Kuntaliiton näkemyksiä liikenteen ja viestinnän tulevaisuuskatsausta varten

Kuntaliitto kiittää kutsusta osallistua 2030-luvun liikenteen ja viestinnän tulevaisuuden pohdintaan. Seuraavassa on Kuntaliiton näkemyksiä keskeisimmistä muutostekijöistä ja tärkeimmistä ratkaisuista näihin muutostekijöihin. Päähuomio on asioissa, joilla on merkittävä vaikutus kuntiin, alueisiin ja koko Suomeen nyt ja noin 15 vuoden tähtäyksellä.

Keskeisimmät muutostekijät

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen globaalina megatrendinä jatkuu ja myös Suomessa kaupungistuminen on voimakasta. Kasautumisedut vauhdittavat kaupungistumista. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Toisaalta alhaisen syntyvyyden trendi yhdessä väestön ikääntymisen kanssa nakertaa kuntien elinvoimaa ja synnyttää samalla polarisaatiota maan sisälle.

Ilmastonmuutos, luonnonvarat, energia

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat EU:n ja koko maailman laajuisen toiminnan keskiössä ja tämä näkyy entistä konkreettisemmin myös kuntien ja maakuntien toiminnassa. Samalla yhä useampi ihminen haluaa tehdä eettisiä, terveellisiä ja ekologisia valintoja ja vaalia omaa hyvinvointiaan.

Älykkään teknologian murros

Teknologisia ajureita ja ilmentymiä ovat mm. mobiiliteknologia ja sovellukset navigoinnissa, liikkumisen suunnittelussa ja palvelujen ostossa, automatisaatio, robotisaatio, esineiden internet, 3d-tulostaminen, dronet ja virtualisoituminen. Kehitys muuttaa infraa, ajoneuvoja, liikennepalveluita ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa liikkumiskäyttäytymistä ja kuljettamista.

Tietoverkkojen kehitys ja tietoturva

Langattomien verkkojen kattavuus ja nopeudet kasvavat, mikä mahdollistaa uudenlaisia tapoja hyödyntää verkkoa. Kapasiteetin, luotettavuuden ja hallittavuuden takia langattomat verkkoratkaisut tarvitsevat tuekseen langallisen tason. Mahdollisuuksien ohella uhat kasvavat ja haavoittuvuuksille altis rajapinta lisääntyy. Verkkoa hyödynnetään yhä enemmän rikollisuuteen ja ilkivaltaan.

Yllätysten talous

Talouskehityksessä varaudutaan pitkään hitaan kasvun vaiheeseen. Julkisen sektorin tuottavuutta nostavilla keinoilla on osin mahdollista vastata talouden haasteisiin. Mikäli talouskasvua ei synny, paine palvelutason leikkaamiseen tulee jatkumaan. Hyvinvoivien ja pahoinvoivien välinen kuilu uhkaa kasvaa. Digitalisaatio vaikuttaa monin tavoin työelämään, kauppaan ja talouden kehitykseen. Jakamistalous muuttaa yritysten keskinäisiä kilpailuasetelmia.

Keskeisimmät tarvittavat ratkaisut ja niihin sisältyvät mahdollisuudet

Saavutettavuus ja korkeatasoinen liikenteen ja viestinnän infrastruktuuri ovat Suomelle ja alueille erittäin tärkeä kilpailutekijä. Keskeisten pääväylien tulee yhdistää koko Suomi, jotta eri alueiden ja elinkeinoelämän, ml. matkailu, potentiaali voidaan hyödyntää. Suomen on panostettava tietoliikenteen kiinteisiin verkkoyhteyksiin, jottei se jää jälkijunaan.



Pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kehittyminen ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät toimivia matka- ja kuljetusketjuja paikallistasolta maailmalle. Myös kansainvälisen matkailun yhteydet ja matkaketjut ovat tärkeä osa tätä.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen rahoitus- ja toimenpideohjelma 12 vuodeksi on keskeinen väline, jolla voidaan pitkäjänteistää liikenneinfran kehittämistä, perusväylänpitoa ja korjausvelan hallittua hoitoa. Se tuo pitkäjänteisempää näkymää myös maankäytölle ja asuntotuotannolle ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Tätä varten kirkastetaan, millaista liikennejärjestelmää tavoitellaan, miten kaupungistumista ja työssäkäyntialueiden saavutettavuutta tuetaan, elinkeinoelämän tarpeista huolehditaan ja maan eri osien potentiaalin hyötykäyttöä edistetään ja koko maan saavutettavuutta parannetaan. Yli hallituskausien ulottuva ohjelma tukee liikenneinfran budjetoinnin kehittämistä. Oma kehysmenettely lisäisi budjetoinnin läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Valtion budjettiin luodaan uusi investointituki kuntien pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelmien toteutusta varten. Rahaa ei kuitenkaan oteta laskusuunnassa olleesta joukkoliikennetuesta, vaan riittävä joukkoliikennetuen taso turvataan.

Liikennehankkeiden priorisoinnissa hyödynnetään vaikutustarkasteluja. Hankearvioinnilla tuotetaan tietoa hankkeen yhteiskuntataloudellisista hyödyistä. Arviointia kehitetään ottamaan paremmin huomioon maankäytölliset ja laajemmat taloudelliset vaikutukset.

