Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta

Yleistä

Kuntaliitto pitää esitystä kokonaisuutena selkeänä. Aikaisemman 1.3.2017 alkaen voimaan tulleen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen jo nyt aiheuttaa kuitenkin epätietoisuutta asiakkaissa ja lisää kohtuuttomasti kunnan hallinnointityötä. Esityksen mukaan muutetaan asiakkaiden ja maksun määräämisen kannalta keskeisiä asioita, tulorajoja sekä sisarusalennusta. Maksuprosenttien muuttaminen muuttaa lähes kaikkien asiakkaiden asiakasmaksuja. Muutoksen vaikutukset ovat eri kuntien osalta hyvin erilaiset ja luotettavien koko maata koskevia laskelmien paikkansapitävyys on epätodennäköistä.

Kuntaliitto toteutti touko-kesäkuussa 2017 kyselyn hallitusohjelman ja kehysriihen vaikutuksista kuntatalouden tasapainoon. Kyselyssä kysyttiin arvioita jo silloin tiedossa olleeseen, nyt lausuttavana olevaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alentavaan muutokseen. Kyselyyn vastasi 142 kuntaa tai kuntayhtymää. Vastausten perusteella laskettu arvio maksutuottomenetyksistä varhaiskasvatuksen osalta vuonna 2018 olisi noin 100 miljoonaa euroa.

 

Kustannusvaikutusten arviointi

Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pieni- ja keskituloisilta perittävät asiakasmaksut pienenevät. Lisäksi sisarusalennusta ehdotetaan muutettavaksi nykyisestä 10 prosentista 50 prosenttiin. 

Muutosten arvioidaan alentavan asiakasmaksutuottoja 71 miljoonaa euroa vuodesta 2018 alkaen. Lisäksi työllisyysvaikutuksen johdosta varhaiskasvatukseen tulisi lisää lapsia ja sen johdosta palvelun järjestämiskustannukset kasvaisivat vuosina 2018-2021 yhteensä 81 miljoonaa euroa. Lisääntyvän lapsimäärän johdosta asiakasmaksutuotot vastaavasti nousisivat ko. ajanjaksolla yhteensä noin 11 miljoonaa euroa.

Muutos on tarkoitus kompensoida kunnille kiinteistöveron alarajaa nostamalla, kohdistamalla yhteisöveron tuotto uudelleen ja lisätä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi myönteisiä vaikutuksia esitetään tulevan työllisyyden lisääntymisestä johtuvasta verotuottojen kasvusta sekä sosiaaliturvasta tulevasta säästövaikutuksesta.

Kuntaliitto huomauttaa, että laskelmissa ei ole huomioitu kunnille syntyvää investointikustannusta lisääntyvästä lapsimäärästä johtuen. Kuntaliiton arvion mukaan esityksen mukainen lapsimäärän kasvu aiheuttaa kunnille noin 6 miljoonan euron vuosittaisen investointikulun tilojen lisäämiseksi. Kokonaisuutena Kuntaliiton tekemien laskelmien mukaan investointitarve lisääntyvän lapsimäärän johdosta olisi yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto pitää todennäköisenä, että kaikki maksuja vähentävät muutokset pienentävät kuntien maksutuottoja esitettyä enemmän. Kuntaliiton tekemän kyselyn perusteella maksutuottojen menetys muutoksesta johtuen olisi noin 100 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna nykytilanteeseen.

Kuntaliitto muistuttaa, että toistaiseksi ei ole tietoa 1.3.2017 voimaan tulleen lain todellisista maksutuottoja alentavasta vaikutuksesta.

Mainitun kyselyn perusteella arvio maksutuottojen vähennyksestä vuoden 2017 osalta on noin 11,3 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen ennen nykyisen lain voimaan tuloa. Vuoden 2018 osalta lähes 14 miljoonaa euroa, mikäli laki ei tältä osin muuttuisi nykyisestä.  

Hallitus on ilmoittanut, että esityksessä mainittua kiinteistöveron alarajan nostoa ei toteuteta. Kuntaliitto pitää tätä ratkaisua oikeana. Alarajojen korotus olisi kohdistunut erittäin epätasaisesti eri kuntiin. Esityksessä ei kuitenkaan tuoda esille korvaavaa kompensaatiota kiinteistöveron alarajan noston perumisen osalta. Kompensaation kustannusvaikutus 25 miljoonaa euroa jäisi näin ollen toteuttamatta.

Koska kiinteistöveron alarajan nostoa ei toteuteta, Kuntaliitto vaatii, että vähintään vastaava kompensaatio 25 miljoonaa euroa toteutetaan joko yhteisöveron tai valtionosuuksien kautta. Nyt muutos jää tältä osin kuntien maksettavaksi. Kuntaliitto muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan uudet velvoitteet tulee rahoittaa kunnille täysimääräisesti.

Vaikutukset yritysten toimintaan

Esityksen mukaan lakimuutoksella ei ole välittömiä vaikutuksia yritysten toimintaan. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää yksityisen hoidon tuella tai palvelusetelitoimintana. Kunta voi omilla päätöksillään tukea yksityistä toimintaa. Muutoksen yhteydessä ei ole tarkoitusta korottaa lakisääteistä yksityisen hoidon tuen hoitorahaa tai hoitolisää. Lakisääteinen osa on myös kunnan rahoittamaa. Mahdollisesta kuntalisästä kunta päättää itse. Samoin kunta päättää mahdollisesta palvelusetelin arvosta. Yksityisen palvelutoiminnan laajuuden osalta kuntakohtaiset erot ovat merkittäviä. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus vaihtelee nollasta lähes 40 prosenttiin kuntien välillä. Esityksen mukaan on mahdollista, että perheet siirtyvät kunnan omaan palveluun, mikäli kunnat eivät korota yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palvelusetelin arvoa. Tämä lisäisi entisestään palvelun järjestämisen kustannuksia sekä investointeja uusiin toimintatiloihin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan maksujen pieneneminen nyt esitetyllä tavalla muuttaisi oleellisesti asiakasmaksujen omavastuuosuutta yksityisessä palvelussa. Mikäli kunnat eivät korota kuntalisää tai palvelusetelin arvoa, joutuu asiakkaat maksamaan nykyistä merkittävästi korkeampia maksuja valitessaan yksityisen palvelun.

Kunnissa oman varhaiskasvatustoiminnan asiakasmaksuja ja yksityisen palvelun osalta asiakkaan maksamaa omavastuuosuutta on pyritty pitämään saman tasoisena. Tällä pyritään siihen, että yksityiseen palveluun olisi kaikilla lapsilla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Asiakasmaksumuutoksen johdosta kunnissa todennäköisesti joudutaan miettimään yksityisen hoidon tuen kuntalisän tai palvelusetelin arvon nostamista. Kunnissa joissa yksityisen palvelutoiminnan osuus on merkittävä, edellä mainittujen kustannusten muutoksella on merkittävä vaikutus kunnan varhaiskasvatuspalvelun järjestämisen kustannuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin.

Kuntaliitto vaatii, että edellä mainittu asia tulisi huomioida arvioitaessa muutoksen aiheuttamia kustannuksia julkiseen talouteen. Samoin tästä aiheutuneet kustannukset tulisi korvata kunnille täysimääräisesti.

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksen mukaan lain muuttaminen jälleen vuoden 2018 alusta aiheuttaa kunnille hallinnollista työtä. Asiakasmaksujen osalta vastaava muutos tehtiin jo 1.3.2017 voimaan tullen lain vuoksi erittäin kireällä aikataululla. Luonnoksessa on kuvattu hyvin toimenpiteet, joita kunnissa joudutaan tekemään erittäin tiukalla aikataululla, mikäli laki tulee voimaan 1.1.2018 alkaen.

Kuntaliitto pitää hyvänä, että luonnoksessa vaikutuksina viranomaisten toimintaan on nostettu esille seuraavat asiat:

• päätökset uusista maksuista, toimintatavoista ja kunnassa noudatettavista käytännöistä.
• asiakastietojärjestelmiin tehtävät muutokset
• asiakaskohtaiset maksupäätökset kaikille asiakkaille maksujen muuttuessa
• muutoksista tiedottaminen kuntalaisille.

Kuntaliitto muistuttaa, että kunnat eivät voi edetä omassa toiminnassaan ennen kuin päätös lain muuttamisesta on tosiasiallisesti hyväksytty. Kunnissa normaalisti asiakasmaksuja tarkistetaan toimintakauden alussa elokuussa.

Kuntaliitto huomauttaa, että hallinnollisesta työstä aiheutuu myös kustannuksia. Samoin asiakastietojärjestelmän muuttaminen ei ole kunnille maksutonta. Esityksessä yllä mainitut asiat on todettu, mutta kustannusvaikutuksia ei ole luonnoksessa arvioitu millään tavalla.

 

Voimaantulo

Esityksen mukaan lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan tammikuun alusta vuonna 2018. 

Kuntaliitto pitää mahdottomana, että laki tulisi voimaan 1.1.2018 alkaen. Kuntaliitto esittää, että lakimuutos tulisi voimaan elokuun alusta 2018, samanaikaisesti varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisten indeksitarkistuksien kanssa. Olisi luonnollista toteuttaa muutos toimintakauden alkaessa eikä kesken toimintavuotta. Hallinnollinen työ, tiedottaminen asiakkaille ja järjestelmien päivittäminen sekä koko muutoksen toteuttamien vaatii aikaa. On perustelua, että lakimuutos tulisi voimaan aikaisintaan 1.8.2018 alkaen.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                          Jarkko Lahtinen

johtaja, opetus ja kulttuuri                         erityisasiantuntija