Hallituksen esitys parantaa kuntien mahdollisuuksia hulevesien kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä parantaa riskeihin varautumista ja vesihuoltolaitosten taloudenpidon läpinäkyvyyttä.
Kuntaliitto toteaa, että luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on parantunut huomattavasti kuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten näkökulmasta verrattuna lausuntokierroksella kevättalvella 2013 olleeseen versioon.
Esityksessä on kuitenkin kohtia, mitkä aiheuttavat turhia lisäkustannuksia ja hallintoa kunnille ja kuntien vesihuoltolaitoksille.
Pykäläehdotuksen mukaan pääsääntönä on, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Lakiehdotuksessa esitetään lievennyksiä liittämisvelvollisuuteen taajaman ulko-puolisilla alueilla.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan kiinteistön liittämisessä verkostoon ei tule olla lievennyksiä, jos kunnalle on syntynyt vesihuollon järjestämisvelvollisuus. Taajaman ulkopuolisissa alueissa terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt aiheuttavat järjestämisvelvollisuuden. Tällöin lievityksiä ei tule antaa.
Kuntaliitto muistuttaa, että rakennettaessa verkostoa tulee kunnan vesihuoltolaitoksen varata kapasiteettia vesijohdosta ja viemäristä jokaiselle kiinteistölle, jotta kiinteistö voidaan liittää runkolinjaan. Vesihuoltolaitosten tulee saada rakentamiskustannukset katettua liittymismaksuilla, joten on tärkeää, että kaikki liittyvät.
Kuntaliitto huomauttaa siitä, että kyseessä ei voi olla uusi tietojärjestelmä vaan tiedonhaun tulee perustua siihen, että tieto on noudettavissa vesihuoltolaitoksen tietopalvelujärjestelmästä. Tiedon noutaminen rajapinnoista takaa sen, ettei kuntien vesihuoltolaitoksien henkilökunta joudu tekemään tuottamatonta työtä syöttämällä tietoa järjestelmään.
Pykälän teksti tulee muuttaa niin, että kyseessä on tiedon haku rajapinnoista. Tällöin parannetaan myös tuottavuutta.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan vesihuollon tietojärjestelmässä on pääasiassa kyse raportoinneista, joita Suomen valtio tekee EU:n säädösten johdosta. Kuntaliitto painottaa sitä, että kyseessä on siis valtion tehtävä eikä kustannuksia saa vyöryttää kuntien vesihuoltolaitosten kautta vesihuollon asiakkaille.
Kuntaliitto ehdottaa 20 d §:ää muutettavaksi seuraavasti:
Suomen ympäristökeskus ylläpitää vesihuollon tietojärjestelmää yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa.
Vesihuoltolaitoksen vesihuoltopalvelujen hinnat ja niiden määräytymisperusteet sekä tiedot, joita tarvitaan vesihuollon tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen laskemiseksi on oltava noudettavissa rajapintapalveluiden kautta vesihuoltolaitoksen tietojärjestelmästä tai ne tulee toimittaa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään vesihuoltolaitoksista, koskee myös laitosta, joka toimittaa vettä vesihuoltolaitokselle tai käsittelee vesihuoltolaitoksen jätevesiä. Vesihuollon tietojärjestelmästä ja siihen toimitettavista tiedoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
Pykälästä on poistettu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimis- ja ylläpitovelvoite.
Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimis- ja ylläpito velvoitteen poistaminen laista ei tuo kunnille säästöä. Kehittämissuunnitelmassa selvitetään kunnan koko vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelma kytkeytyy vahvasti maankäyttöön ja sen suunnitteluun. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on omistajan ohjausväline eikä sitä voi jättää laatimatta. Tämä kustannus tulee kunnalle, oli suunnitelman velvoite laissa tai ei, eikä siten ole kunnan oikea säästö. Vesihuollon rakentaminen hallitsemattomasti luo kallista hajaantunutta yhdyskuntarakennetta.
