Kuntaliiton lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi liikkumispalveluita koskeviksi olennaisiksi tiedoiksi

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asetusehdotuksesta, mutta huomauttaa, että kaupunkien kannalta annettu lausuntoaika (11.8. mennessä) on liian lyhyt etenkin huomioiden luottamuselinten kesätauko.

Asetusehdotuksen pääsisältö

Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) pääosa tulee voimaan 1.7.2018, mutta sen III osan tietoa koskevat säännökset tulevat voimaan jo 1.1.2018. Liikennepalvelulain III osan 2 luvun 1 §:ssä velvoitetaan henkilöliikenteen liikkumispalvelun tarjoajat avaamaan palveluaan koskevat olennaiset tiedot. Olennaisilla tiedoilla tarkoitetaan ainakin reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta ja saatavuustietoja sekä esteettömyystietoja. Säännös koskee kaikkia liikennemuotoja, eli tie- ja raideliikennettä, merenkulkua ja ilmailua, sekä kaikkia toimijoita perinteisistä kuljetuspalveluista erilaisiin tukipalveluihin, kuten pysäköintipalveluita tarjoajiin. Liikkumispalveluiden tarjoajan vastuulla on huolehtia siitä, että palvelua koskevat olennaiset tiedot ovat saatavissa avoimesta rajapinnasta. Liikenneviraston on tarjottava tekninen palvelu, jolla olennaiset tiedot voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa. Kaikki rajapinnat on ilmoitettava Liikennevirastolle, joka muodostaa rajapintaosoitteista eräänlaisen ”puhelinluettelon” rajapintoja yhdistelevien toimijoiden käyttöön. Lausunnoilla olevassa asetusehdotuksessa on tunnistettu keskeiset soveltamisalaan kuuluvat liikkumispalvelut, joita ovat: 1) henkilöiden kuljetuspalvelut, 2) asemat, satamat ja muut terminaalit, 3) ajoneuvojen vuokrauspalvelut ja kaupalliset yhteiskäyttöpalvelut, 4) yleiset kaupalliset pysäköintipalvelut, ja 5) välityspalvelut. Asetusta voidaan muuttaa tai tarkentaa tarpeen mukaan esimerkiksi, jos havaitaan ettei se kata kaikkia tarpeellisia palveluntarjoajia.

Asetuksen yleisiä täsmennystarpeita

Kuntaliitto pitää asetusehdotuksen tarkoitusta ja pääsisältöä kannatettavana, joskin sisältö on kuvattu varsin yleispiirteisellä tasolla. Rajapintojen avaamisella edistetään eri toimijoilla olevien tietojen hyödynnettävyyttä liikkumispalvelujen kehittämisessä ja liikkumispalveluiden ja matkaketjujen yhdistelemistä. Tämä on kuntien asukkaiden ja elinkeinotoiminnan kannalta tavoiteltavaa.

Asetuksen valmistelussa tulisi pohtia, missä laajuudessa ja mitä tietoja koskien tietoja voisi tuoda saataville myös vapaaehtoispohjalta ilman lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi pysäköintipalveluita koskevan tiedon osalta voidaan edetä nyt ehdotettua pitemmälle vapaaehtoisesti. Hallitusohjelman norminpurkutavoite on syytä muistaa, kun toimijoille kuten kunnille asetetaan velvoitteita asetuksella.

Asetuksen vaatimukset merkitsevät palvelujen tarjoajille ja etenkin pienille toimijoille uutta tehtävää ja resurssitarpeita. Toisaalta palveluja koskevien tietojen avaaminen on myös niiden etu. Jotta asetuksen tavoitteet voivat toteutua, ja jotta velvoitteista ei tule palveluntarjoajille taakkaa, tulee määritelmien olla selkeitä ja työkalujen kuten rajapintojen käyttäjäystävällisiä. Rajapinnan laadun ja dokumentoinnin vaatimuksia tulisi vielä täsmentää esimerkiksi rajapinnan dokumentoinnin avoimuuden, käyttöönoton ja testausmahdollisuuden osalta.

Pysäköintipalveluja koskeva tieto

Pysäköintipalveluja koskevien säännösten osalta asetusehdotusta olisi hyvä vielä täsmentää.

