Ehdotuksesta Valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2023 - Kierrätyksestä kiertotalouteen

Annettu ympäristöministeriölle lausuntopalvelussa https://www.lausuntopalvelu.fi/

Suomen jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila 2030

Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suunnitelmassa on esitetty jätehuollon tavoitetila vuodelle 2030. Kuntaliitto pitää hyvänä, että jätesuunnitelmaan sisältyy myös pidemmän aikavälin tavoitteita. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tavoiteltu tila on asianmukainen. Tavoitteissa tunnustetaan jätehuollon rooli kiertotaloudessa, mutta roolia voisi määritellä vielä tarkemmin. Millainen osa kiertotaloutta? Esim. kiinteä osa tai jätehuolto on nivoutunut olennaiseksi osatekijäksi kiertotaloudessa. Tehostuneet jätehuollon vaatimukset ovat jopa synnyttäneet kiertotalouden ajatusmallin lähtökohdan. Perinteisesti jätehuolto on mielletty välttämättömyydeksi, josta aiheutuu pelkästään kustannuksia. Tärkeänä osana kiertotaloutta jätehuolto mielletään helpommin osaksi uutta talousjärjestystä, jolloin se ei ole yksin kustannustekijä, vaan voi luoda parhaimmillaan muille toimijoille merkittäviä hyötyjä ja työpaikkoja.

Mielestämme tavoitetilassa tulisi vielä selkeämmin ilmaista tuotesuunnittelun olennainen rooli kiertotaloudessa. Tuotesuunnittelussa tehdään ratkaisut kosken jätteiden vähentämistä ja kierrätysmateriaalien kysyntää.

Suunnitelman tavoitteissa tulisi ottaa huomioon parhaillaan valmistelussa olevan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja siihen kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet. Jätehuollolla on merkittävä kytkentä ilmasto-ja energiakysymyksiin yleisen kuluttamisen, jätteiden energiahyödyntämisen ja jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian 2016 mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Myös jätesuunnitelman toimenpiteiden tulisi kohdistua tähän tavoitteeseen.

Jätehuollon kapasiteettitarve ja sijoittumisperusteet

Kommentoikaa suunnitelmassa esitettyä jätehuollon kapasiteettitarvetta ja sijoittumisperusteita

Kuntaliiton lausunto:

Kuntaliitto huomauttaa, että myös jätteiden hyödyntäminen on keskeinen osa toimivaa kiertotaloutta (Luku 3.1 ensimmäinen kpl sivu 5). Kierrätyskelvottomat jätteet tuleekin ohjata ensisijaisesti energiana tai muuna materiaalina hyödyntämiseen etusijajärjestyksen mukaisesti ennen niiden sijoittamista loppukäsittelyyn. Kuntaliitto haluaa muistuttaa, että kierrätyskelvottoman jätteen hyödyntäminen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa on pohjoismainen kiertotalouden menestystarina. Ehdotamme, että 1. kappaleen tekstiä täydennetään hyödyntämisen osalta seuraavasti:

”Vaikka osa kiertotalouden edistämisestä tapahtuu tuotanto- ja kulutustapojen muutoksina, kiertotalouden edistäminen lisää myös jätteiden käsittelytarpeita. … Toisaalta on turvattava asianmukaiset hyödyntämismahdollisuudet tai viime kädessä loppukäsittelymahdollisuudet sellaisille jätejakeille, joille ei kustannustehokkaita kierrätysratkaisuja vielä löydy.”

Jätteiden esikäsittelyn ei todeta lisäävän merkittävästi laadultaan kierrätykseen soveltuvia raaka-aineita. Oleellista onkin tunnustaa syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen merkitys laadukkaiden kierrätysmateriaalien tuottamisessa ja keskittyä keinoihin, joilla eri toimijoiden syntypaikkalajittelua parannetaan. Silti esikäsittelylaitoksella voi olla jonkin verran merkitystä esim. kaatopaikkakelpoisen, polttokelpoisen ja kierrätyskelpoisen jätteen erottelussa, esim. siltä osin kuin lajitteluvalistus ei ole tehonnut.

Biologisen käsittelyn osalta Kuntaliitto ehdottaa lisättäväksi, että yhdyskuntajätevesilietteiden markkinoiden ja käsittelytekniikoiden kehittämisen lisäksi lietteiden laatua, erityisesti niiden mahdollisesti sisältämiä haitta-aineita tulisi tutkia tarkemmin. Samassa luvussa todetaan, että jäteperäisten biopolttoaineiden tuotantolaitosten rakentumisesta vastaavat yksityiset toimijat. Väite ei pidä paikkaansa, koska useissa tapauksissa kuntatoimijat ovat mahdollistaneet julkisin kilpailutuksin biokaasulaitosten syntymisen. Esimerkiksi Jyväskylässä kuntien omistama jätelaitos Mustankorkea Oy ja Vaasan seudulla Stormossen Ab Oy ovat investoineet biokaasua polttoainekäyttöön tuottavaan laitokseen. Oulun Jätehuolto Oy on puolestaan investoinut biokaasutankkausasemaan sekä biokaasun puhdistuslaitteistoon, jolla puhdistetaan sekä kaatopaikkakaasu että mädätysprosessissa syntynyt biokaasu.