Siirretään hinnoittelun painopistettä yhä enemmän auton omistamisesta autonkäyttöön. Hinnoittelumalleissa huomioidaan koko liikennejärjestelmä hakien kokonaisuuden ja eri alueiden kannalta hyväksyttäviä ratkaisuja. Hinnoitteluohjausta kokeillaan kaupunkiseuduilla esimerkiksi osana MAL-pakettien rahoitusta. Autokannan uusiutumista vauhditetaan ympäristönäkökulmaa painottaen.

Liikennehallinnon virastouudistuksessa huolehditaan kokonaisvaltaisesta liikennejärjestelmätyöstä kattaen yhteyden maankäytön suunnitteluun.

Kaupunkiseutujen kehittämistä tuetaan huolehtimalla niiden saavutettavuudesta. Onnistunut valtakunnallinen ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu tunnistaa kunnat, kaupungit ja MAL-kaupunkiseudut liikennejärjestelmäsuunnittelun keskeisinä toimijoina ja rahoittajina. MAL-sopimusten sitovuutta ja pitkäjänteisyyttä kehitetään ja tuetaan toiminnallisten kaupunkiseutujen suunnittelua, joka palvelee maankäytön ja asuntotuotannon kehittämistä.

Junaliikenteen suunnittelussa ja kilpailun avaamisessa varmistetaan työssäkäyntialueiden yhteydet ja palvelutaso. Valtion budjetissa osoitetaan rahoitus sille junaliikenteelle, joka ei ole houkuttelevaa markkinaehtoiselle liikenteelle. Kehitetään pitkäjänteisesti keskeisiä osa-alueita, joita ovat: junaliikenteen nopeuttaminen ja rautatiekapasiteetin nosto, nopeat yhteydet kasvukäytävien sisällä ja välillä, vaihtoyhteydet muihin kulkumuotoihin, elinkeinoelämän kuljetukset ja maan eri osien saavutettavuus, ml. matkailun tarpeet.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla tiivistämistä ja eheyttämistä tukeva joukkoliikenne nousee keskeiseen asemaan. Käveltävän ja pyöräiltävän Smart Cityn toteutus ja kehittyvät liikkumispalvelut lisäävät liikkumisen vaihtoehtoja, palvelupaketteja ja helppokäyttöisyyttä. Kaupunkijoukkoliikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ja luodaan edellytyksiä liikkumispalveluille, jotka tukevat liikkumisen helppoutta ja kaupunkikehityksen tavoitteita. Kunnat ja kaupungit toimivat koordinaattoreina, mahdollistajina ja yhteistyökumppaneina.

Harvaan asutuilla alueilla hyödynnetään maakuntauudistus mahdollisuutena tehostaa liikkumis- ja kuljetustarpeiden ja -palveluiden koordinointia ja yhdistelyä. Tavoitteena on peruspalveluiden turvaaminen ja julkisen rahoituksen käytön tehostaminen. Kannustetaan kutsuliikenteen ja uusien liikkumisen ja kuljettamisen palvelumallien innovointiin ja kehittämiseen sekä hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön Smart Countryside -sateenvarjon alla.

Luodaan edellytyksiä liikenteen ja ajoneuvokannan, ml. sähköpyörät, sähköistymiselle ja vaihtoehtoisten käyttövoimien kuten biokaasun käytölle. Teknologiasovellutuksilla mahdollistetaan mm. hajautettu, pienimuotoinen sähköntuotanto ja kuluttajien energian käytön ohjaaminen reaaliaikaisen hinnoittelun ja asiakasinformaation avulla.

Automatisaatiota hyödynnetään maanteiden lisäksi taajama-liikenteessä, jossa automatisaatio tarjoaa mahdollisuuksia mutta myös haasteita monimuotoisen kaupunkitilan ja erilaisten liikkujaryhmien johdosta. Tähän haetaan tutkimuksella ja kokeiluilla ratkaisumalleja.

Liikkumispalveluiden muodostuessa teknologiakeskeiseksi, osa väestöstä saattaa syrjäytyäniiden käytöstä. Tätä ennaltaehkäistään tukitoimilla ja palvelujen helppokäyttöisyydellä.

Laajakaistaverkkojen kehityksessä huomioidaan infra ja sen saatavuus koko maassa. Pelkästään mobiiliverkkoihin panostamalla jäädään kehityksestä jälkeen. Markkinat tarvitsevat ohjausta, tarvittaessa sääntelyn muodossa.

Tietoturvaan on panostettava entistä enemmän, kaikilla tasoilla, käyttäjistä yhteyksien tarjoajiin ja laitevalmistajiin. Internetiin kytkettäville laitteille tulee luoda lainsäädännöllä minimivaatimukset tietoturvan osalta ja sanktioida niiden noudattamatta jättäminen. Tietoturvan tulee olla edesauttamassa ja mahdollistamassa EU tietosuoja-asetuksen vaatimuksia ja tavoitteita pitäen mielessä myös vastuukysymykset.

SUOMEN KUNTALIITTO

Jarkko Huovinen 

johtaja, Alueet ja yhdyskunnat

Johanna Vilkuna

liikenneasiantuntija