Kaupunkien intressinä on kehittää pysäköintijärjestelmiään ja palveluitaan ja niiden tehokasta käyttöä. Kadunvarsipaikkojen tietojen avaamiseen liittyy kuitenkin monia haasteita, esimerkiksi tietojen tuottamisen laajuuden ja tarkkuuden suhteen. Kuntia ei tule kategorisesti velvoittaa kadunvarsipaikkojen tietojen avaamiseen. Asetusehdotuksen mukaan tätä ei esitetäkään ainakaan alkuvaiheessa, mutta tavoitetilana on pitkällä tähtäimellä, että tiedot pysäköintikapasiteetista olisivat kattavammin saatavissa koneluettavista rajapinnoista. Kuntaliitto korostaa, että asiassa voidaan edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Tällöin asiassa ovat edelläkävijäkuntina ne, jotka ovat tuottaneet pysäköintiä koskevaa tietoa avoimissa rajapinnoissa tai verkkosivuilla.

Kaupalliset pysäköintimaksu- ja pysäköintioperaattorit ovat kehittäneet mobiilipalvelujaan ja näiden yhteydessä on nykyisin saatavilla tietoa myös pysäköintipaikkojen varaustilanteesta. Kaupunkien kannalta on tavoiteltavaa, että tulevaisuudessa esimerkiksi keskusta-alueilla olisi tarjolla reaaliaikaista tietoa vapaista pysäköintipaikoista. Tämä tehostaisi pysäköintipaikkojen käyttöä. Tämä edellyttäisi kuitenkin myös kaupallisilta toimijoilta avoimuutta asiassa sekä sitä, että myös asukas-, yritys- ja muilla tunnuksilla pysäköityjen autojen osalta saataisiin kerättyä reaaliaikaista dataa.

Pysäköinnillä on tärkeä merkitys matkaketjun osana asemien, satamien ja terminaalien yhteydessä. Asetuksen 3 §:n kohta 7 sisältääkin tiedot näiden yhteydessä tarjottavista palveluista kuten pysäköintimahdollisuuksista, eikä koneluettavaa tietoa edellytetä, mikä on tarkoituksenmukaista. Tässäkin asiassa tulisi hyödyntää etenemistä pitemmälle vapaaehtoispohjalta. Ne toimijat, joilla on valmiuksia, voivat avata esimerkiksi liityntäpysäköintipaikkojen tietoja (mm. aluerajaus, paikkamäärä, hinta) koneluettavassa muodossa. Sama asia koskee myös kauppakeskusten yhteydessä tarjottavia yleisiä pysäköintipalveluja.

Joukkoliikenne ja kuljetukset

Kuntaliitto toteaa, että joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tulee liikennepalvelulain mukaan aina kilpailutuksessa vaatia tarjoajaa selvittämään, kuinka tämä on huolehtinut olennaisten tietojen avaamisvelvoitteestaan. Lisäksi on suositeltavaa, että kaikki kunnat kuljetushankinnoissaan velvoittavat palveluntuottajaa huolehtimaan lakisääteisestä velvollisuudestaan avata olennaiset tiedot liikennepalvelusta rajapintoihin, jos hankinnan kohteena on kaikille avoin joukkoliikenne tai esimerkiksi koulukuljetuksia on tarkoitus avata julkiseen käyttöön.

Jatkotyöstä

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että asetuksen valmistelussa ja myös mahdollisessa muuttamisessa tai tarkentamisessa tehdään edelleen yhteistyötä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kuten kuntien kanssa. Vaatimuksia uudistettaessa tulee myös tarkistaa ja karsia mahdolliset vanhentuneet vaatimukset sekä varmistaa, ettei päällekkäistä tiedonkeruuta tehdä eri viranomaisten toimesta. Esimerkiksi laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) edellyttää kuntia ylläpitämään tietoa palveluistaan VRK:n ylläpitämään palvelutietovarantoon ja on varmistettava, että sinne kerättävää tietoa hyödynnetään muuallakin hallinnossa.

Tärkeää myös on, että Liikennevirasto kehittää tarjoamansa tekniset palvelut mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi, ja että tietojen vieminen järjestelmiin automatisoidaan mahdollisimman pitkälle. Työkalujen käyttäjät tarvitsevat myös ohjeistusta ja neuvontaa. Mitä käyttäjäystävällisempiä työkalut ovat, sitä vähemmän tarvitaan henkilökohtaista neuvontaa.

Kuntaliitto haluaa tuoda tässä yhteydessä esille, että ohjelmistotoimittajia tulisi kannustaa kehittämään tietojärjestelmätuotteidensa rajapintoja yhteensopiviksi Liikenneviraston rajapinnan kanssa. Tämä edistää rajapintojen avaamisen yhteiskunnallista kustannustehokkuutta.

Kuntaliitto esittää lopuksi, että lausuntopyyntömenettelyjä tarkennetaan siten, että kuntien ja kuntaorganisaatioiden lausuntopyynnöt lähetetään aina niiden kirjaamoihin, eikä vain yksittäisille asiantuntijoille, jotta lausuntopyyntöjen käsittely varmistetaan.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Vilkuna

liikenneasiantuntija