Esitys opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta

​Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 23.8.2013 mennessä lausuntoa hallituksen esityksen luonnoksesta, joka koskee opiskelijavalintarekisteristä korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) sekä perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamista (621/1998). Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen (30/2008) muuttamisesta. 

Uusi hakumenettely 

Yhteisten hakumenettelyiden piiriin tulisivat nykyisten koulutusmuotojen lisäksi perusopetuslaissa tarkoitettu perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka) sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) ja maahanmuuttajille tarkoitettu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Lisäksi hallitus tullee antamaan esityksen lukiolain muuttamisesta siten, että lakiin lisätään säännökset maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Myös maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus tulisi yhteisten hakumenettelyiden piiriin, jos kyseistä koulutusta koskeva laki vahvistetaan. 

Yhteisiä hakumenettelyjä lukuun ottamatta perusopetuksen lisäopetuksen ja perusopetuksen jälkeisten muiden valmistavien koulutusten oppilas- ja opiskelijavalinnan perusteita ei ehdoteta muutettavaksi tai yhtenäistettäväksi.

Kotitalousopetus jää yhteishaun ulkopuolelle keväällä 2014 toteutettavassa syksyn 2014 opiskelijavalinnassa. Lisäksi ehdotetaan luovuttavaksi täydennyshaun käyttämisestä, jolloin koulutuksen järjestäjät voisivat suoraan täyttää vapaana olevat aloituspaikat yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. 

Kuntaliitto toteaa, että koulutukseen hakeutumisen tulee olla opiskelijoille ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjille teknisesti ja menettelynä mahdollisimman selkeää. Kuntaliitto pitää nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaamisen takia tärkeänä, että yhteishaun tulosten julkaisemisen jälkeen vapaat koulutuspaikat tulee täyttää siten, että ensisijaisesti valitaan perusopetuksen päättäneet ja vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa olevat nuoret.  

Koulutukseen hakeutuvien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu tulee huomioida opiskelijavalintaa koskevissa säännöksissä. 

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun järjestäminen yhteishaun valintatulosten julkistamisen jälkeen painottaa ensisijaista tavoitetta hakeutua tutkintotavoitteiseen ammatilliseen perusopetukseen tai lukiokoulutukseen.  

Yhteishaun rinnalle suunnitellun valmistavan koulutuksen hakumenettelyn vaarana on aikataulujen venyminen ja oppilaaksi ottamisen jäykistyminen. Tällä hetkellä esimerkiksi lisäopetuksen oppilaaksiotto toimii nopeasti ja joustavasti hakijoiden tarpeeseen vastaten. Joidenkin nuorten kohdalla tieto tarpeesta hakeutua nivelvaihe- ja valmistaviin koulutuksiin on varhain keväällä, jolloin hakeutuminen yhteishaun valintatulosten julkaisemisen jälkeen hidastuttaa merkittävästi hakeutumista koulutukseen.  

Myönteistä esityksessä on, että rekisterin avulla saadaan tarkemmat tiedot perusopetuksen päättävistä nuorista ja heidän sijoittumisestaan. Jotta uudistus palvelisi myös kuntia, tulee niillä olla tiedonsaantioikeus nuorten sijoittumisen seurannassa esimerkiksi etsivän nuorisontyön avuksi. ´

Myös työvoimaviranomaisten lisääminen opiskelijarekisterilakiin tietojen luovuttamisen mahdollistamiseksi niiden käyttöön on tarpeen. 

Päätöksenteko ja koulutuksen järjestäjän tehtävät 

Opiskelijoiden valintaa koskeva päätöksenteko muuttuisi siten, että koulutuksen järjestäjät tekisivät ehdotuksen valittavista, varasijalla olevista ja hylätyistä hakijoista. Opiskelijapaikkojen jakautuminen suoritettaisiin keskitetysti valintarekisterin avulla. Koulutuksen järjestäjän uusina vastuutehtävinä on esitetty perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen koulutustarjontaa koskevien tietojen, opiskelijaksi ottamisen perusteet ja muut opiskelijaksi ottamisen edellyttämät tiedot, liitteiden vastaanottaminen sekä opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden tietojen tallennus. Koulutuksen järjestäjän tulisi tallentaa lisäksi hakurekisteriin tiedot valittavaksi esitettävistä, varasijalla olevista sekä hylätyistä hakijoista suorittamansa alustavan opiskelijavalinnan perusteella. Lopullisen opiskelijavalinnan jälkeen koulutuksen järjestäjän tulisi toimittaa opiskelijavalintarekisteriin tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. 

