Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma

​Tulevaa EU:n ohjelmakautta varten on Suomessa valmisteltu yhtä, sekä EAKR- että ESR-rahoitteisen toiminnan sisältävää rakennerahasto-ohjelmaa, jota tullaan toteuttamaan koko Manner-Suomen alueella. Suomi on yksi harvoista jäsenmaista, joka on valinnut monirahoitteisen ohjelmamuodon. Ohjelma-asiakirjaluonnoksessa on nostettu hyvin esille se, millä tavoin valitulla investointistrategialla tullaan vastaamaan Eurooppa 2020-strategian kansallisiin tavoitteisiin. Osa kansallisen ja EU-rahoitteisen toiminnan sekä rakennerahastojen ja maaseudun kehittämisen ohjelmien välisen yhteensovituksen informaatiosta on kumppanuussopimuksessa, tältä osin kytkennät jäävät ohjelma-asiakirjassa epäselviksi.

Lausunnon kohteena oleva ohjelma-asiakirjaluonnos on laadittu komission antaman tiukan formaatin perusteella, mikä osin selittää varsin raskaan ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden. On toivottavaa, että lopulliseen asiakirjaan liitetään mm. yleisasetuksen artikla 9:n sisältämä listaus temaattisista tavoitteista. Ohjelma-asiakirjassa käytetyn numeroinnin lisääminen taulukkoon 1 auttaisi asiaa. Teksti ja käytetty terminologia kaipaa vielä joiltain osin yhdenmukaistamista. Kunta vs. kaupunki-termien käyttöä tulee tarkentaa ko. asiayhteyteen sopiviksi.

EAKR- ja ESR-toimien välinen yhteys keskeinen ja sitä tulee tuoda vahvemmin esiin

Eräs keskeinen peruste monirahastoiselle ohjelmalle on tarve nivoa yhä tehokkaammin kasvua ja työllisyyttä edistävät kehittämistoimenpiteet yhteen. Alueilla tapahtuva kehittämistyö on tässä keskeisessä roolissa. EAKR- ja ESR-toimien linkittymismahdollisuudet tulee tuoda esim. investointiprioriteettitasolla vahvemmin esiin.

ESR-rahoitteisen toiminnan (toimintalinjat 3, 4 ja 5) osalta tarvitaan edelleen tarkempaa kohdennusta sisältöjen että tavoiteltavan lopputuloksen osalta. Kunnat vastaavat laajasti työllisyyteen sekä kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä palveluista, tämä tulisi huomioida vahvemmin ko. ESR-rahoitteisessa toiminnassa.

Yhdennetty alueellinen kehittäminen:

Yhdennettyä alueellista kehittämistä koskevassa luvussa esitetään, miten ohjelman toteutuksessa tullaan huomioimaan EU:n asetusten vaateet ns. kestävälle kaupunkikehittämiselle sekä uudet hyödynnettävä toteuttamismallit ja -välineet (kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkiseuduilla ja yhdennetyt alueelliset investoinnit). Käytännön toteutuksessa näitä uusia toimintamalleja ja välineitä tulee hyödyntää ennakkoluulottomasti ja nähdä ne ohjelmatavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevina mahdollisuuksina paikallis- ja aluetason toteutuksessa. Kappaleessa 4.3 on syytä muutamalla sanalla kuvata ITI-strategian yleisperusteita.

EU:n Itämeren alueen strategia ja sen suhde ohjelmatyöhön on tuotu ohjelmaluonnoksessa melko hyvin esiin, joskin tekstissä painottuu vahvasti valintakriteeristö ja seuranta tavoitehakuisen kehittämistyön kustannuksella.

Toimintalinjat ja investointiprioriteetit:

Ohjelmassa tehdyt valinnat ovat hyviä ja kattavat keskeiset kehittämisen alat. Investointiprioriteettikuvaukset ovat pääsääntöisesti riittävällä tasolla. Seuraavassa on koottu yksittäisiä huomioita muutamien teemojen sisältöihin liittyen:

PK-yritystoiminta: huomio koskien sivulla 23 olevaa luetteloa rahoitettavista toimenpiteistä: rahoitettavien toimenpiteiden listan kolmas kohta on muotoiltu epäselvästi, jos tuki rajataan merkittäviin keskittymiin, niin miten nämä keskittymät määritetään? Sivulla 25 on mainittu pääomasijoitukset toimenpiteinä. Tarkoittaako tämä, että varoista voidaan pääomittaa alueellisia ja paikallisia pääomarahastoja? Entä onko vastaava instrumentti käytössä muissa investointiprioriteeteissa? Sivulta 33 jää epäselväksi, voidaanko tukea suunnata kunnille hankkeisiin, joilla luodaan edellytykset ottaa käyttöön ympäristöystävällisiä menettelyjä (innovatiiviset hankintaprosessit tms.).

Vähähiilinen talous ja kunnat: Kahden Eurooppa 2020 -strategian mukaisen temaattisen tavoitteen (tutkimuksen, teknologian ja innovoinnin tukeminen ja vähähiilisen talouden parantaminen kaikilla aloilla) yhdistäminen toimintalinjassa 2 on järkevää, koska vähähiilinen talous liittyy keskeisesti uuteen teknologiaan ja innovaatioihin. Suomen talouden mittavan rakennemuutoksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että tämän kaltaiset tavoitteet eivät johda erillisiin, rajallisia voimavaroja hajottaviin strategioihin ja ohjelmiin.

Näiden kahden tavoitteen välinen yhteys ei ohjelmassa kuitenkaan tule riittävän selkeästi esille, etenkään erityistavoitteessa 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Tätä yhteyttä tulisi ohjelmassa vahvistaa. Tarvetta tähän korostaa se, että Euroopan ympäristöviraston tuoreessa raportissa ”Trends and projections in Europe 2013 – Tracking progress towards Europe's climate and energy targets until 2020” todetaan Suomen olevan yksi niistä kuudesta EU:n jäsenmaasta, joka ei nykyisillä toimilla tule saavuttamaan vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta ei-päästökappasektorilla. Kunnilla on merkittävä rooli vähähiilisen talouden edistämisessä, tämä on tuotava toimintalinjaa 2 koskevissa teksteissä selkeämmin esiin.

Työllisyys: Erityistavoitteen 6 kuvaustekstissä esitellään kuluvan ohjelmakauden hanketoiminnan tilastotietoja, tämän informaation paikka lienee jossain muualla. Vastaavanlainen informaatio löytyy myös sivulta 39. Investointiprioriteetin tuettavassa toiminnassa on listattu osaamista ja työmarkkinavalmiuksia tarvitseviksi tahoiksi useita eri ryhmiä, ml. maahanmuuttajataustaiset. Tämä ryhmä on hyvin heterogeeninen sisältäen hyvin erilaisia tarpeita, jotta työllistyminen olisi mahdollista.

Koulutus: Investointiprioriteetti 9: erityisesti nuorille maahanmuuttajille tarvitaan sellaista kielikoulutusta, mikä antaa valmiudet pärjätä kaikille avoinna olevissa opinnoissa. Aikuisten osalta tutkintojen tunnustaminen ja osaamisen tunnistaminen sekä mahdollisuudet tarvetta vastaavaan jatko- /täydennyskoulutukseen tukevat työllistymismahdollisuuksia.

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Paikallisen kehittämisen näkökulman vahvistuminen myös ESR-rahoitteisessa toiminnassa liittää ESR-ohjelmatyön entistä vahvemmin kunta- ja aluetasolle lähelle asiakkaita. Mm. sosiaalisesti eheiden kaupunkiseutujen kehittäminen on sellainen painopiste, jossa ESR-rahoitteisella toiminnalla on merkittävä rooli.

Valtakunnalliset teemat:

Tehdyn poliittisen linjauksen mukaisesti 10% EAKR-varoista ja 25% ESR-varoista tullaan käyttämään ns. valtakunnallisiin teemoihin. Viittaukset valtakunnallisten teemojen toteutukseen löytyvät kuitenkin varsin huonosti. EAKR:n osalta on pääteltävissä, että valtakunnallinen toiminta keskittyy erityistavoitteeseen 4.1. ESR:n osalta sen sijaan maininnat ns. valtakunnallisesta toiminnasta löytyvät horisontaalisia periaatteita käsittelevästä luvusta. Valtakunnallisten teemojen osuus ja jakautuminen eri investointiprioriteettien sisälle tulee käydä ilmi ohjelma-asiakirjasta, samoin päätöksentekomenettely koordinaatiota kuvaavassa kappaleessa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Leena Karessuo

johtaja

Alueet ja yhdyskunnat - yksikkö

Annukka Mäkinen

erityisasiantuntija