HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018, Teema: Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu

Kuntatalouden kestävyys varmistettava 

Kuntatalous vahvistui - haasteet jatkuvat

Viime vuonna kuntatalouden vuosikate kokonaisuudessaan vahvistui ja tilikauden tulos nousi peräti 1,1 miljardiin euroon. Suotuisasta kehityksestä huolimatta 98 kunnalla tilikauden tulos oli negatiivinen.

Positiivinen kehitys johtui pääosin kuntasektorin toimintamenojen historiallisen maltillisesta kasvusta. Menojen kasvua hillitsivät muun muassa kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet, kilpailukykysopimukseen liittyvien alentuneiden lomapalkkavarausten kirjautuminen vuodelle 2016 sekä muut sopeutustoimet. Myös verorahoitus kehittyi hivenen edellisvuotta paremmin.

Kuntatalouden investointimenot pysyivät korkeina. Tästä huolimatta velkaantumisen kasvu hidastui ja investointien omarahoitusosuus nousi jo yli 70 prosentin.

Tänä vuonna odotettua myönteisempi talouskehitys on nostanut erityisesti kuntien yhteisöveroennusteita. Lähivuosien kuntien tuloennuste on kuitenkin vaimea, sillä kiky-sopimus heikentää kuntien veropohjaa noin 500 milj. eurolla vuoden 2018 tasossa. Tulopohjan kehitystä hidastavat myös useat valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset.

Vuonna 2018 kuntien talousnäkymien ennakoidaankin heikkenevän ja palautuvan vuoden 2016 tasolle.

Kuntatalous on nykyisellä urallaan saavuttamassa hallituksen sille julkisen talouden suunnitelmassa asettaman rahoitusasematavoitteen, paikallishallinnon nettoluotonanto korkeintaan -0,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

Palkkaneuvotteluilla tai uusilla menojen lisäyksillä ei tule vaikeuttaa kuntatalouden herkkää taloustilannetta.

Säästötoimia on jatkettava, leikkauksia kohtuullistettava

Hallituksen tavoitteena on luoda kunnille osana julkisen talouden sopeuttamista edellytyksiä menosäästöihin tai tulojen lisäyksiin noin 700 milj. euron edestä vuoden 2019 tasolla. Kuntaliiton kesäkuisen kyselyn mukaan hallituksen mahdollistamat säästöt eivät ole kuitenkaan toteutuneet kunnissa toivotulla tavalla. Kyselyn mukaan säästöjä tai tulojen lisäyksiä on kuntataloudessa koossa vasta noin 220 milj. euroa.

Toteutuneisiin säästöihin liittyvästä epävarmuudesta huolimatta hallitus on kohdistamassa kunnille jälleen uusia valtionosuusleikkauksia vuonna 2018. Osa leikkauksista on hyvin ongelmallisia, sillä ne pohjautuvat vain laskennallisiin arvioihin kuntien menosäästöistä. Tällaisia ovat kiky-sopimukseen liittyvien oletusten lisäksi erikoissairaanhoidon keskittämisestä, omaishoidon kehittämisestä ja vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistamisesta sekä varhaiskasvatuksesta ja päivähoidon velvoitemuutoksista ennakoidut kuntien säästöt.

Leikkaukset eivät saa perustua oletuksiin kuntien käyttäytymisestä eikä niitä tule toteuttaa ennakko-odotuksiin perustuen. Kuntien säästöt näkyvät valtionosuusrahoituksessa kuntien vuosittaisen kustannustenjaon kautta.  

Lakisääteisten tehtävien vähentämisen ohella jatkotyössä on selvitettävä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamien muiden säästötoimien suuruusluokkaa. Lisäksi työssä on huomioitava kuntien hallituskauden loppupuolella tekemät uudet hallitusohjelman mahdollistamat säästöpäätökset.

Kilpailukykysopimus synnyttää kuntatalouteen huomattavia säästöjä, mutta hallituksen päätöksen mukaisesti säästöt leikataan kuntataloudesta. Kokonaisuudessaan kilpailukykysopimus heikentää kuntataloutta niin vuosina 2017 kuin 2018.

Kuntaliitto edellyttää, että vuosityöajan pidennyksen vuodelle 2018 kaavailtu kiky-valtionosuusleikkaus, yhteensä 120 miljoonaa euroa, jaksotetaan uudelleen. Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kuntien arvio laskennallisesta säästöstä on selvästi tavoiteltua pienempi ja toteutuu hitaasti.

Hallituksen linjasta poiketen kilpailukykysopimukseen liittyneissä neuvotteluissa tähdättiin siihen, että sopimus on kuntatalouden kannalta kustannusneutraali.

Leikkaukset ja kilpailukykysopimuksen muut tulopohjan heikennykset asettavat taloudellisesti heikommin pärjäävät yksittäiset kunnat vaikeaan asemaan. Talouskasvun voimistuminen saattaa jopa lisätä eroja kuntakentän sisällä.

Maakuntauudistuksen valmistelu

Talousarviossa vuodelle 2018 esitetään maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon 180,5 milj. euron määrärahaa (momentti 28.70.05). Tästä kokonaisuudesta 130 milj. euroa kohdennetaan ICT-palvelukeskuksen ja maakuntien tietohallinnon valmisteluun, alueellisiin tukitoimiin sekä yhteisiin investointeihin. Työnjako valtakunnallisissa ICT-palvelukeskuksissa tehtävien kansallisten ratkaisujen ja toisaalta maakunnissa kehitettävien ICT-ratkaisujen välillä on epäselvä. Tämä vaikuttaa jo tämän vuoden rahoituksen hakuun ja käyttöön.

Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaisille valmisteluelimille osoitetaan rahoitusta 40 milj. euroa. Maakuntien arvioimat kustannukset esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon järjestämiseen ovat lähes kaksinkertaiset suhteessa esitettyyn 40 milj. euron määrärahaan. Hallituksen 5.7.2017 tekemän linjauksen jälkeisiä maakunnittaisia talousarvioita ei ole vielä muutettu.

Edellä mainituista seikoista johtuen vuoden 2018 osalta rahoituksen riittävyydestä ei ole varmuutta. Maakuntauudistuksen valmistelun jatkuminen on turvattava riittävällä valtion rahoituksella maakuntien omiin arvioihin perustuen. Vuoden 2017 jakamatta olevan rahoituksen (20,8 milj. euroa) täytyy olla käytettävissä myös vuonna 2018. Valmistelun jatkumisen ei tule nojautua kuntien ja kuntayhtymien rahoitukseen.

Suomen Kuntaliitto

Reijo Vuorento        

apulaisjohtaja            

Annukka Mäkinen

erityisasiantuntija