Lausunto Sisäasianministeriölle Dno 2905/90/2014 Anu Wikman-Immonen

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain 52 b ja 52 c §:n muuttamisesta

Sisäministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksek­si eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulko­maalaislain 52 b ja 52 c §:n muuttamisesta.

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisen yhtenä tarkoituksena on täsmentää ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asema ja tehtävät. Tarkoituksena on myös selventää kunnan ja auttamisjärjestelmän roolia. Kuntaliitto esittää seuraavia näkemyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

Esitysluonnoksen 3 §:n 8 kohdan mukaan auttamisjärjestelmällä tarkoitetaan Joutsenon vastaanottokeskuksen järjestelmää, jonka  puitteissa ihmiskaupan uhrien auttaminen järjeste­tään. Esitysluonnoksessa 35 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lähtökohtana on, että auttamisjärjestelmään voitaisiin ottaa ihmiskaupan uhri riippumatta siitä, onko hänellä kotikunta Suomessa vai ei. Tämä on Kuntaliiton mielestä kannatettavaa. 38 b §:ssä todetaan kuitenkin, että auttamistoimien järjestämisestä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, vastaa auttamisjärjestelmä ja että auttamistoimien järjestämisestä uhrille, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa, vastaa kyseinen ko­tikunta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kotikunnan omaavien uhrien auttamisen näkökul­masta esitys on edelleen epäselvä.

Pykälässä 38 a on lueteltu hyvin yleisellä tasolla auttamistoimien, joita uhreille voidaan antaa. Osa näistä toimista on kuntien järjestämiä normaaleja peruspalveluja ja osa erityistoimenpi­teitä, joita järjestetään vain ihmiskaupan uhreille. Uhreille palveluita on räätälöitävä vastaamaan palvelutarvetta.

Pykälän 38 a yksityiskohtaisissa  perusteluissa todetaan, että auttamistoimien tulee pohjautua uhrin yksilöllisiin tarpeisiin. Tällöin tarve erityisiin, ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi tar­vittaviin, räätälöityihin palveluihin korostuu. Ihmiskaupan uhrien auttamisesta  paras kokemus on Joutsenon auttamisjärjestelmässä. Auttamisjärjestelmässä olevalla asiantuntemuksella tuotetut  palvelut vastaavat  parhaiten uhrien yksilöllisiin erityistarpeisiin.

Samoin pykälän 38 a yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ihmiskaupan uhri, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa, voi turvautua kotikuntansa sosiaalihuol­toon ja terveydenhuoltoon.

Kuntaliitto katsoo, että uhrien yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi on tärke­ää, että Joutsenon auttamisjärjestelmällä on vastuu kaikkien uhrien, myös kotikunnan omaavien uhrien auttamisesta.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uhrien auttaminen on uhrilähtöistä.  Kuntaliiton näkemyksen mukaan kaikkien uhrien auttamisen tulee tapahtua virallisessa Joutsenon auttamisjärjestelmässä, jonka käytännön toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto. Kotikunnan omaavi­en uhrien peruspalveluista huolehtii kotikunta. Uhrin auttamisessa hänen kokonaistilanteen huomioon ottamiseksi yhteistyö kotikunnan peruspalveluja tarjoavan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä auttamisjärjestelmän välillä on erittäin tärkeää.

Ihmiskauppa on hyvin hankala ja monitahoinen ilmiö myös uhrin auttamisennä­ kökulmasta. Ei ole tarkoituksenmukaista  eikä mahdollista, että jokaisessa kunnassa järjestetään uhrien auttamistoimia . Kunnissa ei välttämättä ole osaamista eikä resursseja järjestää  hyvinkin vaativia, räätälöintiä tarvitsevia  palveluja. Ihmiskaupan uhreja on harvoissa kunnissa suhteellisen vähän, jolloin myöskään osaamista uhrien auttamisesta ei välttämättä kerry. Auttamistoimiin sisältyy myös tehtäviä, joissa osaaminen ja toimivalta ovat valtion viranomaisilla.

On tärkeää, että koulutusta ja tietoa ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta järjestetään kaikille toimijoille.

SUOMEN KUNTALIITTO

Anu Wikman-Immonen

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja

Tutustu uuteen Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan

Tasa-arvon peruskirja tukee kuntia tasa-arvotyössä ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamisessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sitoumus viedä olemassa oleva lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset käytäntöön kunnissa ja alueilla. Peruskirja toimii samalla myös tasa-arvotyön kehittämisen välineenä ja keskusteluttajana.

Tutustu oppaaseen!