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisten hakumenettelyjen on esityksessä todettu muuttavan koulutuksen järjestäjien oppilas- ja opiskelijavalinnan toimintatapoja. Hallinnollisen työn määrän ei ole kuitenkaan arvioitu kokonaisuutena lisääntyvän.  

Esityksen jatkotyö on tarpeen mm. yhteisten hakumenettelyjen aikataulutusten pohtimiseksi esimerkiksi varasijoilta opiskelijaksi ottamisvelvollisuuden päättymisajankohdan osalta.

Kuntaliitto katsoo, että perusopetuksen valmistavan koulutuksen ja lisäopetuksen hakumenettelyn toteuttaminen ehdotetulla tavalla vaarantaa nykyisen joustavan ja nopean toiminnan koulutuspaikan osoittamisessa. Tällä hetkellä ainakin kunnat, joissa on lisäopetusta ja valmistavaa koulutusta, pystyvät reaaliajassa vastaamaan nuorten tarpeisiin. Ongelmana on myös, että esimerkiksi perusopetuksen lisäopetusta ei järjestetä kaikissa kunnissa ja yleensä kunnat järjestävät sitä vain sen alueella asuville nuorille. Näiltä osin esitys vaatii vielä jatkotyötä. 

Oppilas- ja opiskelijavalinnan yhteisten hakumenettelyjen uudistamisen toteuttamisen osalta Kuntaliitto esittää, että yhteistyössä Kuntaliiton kanssa olisi hyvä selvittää miten järjestelmä parhaiten pystyy palvelemaan koulutukseen pääsyä koulutuksen järjestäjien ja nuorten näkökulmasta.  

Opiskelijamäärät jakaantuvat useiden koulutuksen järjestäjien kesken, mikä kohtuullistaa hallinnollisen työn määrää.  

Vuoden 2013 valtion talousarvio sisältää arviot perusopetuksen opiskelijamääristä seuraavasti:

Lisäopetus                                                        2500                 Maahanmuuttajien valmistava opetus                  2500 

Lukiokoulutuksen maahanmuuttajien ja vieraskielisten valmistavaan opetukseen on valtiontalouden kehyksissä varaus 1.8.2014 lukien 

1000 opiskelijalle.                

Ammatillinen koulutus

- näyttötutkinto, perustutkinnon valmistava koulutus 11000

- perustutkintoon valmistava koulutus                      6800

   josta ammattistartti                                             1750

   ja maahanmuuttajien valmistava koulutus             1700 

Ammatillinen aikuiskoulutus

- peruskoulutus: näyttötutkintoon valmistava oppilaitosmuotoinen 

   koulutus 23 000

- lisäkoulutus: näyttötutkintoon valmistava koulutus  31 500

- ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus  6820 

Esityksessä on arvioitu, ettei koulutuksen järjestäjille aiheudu taloudellisia vaikutuksia. Uudistus aiheuttanee kuitenkin ainakin järjestelmien uudistamista, mistä kustannuksia syntyy.  

Jatkovalmistelussa tulee selvittää, mitä muutoksia esitys tuo koulutuksen järjestäjien toimintaan, ja sen perusteella arvioida uudistuksen aiheuttamat kustannukset. Kuntaliiton mukaan uuden yhteishakujärjestelmän rinnalle perustettava ja ylläpidettävä järjestelmä on kunnille laajeneva tehtävä ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti. 

Oppijanpalveluiden kehittäminen sisältyy valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä Opetushallituksen toimintamenoihin.

SADe-hankkeen rahoitus on 70 milj. euroa, josta kuntien osuus on 35 miljoonaa euroa (50 %). Valtiovarainministeriö vastaa määräaikaisessa hankkeessa kehittämisestä. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu järjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät, joten kustannukset tulee kattaa valtion rahoituksesta täysimääräisenä. Kunnilla on oma rekisterin ylläpitotehtävä, johon ei ole kohdennettu erillistä rahoitusta. Esityksestä ei saa aiheutua kunnille ja koulutuksenjärjestäjille lisäkustannuksia.  

Esitys tulee käsitellä Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa ennen sen viemistä valtioneuvoston käsiteltäväksi. 

Tiivistelmä 

Koulutukseen hakeutumisen tulee olla opiskelijoille ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjille teknisesti ja menettelynä mahdollisimman selkeää. Kuntaliitto pitää nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaamisen takia tärkeänä, että yhteishaun tulosten julkaisemisen jälkeen vapaat koulutuspaikat tulee täyttä siten, että ensisijaisesti valitaan perusopetuksen päättäneet ja vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa olevat nuoret. Koulutukseen hakeutuvien tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua tulee edistää opiskelijavalintaa koskevien lakiehdotusten avulla.  

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haun järjestäminen yhteishaun valintatulosten julkistamisen jälkeen painottaa ensisijaista tavoitetta hakeutua tutkintotavoitteiseen ammatilliseen perusopetukseen tai lukiokoulutukseen.  

Yhteishaun rinnalle suunnitellun valmistavan koulutuksen hakumenettelyn vaarana on aikataulujen venyminen ja oppilaaksi ottamisen jäykistyminen. Tällä hetkellä esimerkiksi lisäopetuksen oppilaaksiotto toimii nopeasti ja joustavasti oppilaiden tarpeeseen vastaten. Koulutuksen järjestäjien mahdollisuus joustavaan opiskelupaikan osoittamiseen tulee säilyttää.  

Myönteistä esityksessä on, että rekisterin avulla saadaan tarkemmat tiedot perusopetuksen päättävistä nuorista ja heidän sijoittumisestaan.

Myös kunnilla tulee olla myös tiedonsaantioikeus nuorten sijoittumisen seurannassa ja lisäksi työvoimaviranomaisten lisääminen opiskelijarekisterilakiin on tarpeen. 

Esityksen jatkotyö on tarpeen yhteisten hakumenettelyjen osalta.  

Kuntaliitto katsoo, että perusopetuksen valmistavan koulutuksen ja lisäopetuksen hakumenettelyjen toteuttaminen ehdotetulla tavalla vaarantaa nykyisen joustavan ja nopean toiminnan koulutuspaikan osoittamisessa. Tällä hetkellä ainakin kunnat, joissa on lisäopetusta ja valmistaa koulutusta, pystyvät reaaliajassa vastaamaan nuorten tarpeisiin. Ongelmana on myös, että esimerkiksi perusopetuksen lisäopetusta ei järjestetä kaikissa kunnissa ja yleensä kunnat järjestävät sitä vain sen alueella asuville nuorille. Näiltä osin esitys vaatii vielä jatkotyötä. 

Oppilas- ja opiskelijavalinnan yhteisten hakumenettelyjen uudistamisen toteuttamisen osalta Kuntaliitto esittää, että yhteistyössä Kuntaliiton kanssa olisi hyvä selvittää miten järjestelmä parhaiten pystyy palvelemaan kolutukseen pääsyä koulutuksen järjestäjien ja nuorten näkökulmasta.  

Arviot kustannusvaikutuksista kunnille tulee huomioida lakiesityksen taloudellisissa vaikutuksissa. Jatkovalmistelussa tulee selvittää, mitä muutoksia esitys tuo koulutuksen järjestäjien toimintaan, ja sen perusteella arvioida uudistuksen aiheuttamat kustannukset. Kuntaliiton mukaan uuden yhteishakujärjestelmän rinnalle perustettava ja ylläpidettävä järjestelmä on kunnille laajeneva tehtävä ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti. 

Oppijanpalveluiden kehittäminen sisältyy valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä Opetushallituksen toimintamenoihin. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu järjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät joten kustannukset tulee kattaa valtion rahoituksesta täysimääräisenä. Kunnilla on oma rekisterin ylläpitotehtävä, johon ei ole kohdennettu erillistä rahoitusta. Esityksestä ei saa aiheutua kunnille ja koulutuksenjärjestäjille lisäkustannuksia. 

Esitys tulee käsitellä Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO



Marja Lahtinen 

kehittämispäällikkö, 

yksikön johtajan varahenkilö 

Päivi Väisänen-Haapanen

erityisasiantuntija