovelletaan sellaiseen voimalaitoskokonaisuuteen, joka liittyy sähköverkkoon yhteisen liittymispisteen kautta, ja tämän kokonaisuuden nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria.

Muutoksen myötä eri sähköntuotantomuotojen verokohtelu kiinteistöverotuksessa on neutraalimpaa, ja voimalaitoksen sijaintikunta saa oikeudenmukaisemman kompensaation voimalaitoksen haittavaikutuksista.

Käytännössä muutos koskisi lähinnä tuulivoimapuistoja, jotka jatkossa katsottaisiin yhdeksi voimalaitoskokonaisuudeksi. Nykyisin 10 megavolttiampeerin rajaa on sovellettu yksittäiseen tuulivoimalaan, mitä ei voida pitää perusteltuna eri sähköntuotantomuotojen neutraalin kohtelun näkökulmasta.

Kiinteistöverolain 14 §:n muutos kannustaa kuntia edistämään tuulivoiman hyväksyvyyttä paikallisesti ja mahdollistaa sijaintikunnalle vakaan kiinteistöverotulon. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kuntatalouteen kokonaisuutena, mutta tuulivoimapuistojen sijaintikunnille muutoksella on merkittävä vaikutus. Lainmuutos ei kohtuuttomasti alenna tuulivoimalatoiminnan kannattavuutta.

Kuntaliitto on jo pitkään kiinnittänyt huomiota siihen, että tuulivoimaloiden alueelle tuomien verotulojen määrä on alhainen verrattuna muihin voimalaitoksiin. Kiinteistöverotus ei koske rakennelman koneita ja kalustoa, jotka muodostavat merkittävän osan tuulivoimalan rakentamiskustannuksista. Tuulivoimalan sijaintikunta ei yleensä saa tuulivoimayhtiön yhteisöverotuloja, koska ne määräytyvät työntekijöiden suhteessa, eikä voimalapaikkakunnalla välttämättä ole yhtiön toimipaikkaa. Vastaavasti tuulivoiman lisääntyminen ei juuri kohenna kunnan työllisyyttä tai siitä kertyviä kunnallisverotuloja.

Hallituksen esityksessä on selvitetty useaa vaihtoehtoista mallia, miten voimalaitoskokonaisuus voitaisiin määritellä. Kuntaliitto katsoo, että ehdotettu yhteisen liittymispisteen kautta tapahtuva määritelmä on toimiva ratkaisu, joka toteuttaa muutoksen tavoitteita, ja on hallinnollisesti kustannustehokas.

Suomen Kuntaliitto

Henrik Rainio 
erityisasiantuntija, edunvalvontakoordinaattori