Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2014/ Liikenne

Kuntatalous ja -hallinto

Hallituksen budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntatalous kiristyy kaikilla mittareilla mitattuna. Haasteellista tässä tilanteessa on, että hallituksen kaavailemat toimet kuntatalouden alijäämän kattamiseksi vaikuttavat onnistuessaankin kuntien menokasvua hidastavasti vasta pidemmän ajan kuluttua, mutta heikosta talouskehityksestä, valtionosuusleikkauksista ja palvelujen kysynnästä aiheutuva kuntatalouden heikkeneminen jatkuu ja syvenee jo lähivuosina.

Kunnat ovat joutuneet kantamaan liian suuren osan valtion säästötoimista. Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset muodostavat yli puolet myös hallituksen ensi vuodelle päättämistä menosäästöistä. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yli 1,1 mrd. €, josta uutta leikkausta on 362 milj. €. Tämän lisäksi opetus - ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntien valtionosuuksia noin 36 miljoonaa euroa.

 



Leikkausten kattamiseksi tulisi kaikkien kuntien korottaa kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 veroprosenttia.

Hallituksen budjettiesitys noudattaa viime kevään valtion talouden kehyspäätöksiä lähes sellaisenaan. Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä, 70 milj. euroa siirretään kunnille. Kiinteistöveron kehittäminen tuo kunnille ensi vuonna noin 100 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna 257 milj. euroa tähän vuoteen verrattuna.  Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen.

Hallitus on esittänyt ohjelmaa, jolla kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että toimintamenoissa vuonna 2017 saadaan aikaan miljardin euron säästö. Tärkeätä on, että valmisteltavat keinot ovat aitoja säästöjä kunnille ja että niiden vaikutusarviot ovat huolella laadittuja ja todennettavissa. Menosäästöt tulee kokonaisuudessaan käyttää kuntatalouden tasapainottamiseen, eikä niitä tule kanavoida kunnilta pois miltään osin.

Liikenteen sektorilla kunnat vastaavat mm. katuverkosta, tukevat yksityisteiden kunnossapitoa ja osallistuvat joukkoliikenteen tukirahoitukseen. Kaikissa näissä tehtävissä kuntien menoja on kasvattanut se, että valtio ei ole pystynyt huolehtimaan omista velvoitteistaan riittävällä tasolla, jolloin kustannuspaineita on siirtynyt kunnille. Lisäksi on päätetty ajoneuvojen uusista mitoista ja massoista, mikä lisäisi kuntien rahoitustarpeita katuverkon siltojen korjauksissa lähivuosina arvioiden mukaan yli 200 milj. eurolla.

Liikenteen talousarvioesitys

Liikenteen osalta budjetissa on positiivista se, että perusväylänpidon rahat ovat hieman korkeammat kuin tänä vuonna. Niissä on osoitettu raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan 15 milj. €. Tällä voitaneen poistaa muutama pahin pullonkaula maantieverkolla. Kuntien katuverkon kehittämiseen ei ole osoitettu lisärahoitusta, joten liikennöintirajoituksiin joudutaan myös katuverkolla monin paikoin. Jotta uusien ajoneuvojen käytöstä saataisiin odotettua kilpailuhyötyä, pitäisi valtion talousarviosta löytyä avustusta myös kuntien katuverkon siltojen korjauksiin.

Pieniin rakennuskohteisiin käytettävä rahoitus on edelleen hyvin vähäinen, mikä hankaloittaa kuntien maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kunnat joutuvat edelleenkin osallistumaan valtion velvoitteiden toteuttamiseen, jotta yhteiskunnallinen kehittäminen voi edetä. Vuoden 2004 tutkimuksen mukaan kunnat osallistuivat maanteiden ylläpitoon n. 5 milj. € vuodessa ja maanteiden rakentamiseen n. 30 milj. € vuodessa sellaisiin kustannuksiin, jotka olisivat kuuluneet valtiolle. Viime vuosina kunnilta on tullut entistä useimmin viestejä, että kunnat joutuvat osallistumaan valtion maantiehankkeisiin. Lisäksi todettakoon, että liikenteen verotulot menevät kokonaisuudessaan valtiolle ja kunnat maksavat kasvavan katuverkkonsa ylläpidon kunnallisilla veroilla. Valtion tulisi pystyä huolehtimaan maankäytön kehittämisen edellyttämistä toimista maantieverkolla.

Valtion yksityistieavustukset on esityksessä pudotettu 9 miljoonasta 5 miljoonaan €, vaikka myös yksityisteillä on tarve korjata siltoja ajoneuvojen uusien massojen vuoksi. Tämä tarkoittaa yksityisteiden parantamisen heikkenemistä. Talousarvion selvitysosan harhaanjohtavan tekstin vuoksi todettakoon, että kunnat tukevat jo nyt yksityisteiden parantamishankkeiden lisäksi niiden ylläpitoa yhteensä n. 25 milj. eurolla vuosittain, joten valtion osuutta yksityisteiden parantamiseen ei pitäisi enää vähentää.

Valtion joukkoliikenteen rahoitus on talousarvioesityksessä vain entisellään, 100, 8 milj. €. Joukkoliikenteen valtion määräraha ei riitä nykytasoisen joukkoliikenteen ylläpitämiseen eikä liikennepoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa lueteltujen joukkoliikennetavoitteiden saavuttamiseen. Joukkoliikenteen valtion talousarviossa oleva määräraha on pysynyt viime vuodet samantasoisena, mikä on johtanut joukkoliikennejärjestelmän heikkenemiseen ja joukkoliikenteen rahoittamisen kustannusvastuun siirtymiseen enenevästi valtiolta kunnille. Tämä kehitys näyttää jatkuvan aiheuttaen poliittisten tavoitteiden ja joukkoliikennemäärärahan tason välille yhä syvenevää kuilua. Kun kuntatalous kiristyy entisestään ja rahoitusmahdollisuudet heikkenevät, jatkuu joukkoliikennepalvelujen heikkeneminen lähivuosina edelleen.

Selvitysmies Paajanen on jättänyt raporttinsa henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Sen pohjalta on tehty Valtioneuvoston periaatepäätös julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamisesta ja käynnistetty uudistusten käytännön valmistelut. Samoin on valmistunut liikenneministerin asettaman työryhmän raportti joukkoliikenteen rahoituksesta. Molemmissa asiantuntijaraporteissa on esitetty hyviä kehittämistoimenpiteitä ja toimintaperiaatteita sekä lähivuosiksi lisäystä joukkoliikenteen määrärahoihin. Kehittämistoimien valmisteluun ja syntyviin vaikutuksiin menee muutamia vuosia, minä aikana ei pitäisi päästää joukkoliikennettä kurjistumaan nykyistä enempää.

Pikaisesti tarvittavat toimenpiteet joukkoliikenteessä:

1. Valtion joukkoliikenteen määrärahoja tulee nostaa seuraavina vuosina vastaamaan viime vuosien jälkeenjääneisyyttä. Kun henkilökuljetusten kehittämisuudistukset saadaan valmiiksi, nähdään niillä saatavat vaikutukset rahoitustarpeeseen ja joukkoliikennepalvelujen ylläpitämismahdollisuuksiin.

2. Joukkoliikenteen ostovoima tulee turvata vuosittain tehtävällä indeksikorotuksella.

3. Joukkoliikenteen kustannuksia tulee hillitä mm. huolehtimalla, esim. veronpalautusjärjestelmällä, että liikennepolttoaineiden lisävero v. 2014 ei enää nosta joukkoliikenteen kustannuksia.

SUOMEN KUNTALIITTO

Silja Siltala

liikenneinsinööri