Kuntaliiton lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista
1. Yleistä
Sosiaali- ja terveysministeriö on viitekohdassa mainitussa lausuntopyynnössään pyytänyt Suomen Kuntaliiton (jäljempänä Kuntaliitto) lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain jatkovalmistelun kannalta keskeisistä seikoista 11.10.2013 mennessä. Kuntaliitto lausuu kunnioittavasti seuraavaa:
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Kuntaliiton mielestä on tärkeää, että kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenevät yhtä aikaa, ja että kunnilla on tiedossaan rakennelain edellyttämän selvitystyön kannalta merkitykselliset sote-linjaukset, kuten Kuntaliitto on aiemmin edellyttänyt.
Sekä kunta- että palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on oltava vahvat peruskunnat. Siellä missä ei ole edellytyksiä vahvojen peruskuntien muodostumiselle, tarvitaan hyvin tiivistä yhteistoimintaa sote-alueiden ja perustason alueiden välillä. Kuntalaisten palveluja on tarkasteltava kokonaisuutena. Peruskunnalla on parhaat edellytykset edistää laaja-alaisesti hyvinvointia ja terveyttä sekä osallistaa kuntalaisia sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä kunnassa toimivien yhteisöjen avulla.
2. Sote-alueiden ja perustason alueiden muodostaminen
Sote-uudistuksen tavoitteena tulee olla perustason vahvistaminen, järjestelmän toimivuuden parantaminen ja tuottavuuden lisääminen. Tällä hetkellä yhteensä 202 kuntaa järjestää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut tai osan niistä yhteistoiminta-alueella, joita on yhteensä 54. Terveydenhuollon kuntayhtymiin kuuluu 10 kuntaa ja sosiaalipalvelujen yhteistoiminta-alueeseen kaksi kuntaa. Itse omat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää 90 kuntaa. Vastuukuntamallilla toimivia yhteistoiminta-alueita on 34. Niihin kuuluu 97 kuntaa, joiden väestö vastaa 28,7% maan koko väestöstä. Kuntayhtymämallisia yhteistoiminta-alueita on yhteensä 27 ja niihin kuuluu 117 kuntaa, joiden väestö vastaa 15,7 %:ia koko maan väestöstä.
Nykyisiin yhteistoiminta-alueisiin verrattuna uudistuksen tavoitteena tulee ollayhtenäisten, luontaisiin työssäkäynti- ja asioimisalueisiin pohjautuvien sote-alueiden ja perustason alueiden muodostaminen. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että perustason alueet pidetään kokonaisuuksina ja huolehditaan palvelujen saavutettavuudesta. Erityisesti perustasolla yhteistyön on oltava niin tiivistä, että kaikki saman perustason yhteistoiminta- alueen kuntien asukkaat saavat samat palvelut kuntarajasta riippumatta. Kuntien niin halutessa perustason ja laajan sote-alueen tasot voidaan organisoida yhteisesti.
Luontevan kehittämisen jatkamiseksi on tärkeää rakentaa siltaa aiemmasta uudistuksesta
uuteen palvelurakenteeseen niin, että perustasolle syntyy tiiviitä toiminnallisia kokonaisuuksia ja hyvä perustason horisontaalinen integraatio. Vertikaalinen integraatio perus- ja erityistason palvelujen välillä on varmistettava sopimusmenettelyllä.
Sote-alueiden, perustason alueiden ja sote-ervojen muodostamisessa on kiinnitettävä
erityistä huomiota perustuslaillisiin näkökohtiin. Vastuukuntamallin toiminta on lainsäädännössä määriteltävä nykyistä täsmällisemmin, mikäli se aiotaan ottaa käyttöön väliraportin mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on asettanut 14.8.2013 alajaoston selvittämään lakiin liittyviä perustuslaillisia erityiskysymyksiä. Jos lakia ei pystytä kirjoittamaan väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti ilman perustuslaillisia ongelmia, työryhmän on esitettävä vaihtoehtoinen etenemistie palvelurakenneuudistuksen eteenpäin viemisen varmistamiseksi.
On huolehdittava siitä, että nykyinen järjestelmä selkiytyy ja uudistus ei johda useiden pää-töksenteon tasojen syntymiseen.
Kuntaliitto on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta pitää voida tarkastella myös muista kuin tiukoista väestömäärään perustuvista lähtökohdista. Harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien alueilla tai kielellisin perustein tehtävät poikkeukset väestö-pohjakriteereistä voivat olla perusteltuja.
