EN; Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva yleissopimus - ratifiointityöryhmän mietintö

Ulkoasiainministeriö pyytää lausuntoa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) ratifiointia käsitelleen työryhmän mietinnöstä. Työryhmä on luovuttanut hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun mietintönsä ulkoasiainministeriö l­le 2.4.2013. Suomen Kuntaliitto on osallistunut ratifiointityöryhmään ja on jättänyt mietintöön täydentävän lausuman.

​Suomen Kuntaliitto uudistaa täydentävässä lausumassa esitetyn ja lausuu mietinnöstä lisäksi seuraavaa.

Yleistä

Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja  turvakotipalvelut järjestetään  hyvin ja vaikuttavasti ja  että yleissopimus ratifioidaan ja toimeenpannaan tehokkaasti. Hyvin toimivalla ennaltaehkäisyllä säästetään inhimillisessä kärsimyksessä ja kustannuksissa.

Sopimusvelvoitteiden  täyttäminen ja  sopimuksen tehokas täytäntöönpano  edellyttää sosiaali- ja  terveyssektorilla merkittävästi lisäresursointia, sekä valtio- että paikallistasolla. Esimerkiksi yleissopimuksen edellyttämä  yhteensovittamiselin (10 artikla) vaatii tehokkaan vaikuttavuuden  varmistamiseksi  resursointia valtion tasolla. Turvakotipalvelujen  (23 artikla) saattaminen yleissopimuksen  edellyttämälle  tasolle vaatii taas resursseja paikallistasolla. Mietintö ei yleisperusteluissa eikä yksityiskohtaisissa perusteluissa ota kantaa lisärahoituksen tarpeeseen, eikä vaadi lisäresurssien osoittamista sosiaali- ja  terveysministeriön hallinnonalalle. Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että sopimukselle ja sen tehokkaalle toimeenpanolle osoitetaan jo ratifioinnin yhteydessä  riittävät  resurssit jotta  ratifioiminen johtaa  todellisiin toimenpiteisiin.

Vireillä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, joka keskeisesti vaikuttaa myös perheväkivallan uhrien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen koko julkis­sektorilla. Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yleissopimuksen ratifiointiin liitty­vä kehitystyö tehdään läheisessä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kanssa.

Erityisesti artiklasta 23. / Turvakodit

Yleissopimuksen 23. artiklan mukaan sopimusvaltioiden  tulee toteuttaa  tarvitta lainsäädäntö- tai muut toimet, jotta  asianmukaisia, helposti saavutettavia  turvakoteja  perustetaan riittävässä määrin. Suomen Kuntaliitto toteaa, että artiklalla on merkittäviä  kustannusvaikutuksia ja toiminnallisia vaikutuksia  kunnille.

Mietintö esittää, että Suomen tavoitteena  on kehittää turvakotijärjestelmä Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle vaiheittain vuoden 2017 loppuun mennessä valtakunnallisen kehittämisohjelman avulla. Suomen Kuntaliitto pitää perusteellisen kehittämisohjelman perustamista tärkeänä ja osallistuu mielellään sen työskentelyyn.

Suomen Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin jo tässä vaiheessa huomiota muutamaan erillisseikkaan liittyen artikla 23:n tulkintaan:  Katsomme, että mietintö jättää avoimeksi turvakodin käsitteen tulkinnan. Yleissopimus itse viittaa ainoastaan turvakoteihin avoimena käsitteenä. Yleissopimuksen ei sitovan taustamuistion mukaan "Pelkkä ti­lapäismajoitus tai kodittomille tarkoitettujen yömajojen kaltaiset yleiset majoituspaikat eivät riitä, sillä ne eivät tue uhreja tarvittavalla tavalla eivätkä vahvista heidän vaikutusvaltaansa."  Mietintö itse sanoo, että "turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta." Jotta esimerkiksi kustannusvaikutus turvakotipalvelujen saattamisesta yleissopimuksen edellyttämiselle tasolle olisi mahdollista tehdä, tulisi jo hallituksen esityksessä olla selvä, miten turvakotipalvelu määritellään.

Esitämme lisäksi, että hallituksen esitykseen tulisi kirjata, että tarvittavaa turvakoti­paikkojen määrää ei voida arvioida saman väestöpohjamäärävaatimuksen  mukaisesti koko maassa eri alueilla, vaan määrä on suunniteltava tarkoituksenmukaisesti osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Tässä vaiheessa mietintö viittaa löyhästi Euroopan Neuvoston suosituksiin (1 turvakoti/ 10 000 henkilöä) "riittävän määrän" osalta.

Kunnat vastaavat suurelta osin naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden palvelujen järjestämisestä. To­teamme, että kunnilla on suuri vastuu turvakotitoiminnasta  ja että artiklan täytän­ töönpanolla on merkittäviä kustannusvaikutuksia  kunnille. Artikla 23:n kustannus­ vaikutukset on arvioitava erikseen ja hallituksen esityksessä on otettava eksplisiittisesti kantaa rahoitustarpeeseen. Realistisen kustannusarvion ja riittävän resursoinnin kautta voidaan taata, että yleissopimus pannan tehokkaasti täytäntöön paikallistasolla. Suomen Kuntaliiton kanta on, että valtion on kompensoitava kunnille yleissopimuksen ratifioimisesta aiheutuneet lisäkustannukset.

SUOMEN KUNTALIITTO

Arto Sulonen

johtaja, lakiasiat

Ida Staffans

lakimies

Lisää aiheesta

• Ulkoasiainministeriö; Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö