Hallituksen esitys (87/2017) eduskunnalle kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä tehdyn Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan sivistysvaliokunta on kutsunut Suomen Kuntaliiton kuultavaksi hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Yleissopimuksella luodaan kulttuuriperintöä koskevien toimintaperiaatteiden viitekehys liittyen kulttuuriperinnön määrittelyyn, kulttuuriperintöä koskeviin oikeuksiin ja vastuisiin sekä kulttuuriperinnön myönteisiin vaikutuksiin yhteiskunnan kulttuurisena voimavarana.

Suomen Kuntaliitto kiittää kuulemisesta ja toteaa hallituksen esityksestä seuraavaa:

Yleissopimuksessa korostetaan aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön merkitystä osana yksilöiden ja yhteisöjen elämää. Yleissopimus tukee yksilöiden ja yhteisöjen oikeutta sekä nauttia kulttuuriperinnöstä, että osallistua kulttuuriperinnön määrittelyyn ja kulttuuriperintöä koskevien asioiden hoitamiseen. Sopimus myös korostaa jokaisen velvollisuutta kunnioittaa omaa ja muiden kulttuuriperintöä.

Suomen Kuntaliitto kannattaa hallituksen esitystä puiteyleissopimuksen hyväksymisestä.



Kuntaliitto katsoo, että Suomen voimassa oleva lainsäädäntö tunnistaa hyvin kulttuuriperintöön liittyvät yksilöiden ja yhteisöjen oikeudet ja vastuut yleissopimuksen edellyttämällä tavalla.

Taloudellisten vaikutusten osalta esityksessä todetaan, että vaikka esityksellä ei ole suoria ja merkittäviä vaikutuksia julkistalouteen, yleissopimuksen täytäntöönpanon käynnistäminen vaatii määrärahojen varaamisen valtiolla ja kunnissa.

Suomen Kuntaliitto katsoo, että sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia on kyettävä arvioimaan esitettyä tarkemmin.

Kulttuuriperinnöstä ja vuoropuhelusta, sopimuksen 7 artikla

Artikla tarkastelee yksilöiden ja yhteisöjen välistä vuoropuhelua ja suhdetta. Kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa tarvitaan oman ja toisten taustojen ja menneisyyden tuntemista ja tulkintojen ymmärrystä. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä museoissa ja kirjastoissa tehtävä kulttuurikasvatustyö tutustuttaa kulttuuriperintöön ja edistää siitä käytävää keskustelua ja yhteisymmärrystä.

Suomen Kuntaliitto näkee tärkeänä, että varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyö taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa on vakiintunutta ja suunnitelmallista. Kunnissa on tehty paljon kulttuurikasvatussuunnitelmia. Suunnitelmissa sovitaan, miten kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta tarjotaan systemaattisesti osana perusopetusta. Osassa kuntia kulttuurikasvatussuunnitelma tehdään varhaiskasvatuksesta lähtien ja osassa myös aikuisikään asti.

Museo- ja kirjastopalvelut vastaavat kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuudesta. Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Näitä edistetään mm. tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville sekä harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa. Kirjastotoiminnassa korostuvat tiedon saatavuus ja käyttö sekä aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen ylläpitämällä muun muassa yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua eri tavoin.

Kulttuuriperintöön liittyvien julkisten vastuiden järjestäminen, artikla 11

Kulttuuriperintöön liittyvien asioiden hoito vaatii tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Jatkossa tarvitaan myös eri toimijatasojen, viranomaisten, asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen ym. välistä integraatiota sen suhteen, miten tietoa voidaan välittää kaikille mahdollisimman läpinäkyvästi ja saavutettavasti.

Suomen Kuntaliitto on samaa mieltä, että kulttuuriympäristön viranomaistoimintaan, asiantuntijuuteen, tiedonvälitykseen sekä kansalaistoiminnan huomioimiseen tarvitaan uudenlaisia, myös vapaamuotoisempia toimintamalleja. Lisäksi viranomaistoiminnan jakautuminen eri toimijoille vaatii näiden kesken työnjaosta sopimista.

Kulttuuriperinnön saavutettavuus ja demokraattinen osallistuminen, artikla 12

Yleissopimuksessa kulttuuriperinnöllä rakennetaan demokraattista yhteiskuntaa vahvistamalla yksilöiden ja yhteisöjen osallisuutta ja keskinäistä yhteistyötä sekä tunnustamalla jokaisen kulttuuritaustan ja kulttuuriperinnön arvo.

Vastaavasti Suomen perustuslain 2§:ssä säädetään yksilön oikeudesta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Lisäksi perustuslain 20 §:ssä säädetään, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja että julkinen valta turvaa mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Suomen Kuntaliitto toteaa, että kunnan toiminta perustuu asukkaiden itsehallintoon. Nykyisessä kuntalaissa on vahvistettu kunnan asukkaan osallisuutta erilaisilla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla. Kunnan on myös tiedotettava valmistella olevista asioista ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista.

Suomen Kuntaliitto toteaa, että kuntayhteisöt ovat merkittäviä paikallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden edistäjiä. Kunnat avustavat, ohjaavat ja kehittävät siellä toimivien eri kansalaisyhdistysten ja -järjestöjen toimintaedellytyksiä. Entistä enemmän palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa. Tulevaisuuden kunnan toiminnassa korostuvat yhdessä tekeminen asukkaiden ja kunnassa toimivien yhteisöjen ja yritysten kanssa, erilaiset kumppanuudet sekä osallistavien toimintamallien hyödyntäminen.

Perustuslain mukaan kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Kuntatasolla oikeutta kulttuuriperintöön tuetaan muun muassa ylläpitämällä monipuolista kulttuuritoimintaa ja mahdollistamalla kuntalaisten ja yhteisöjen osallistuminen kulttuurista käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon.

Suomen Kuntaliitto on tyytyväinen, että kuntien merkitys kulttuuriperinnön ylläpitäjinä ja edistäjinä on tunnistettu. Kunnan kulttuuritoimintaa määrittävän lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO