Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation jatkon järjestäminen

Sisäministeriö pyytää lausuntoa Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaation jatkon järjestämisestä. Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman 2016-2017 mukaisesti kehitetään ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiota ja kansallista yhteistyötä. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattorin tulee laatia ennen toimikautensa loppua yhteistyössä valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen rakenteen toimijoiden kanssa ehdotuksen koordinaatiotoimintojen jatkosta. Tällöin tulee harkita ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatioon liittyviä mahdollisia sääntelytarpeita. Lausuntopyynnön mukaisesti toivotaan käytännöllisiä ehdotuksia valtioneuvoston ihmiskaupan rakenteen jatkotyöskentelyssä käsiteltävistä aihepiireistä, mukaan lukien seuraavaan verkostoseminaariin toivottavat aiheet.

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori tekee yhteistyötä muun muassa valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan yhteensovittamissihteeristön, valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen verkoston, ihmiskaupan auttamisjärjestelmän ja ihmiskaupparaportoijan kanssa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiota sekä eri toimijoiden yhteistyötä ja sen jatkamista vastaisuudessakin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan jatkotyöskentelyssä tulisi ottaa huomioon seuraavat asiat:

Lainsäädännön yhteensovittaminen

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän koordinoinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa valtion ylläpitämä Joutsenon vastaanottokeskus. Joutsenon vastaanottokeskus vastaa niiden henkilöiden auttamistoimista, joilla ei ole kotikuntaa. Niiden henkilöiden auttamisesta, joilla on kotikunta, vastaa asianomainen kunta. Joutsenon vastaanottokeskus tukee kuntia antamalla ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa neuvontaa ja koulutusta.

Kuntaliiton mielestä kahden järjestämisvastuullisen viranomaisen malli on haastava. Se edellyttää hyvää yhteistyötä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja kunnan välillä, selkeitä vastuita ja toimintamalleja sekä sujuvaa tiedonkulkua. Kuntaliitto toivoo, että kaikkien ihmiskaupan uhrien palvelut tuotetaan auttamisjärjestelmän kautta ja että palveluiden osalta järjestämisvastuu olisi aina valtiolla/auttamisjärjestelmällä riippumatta siitä, onko uhrilla kotikunta. Tämä parantaisi ihmiskaupan uhrien yhdenvertaista kohtelua.

Ihmiskaupan uhrien auttamisesta paras kokemus on Joutsenon vastaanottokes-kuksessa. Auttamisjärjestelmässä olevalla asiantuntemuksella tuotetut palvelut vastaavat parhaiten uhrien yksilöllisiin erityistarpeisiin. Koska kustannukset joka tapauksessa korvataan valtion varoista, voisi yksikanavainen malli, jossa auttamisjärjestelmä vastaa suoraan erityispalveluiden järjestämisestä kaikille ihmiskaupan uhreille, olla myös kustannustehokkaampi.

Nykylainsäädäntö sitoo uhrin avunsaannin tiukasti rikosprosessiin, minkä vuoksi uhrin oikeuksien kannalta on erityisen tärkeää, että ihmiskauppaviitteiset tapaukset tutkitaan perusteellisesti ja tutkintaan osoitetaan tarvittavat resurssit.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulisi harkita, että ihmiskauppaviitteiset tapaukset tutkitaan aina ihmiskauppana eikä pelkästään lähirikosnimikkeellä (esim. kiskonnantapainen työsyrjintä, törkeä kiskonta tai törkeä paritus). Näin kynnys auttamisjärjestelmään ottamiseksi olisi riittävän matala.

Ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjaamisjärjestelmä (NRM)

Käynnissä oleva työ yhdenmukaistaa menettelyä, jonka mukaan ihmiskaupan uhrit tunnistetaan ja ohjataan avun piiriin ("National Referral Mechanism/procedures", NRM). NRM:n on tarkoitus helpottaa uhrien tunnistamiseen ja avustamiseen liittyvien eri toimijoiden, esimerkiksi poliisin, rajavartioston, paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, välistä yhteistyötä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että käynnissä olevan valmistelun pohjalta syntyy toimiva ja kattava kansallinen ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjaamisjärjestelmä. Tämä selkeyttää toimintaa ja auttaa asiakasta tekemään harkittuja päätöksiä tietoisena omista oikeuksistaan.

Koulutus ja kehittäminen

Käynnissä olevat hankkeiden Pro-tukipiste ry:n Askelmerkit dialogiseen tunnistamiseen sekä Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) HOIKUn (kriteerit sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi) tulosten levittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti eikä tehdä päällekkäistä työtä. Nämä hankkeet ovat saaneet rahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastosta.

Kuntaliitto suosittaa, että valtioneuvostoin ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori lisää em. hankkeiden tulosten levittämistä esimerkiksi järjestämällä kansallisia, alueellisia ja paikallisia seminaareja. Tärkeää on, että näihin seminaareihin kutsutaan sekä kuntien ja vastaanottokeskusten että järjestöjen edustajia, jotta tieto ihmiskaupasta ja sen ehkäisemisestä, ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta leviäisi mahdollisimman laajalle.

Kuntaliitto painottaa, että sisäisen turvallisuuden rahastosta edelleenkin rahoitetaan hankkeita, joilla pyritään parantamaan ihmiskaupan vastaista toimintaa, tunnistamaan ihmiskaupan uhreja sekä luomaan heille sellaisia palveluja, jotka vastaavat heidän palvelutarpeisiinsa.

Kuntaliitto ehdottaa, että ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori tekisi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä kuntien ja järjestöjen työntekijöille kysely- tai haastattelututkimuksen, jonka avulla löydetään nykyisen järjestelmän pullonkaulat ja kehittämiskohteet.

Lisäksi

Maakuntauudistukseen liittyen kannattaisi pohtia yhden vastaavan viranomaisen mallia.

SUOMEN KUNTALIITTO       

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Anu Nemlander

erityisasiantuntija