Kuntaliitto kantaa erityistä huolta siitä, että uudistuksen toimeenpano saattaa johtaa erityistason palvelujen nykyistä suurempaan hajaantumiseen. Mikäli näin käy, menetetään keskittämisestä saatavissa olevat tuottavuushyödyt ja seurauksena on kustannusten nousu ja palvelujen laadun heikkeneminen. Ratkaisujen tulee lisätä palvelujen laatua, tuottavuutta ja tuloksellisuutta.
Mikäli kunnat eivät keskenään pysty muodostamaan riittävässä määräajassa perustason ja sote-alueen eheää toiminnallista kokonaisuutta, valtioneuvostolla olisi oikeus määrätä alueesta.
Sote-alueiden ja perustason alueiden hallintomallina tulee olla tehokkaasti toimiva vastuukunta tai kuntayhtymä, joka toimii suhteessa palvelujen käyttäjiin yhtenäisesti ja yhdenmukaisesti. Kuntayhtymämallisen sote-alueen haasteeksi muodostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja sen vaatiman monitoimijaisen yhteistyön toteuttaminen kaikissa jäsenkunnissa. Sama haaste syntyy vastuukuntamallissa muiden kuntien kuin vastuukunnan osalta.
Kaikkien ylikunnallisten toimielinten osalta tulisi selvittää mahdollisuudet siihen, että niissä äänivalta määräytyisi asukasluvun mukaisessa suhteessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan on kehitettävä toimintamalleja, joiden avulla parannetaan kuntien mahdollisuuksia ohjata perustason, sote-alueen ja ervan toimintaa ja taloutta. Asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota kuntalain valmistelun yhteydessä.
3. Yliopistolliset sairaalat ja erityisvastuualueet
Hallinnon moniportaisuutta tulee välttää. Sote-ervan hallinto tulisi yhdistää yliopistollisten sairaaloiden hallinnon yhteyteen esimerkiksi siten, että niillä olisi yhteinen hallinto. Yliopistollisten sairaaloiden hallintomalliksi soveltuu parhaiten kuntayhtymä, jonka muodostavat järjestämisvastuussa olevat sote-alueet. Yliopistollisten sairaaloiden kuntayhtymien toimintaa tulee kehittää monialaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien suuntaan vahvistamaan vaativien erityispalvelujen saatavuutta ja osaamista.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan sote-ervoille ei tule keskittää sellaisia tehtäviä, jotka sopivat paremmin sote-alueilla tehtäviksi. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan pitää palvella integroituvan palvelurakenteen kaikkia tasoja ja vastata alueen väestön tarpeisiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että tutkimus- ja kehittämispanoksia kohdistuu erikoissairaanhoidon lisäksi sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämiseen ja palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseen.
4. Rahoitus
Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että peruspalvelujen valtionosuudet ohjataan suoraan kunnille. Kuntien mahdollisuus päättää sote-alueen kuntien välisen laskutuksen perusteista on kannatettavaa, samoin kuin esitetty ns. perälautamalli. Perustason alueiden sote-alueelta hankkimat palvelut on tarkoituksenmukaista maksaa suoriteperusteisesti. Ervan kustannusten perusteeksi sopii kapitaatiomalli, jos ervan rooli on koordinoiva.
5. Omaisuusjärjestelyt
Mikäli nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) puretaan, olisi perusteltua arvioida kiinteistöjen eriyttämistä sote-alueiden muusta toiminnasta sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Tämä on mahdollista jo nykyisissä kuntayhtymissä.
6. Erityiskysymyksiä
Kuntaliiton näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen läpiviennin välttämätön edellytys on, että asiakastietojärjestelmät ja tiedonkulku saadaan tukemaan integroituvaa palvelujärjestelmää. Tämä edellyttää mm. tietosuojalainsäädännön, rekisterinpidon vastuiden, henkilörekisterien yhdistämisen mahdollisuuksien sekä tietojärjestelmien uudistamista. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että jatkovalmistelu näiden suhteen käynnistetään välittömästi. Edellä kuvattujen tehtävien toimeenpanemiseksi tulisi alueellisen tietohallintoyhteistyön sisällöstä, päätöksentekorakenteesta sekä välttämättömistä tietosuojalainsäädännön muutoksista säätää järjestämislain yhteydessä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
Tuula Haatainen
varatoimitusjohtaja