Aluearkkitehti on alueensa kuntien yhteinen kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen ja kulttuuriympäristön hoidon asiantuntija. Hänen tehtävänsä on edistää myös kuntalaisten osallistumista suunnitteluun sekä opastaa kuntalaisia kaavoitusta ja rakentamista koskevissa asioissa.
Kunnat (yleensä 2 - 4) voivat tehdä keskenään sopimuksen aluearkkitehtitoiminnan käynnistämiseksi ja päättää aluearkkitehdin tehtävistä tarpeittensa mukaan. Toimialueen kunnat vastaavat palkkauskuluista sovitun työnjaon mukaan. Kunnat ovat tähän mennessä saaneet valtiolta avustusta näihin palkkauskuluihin 40 %. Avustusta ovat voineet saada alle 6000 asukkaan kunnat, joilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoittajavelvoitetta. Valtion rahoitus on saatu kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen tarkoitetuista avustuksista. Nyt tämä avustus on esitetty suunnattavaksi yksinomaan tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimisen tukemiseen ja aluearkkitehdit ovat jäämässä ilman avustusta.
Vuonna 2013 aluearkkitehtialueita on ollut 21 ja ne ovat kattaneet 45 alle 6000 asukkaan kuntaa. Valtion avustuksen saaminen on ollut kriittinen tekijä toiminnan järjestymiseksi kunnissa. Avustus on ollut valtiolta vahva viesti. Se on korostanut asian merkitystä ja kannustanut kuntia uudenlaiseen kulttuuriin.
Kokemukset aluearkkitehdeistä ovat olleet erittäin hyviä. Aluearkkitehtien toiminta on vaikuttanut myönteisesti kuntien ympäristön kehittämiseen ja tarpeellisten hankkeiden toteuttamiseen. Aluearkkitehdit ovat olleet luomassa kuntiinsa suunnittelukulttuuria ja tuoneet jatkuvuutta erityisesti maankäytön suunnitteluun.
Kunnissa on laadittu tarpeellisia yleis- ja asemakaavoja ja alueiden kehittämissuunnitelmia. Aluearkkitehtien työhön sisältyy myös tuulivoimarakentamista koskevia kaavoja useilla alueilla.
Kestävä alueiden käyttö edellyttää, että myös pienillä kunnilla on luottamukselli-nen, pitkäaikainen ja kunnassa läsnä oleva asiantuntemus käytössään. Tätä ulko-puolinen konsultti ei voi korvata. Aluearkkitehdit vaikuttavat varsinaisen kaavoi-tustyön ohella kuntiensa tarpeiden mukaan mm. kuntien strategiseen suunnitte-luun, maapolitiikkaan, rakennetun ympäristön hoitoon, lupahakemusten käsittelyyn, julkisten rakennusten suunnitteluun, korjausrakentamiseen ja lähiympäristöjen kehittämiseen. Aluearkkitehtejä ei ole turhaan nimitetty ympäristön moniottelijoiksi.
Avustukset aluearkkitehtitoimintaan tulisi tässä vaiheessa säilyttää. Aluearkkiteh-dit ovat parantaneet kuntien mahdollisuuksia toimia uskottavina kumppaneina sekä yksityisen sektorin että valtion ja eri sektoriviranomaisten kanssa. Aluearkki-tehtitoiminta on lisännyt myös kuntien yhteistyötä naapureittensa kanssa. Merkittävimmän panoksensa aluearkkitehdit ovat antaneet kuntiensa toimeliaisuuden lisääjinä ja ympäristön laadun kehittäjinä. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jota ei pitäisi jättää kesken. Saavutettava säästö katoaa hetkessä ympäristön huonompaan suunnitteluun ja hoitoon sekä näistä nouseviin ongelmiin.
Ritva Laine
yliarkkitehti
Suomen Kuntaliitto
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.