Käsittelyssä olevan ehdotuksen pykälässä Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen (8 §) vaaditaan tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Tämä aikataulu ei synny ilman vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelman poistaminen esityksestä voidaan tehdä, mutta poistamisen ei voida väittää synnyttävän säästöjä kunnille.
Kuntaliitto toteaa, että hulevesien hallinnan siirtäminen maankäyttö- ja rakennuslakiin aiheuttaa kunnille uusia kustannuksia. Kuntien tulee voida periä hulevesien kokonaisvaltaisesta hallinnasta aiheutuvat kustannukset julkisoikeudellisella maksulla. Kuntaliitto haluaa muistuttaa, että kuntien tulee voida periä maksua kaikilta hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevilta kiinteistöiltä vaikka kiinteistö ei olisikaan konkreettisesti liitetty hulevesijärjestelmään. Kadun kuivatus pelkästään hyödyttää kaikkia alueen kiinteistöjä. Pykälän perusteluissa Kuntaliiton esittämät näkökohdat tulevat hyvin esiin.
Kuntaliitto katsoo, että ehdotuksen 1 momenttiin tulee lisätä, että maksulla voidaan kattaa yleisemminkin hulevesien hallinnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Maksulla katetaan hulevesien kokonaisvaltaisen hallinnan suunnittelu ja rakennetaan esimerkiksi kosteikkoja ja viivytysrakenteita. Hyvällä suunnittelulla voidaan ehkäistä myös hulevesitulvia.
Ehdotetun maksusäännöksen 2 momentissa säädetään maksun perusteista. Ehdotus on liian suppea ja säännöstä tulee täydentää.
Kuntaliitto ehdottaa 103 n §:ää muutettavaksi seuraavasti:
Kunta voi periä hulevesienhallinnan järjestämisestä ja kunnan hulevesijärjestel-mästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan.
Hulevesimaksun perusteet voivat liittyä kunnan hulevesien hallinnan ratkaisuihin sekä kiinteistön sijaintiin ja ominaisuuksiin.
Kuntaliitto toteaa, että hulevesisuunnitelman vapaaehtoisuus on hyvä asia. Hulevesien tekninen suunnittelu voidaan toteuttaa katusuunnitelmissa eikä tarvetta uuteen kunnan lakisääteiseen tehtävään ole.
Kuntaliitto mielestä hulevesisuunnitelmapykälässä ei voida velvoittaa laatimaan hulevesisuunnitelmaa siten, että se täyttää toimivuuden vaatimukset myös sademäärän ja rankkasateiden lisääntyessä. Kunnille tulee valtavat lisäkustannukset, jos hulevesisuunnitelmat tehdään arvausten perustella, ja arvaukset saattavat johtaa vahingonkorvausvastuisiin. Hulevesisuunnitelmat jäävät todennäköisesti tekemättä, jos niitä pitää tehdä arvausten perusteella. Ilman mitoitussuosituksia laitetaan suunnitelmiin isot riskikertoimet, mitkä aiheuttavat valtavat lisäkustannukset kunnille. Hulevesirakenteiden mitoituksessa tulee ainoastaan arvioida rakenteen käyttöiän aikana tapahtuvat muutokset virtaamissa sen hetkisten valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaan.
Kuntaliitto ehdottaa 103 l §:ää muutettavaksi seuraavasti:
Kunta hyväksyy tarvittaessa hulevesisuunnitelman.
Suunnitelmassa esitetään tarpeen mukaan imeytysalueet, kosteikot, ojat, valu-mavesien reitit, putket ja pumppaamot sekä muut kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet.
Hulevesisuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelmassa otetaan huomioon asemakaava, katusuunnitelma ja yleisten alueiden suunnitelma ja että se täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Hulevesirakenteiden mitoituksessa tulee arvioida rakenteen käyttöiän aikana tapahtuvat sademäärän ja rankkasateiden muutokset virtaamissa senhetkisten valtakunnallisten mitoitussuositusten mukaan. Suunnitelmaa laadittaessa noudatetaan, mitä 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kirsi Rontu
yhdyskuntatekniikan päällikkö
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.