Kuntaliitto huomauttaa, että energiana hyödyntämisen kapasiteettitarkastelussa ei ole otettu lainkaan huomioon ns. kierrätyspolttoaineiden tuottamista. Mm. Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun -hankkeen (http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15201) loppuraportissa on todettu, että erityisesti pakkausjätteistä valmistetaan merkittäviä määriä jätepolttoainetta. Näitä mm. sekalaisesta yhdyskuntajätteestä ja erilliskerätyistä jätelajeista valmistettuja kierrätyspolttoaineita sijoitetaan rinnakkaispolttoon. Ongelmallista on, että polttoaineena käytettävä materiaali sisältää kierrätyskelpoista materiaalia, mikä osaltaan hankaloittaa kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Kuntaliitto huomauttaa, että jätevoimaloiden osalta Lounais-Suomesta puuttuu vielä yksi kierrätyskelvottoman sekajätteen energiahyödyntämisen laitos. Kapasiteettitarkastelun mukaan, mikäli teollisuuden ja yritysten energiajätteitä ei tuotaisi jätevoimaloihin, kapasiteetti olisi nykyisellään riittävä. Koska em. yritysjätteelle ei ole olemassa riittävästi energiahyödyntämisen kapasiteettia ja myös kaatopaikkasijoittamisen edellytykset ovat kiristyneet huomattavasti, on epärealistista perustaa kapasiteettitarve olettamukseen, ettei yritysjätettä sijoitettaisi jätevoimaloihin. Kuten raportissakin on todettu, toimintaympäristön muuttuessa, muutoksia voi myöhemmin tulla myös kapasiteettitarpeisiin sekä polttoainevalikoimaan. Suunnittelussa näitä reunaehtoja tuleekin pyrkiä ennakoimaan niin hyvin kuin on mahdollista. Myös jotkut jätevoimaloiden luvat saattavat tarvita tarkistuksia polttoaineiden osalta. (luvut 3.1 ja 3.2)

Luvussa 3.3 käsitellään käsittelylaitosten sijoittumisperusteita. Tulevaisuudessa tarvittavien käsittelylaitosinvestointien toteutuminen on epävarmaa ja joka tapauksessa investoinnit viivästyvät käynnissä olevien lainsäädäntömuutosten seurauksena. Kunnat julkisina toimijoina ovat tähän mennessä pääasiassa mahdollistaneet investoinnit infraan, olipa se sitten minkä tahansa tahon omistama. Jätehuollon toimintaympäristöön ja siten kuntien investointihalukkuuteen on syntynyt merkittävää epävarmuutta johtuen esitetystä jätelain kuntavastuun rajauksesta ja hankintadirektiivin kansallisesta toimeenpanosta ja jätehuollon sidosyksiköille esitetystä riittämättömästä 10 %:n ulosmyyntiprosentista. Lisäksi epämääräinen keskustelu jätehuollon infran avaamisesta sekä asian selvittäminen ovat lisänneet merkittävästi epävarmuutta. Kuitenkin, kuten suunnitelmaluonnoksessakin todetaan, uusia käsittelylaitosinvestointeja harkitseville on oltava varmuus käsiteltävien jätteiden riittävyydestä alueella kuten myös helposta kuljetusmahdollisuudesta. Kaavoituksen osalta voi todeta, että viime aikoina monissa kunnissa on jo tartuttu kiertotalouden haasteisiin ja kaavoitettu teollisia symbiooseja mahdollistavia alueita, esimerkkinä mainittakoon Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupunkien alueelle rakentuva cleantech-yritysalue Kolmenkulma Eco-Industrial Park. Kiertotalouden harppaukset edellyttävät julkista vastuunkantajaa. Kuntien panostukset jätehuollon kehitykseen ovat kiistatta olleet viemässä maatamme kierrätyksen edelläkävijöiden joukkoon. Miten mahtaa käydä jatkossa?

Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että maissa, joissa yhdyskuntajätehuollon julkinen kuntavastuu on laaja (Ruotsi, Tanska ja Itävalta), myös jätehuoltotehtävä on hoidettu esimerkillisesti. Maissa on asianmukainen ja omavarainen jätteenkäsittelyinfra ja jätteen energia-hyödyntämisestä huolimatta kierrätys on hyvällä tasolla (50 %:n EU-tavoitteet saavutettu). Sen sijaan Irlannissa ja Norjassa, joissa jätehuollon kuntavastuu on selvästi suppeampi kuin em. maissa, jätehuollon infrastuktuuri on heikosti kehittynyttä ja riittämätöntä sekä johtanut laajaan jätteiden vientiin ulkomaille. Irlannissa lisäksi yhdyskuntajätehuollon keräilyn ja kuljetuksen jääminen lähinnä markkinaehtoisen palvelutarjonnan varaan on johtanut vakaviin puutteisiin toiminnan ympäristönsuojelun tasossa. Ulkomaisten esimerkkien valossa hallituksen esityksen mukainen tietoisesti supistettava kuntavastuu näyttäisi heikentävän jätehuollon kehittymistä, palveluiden saatavuutta sekä markkinoiden kehittymistä. Markkinoiden pirstaloiminen ei edesauta infran kehittymistä.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2023

Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet

Kommentoikaa toimenpiteitä. Voitte myös kertoa, miten organisaationne voi edistää jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Kuntaliiton lausunto:

1.1 Luodaan jätetietojärjestelmä jätteiden jäljitettävyyden ja tilastoinnin parantamiseksi sekä kierrätysmarkkinoiden kasvattamiseksi

Tilastoinnin kehittäminen on tarpeellinen ja kannatettava toimenpide. Samassa yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös puhdistamolietteitä koskevan tilastoinnin puutteisiin ja kehittää niiden tilastointiin ratkaisuja. Käytössä oleva VAHTI-tietojärjestelmä ei nykymuodossaan palvele jätehuollon seurannan kaikkia tarpeita. VAHTIn korvaajaksi kehitteillä olevaan YLVA -järjestelmään tuleekin rakentaa kiertotalouden tavoitteita palvelevat jätehuollon seurantamahdollisuudet. Uusien järjestelmien kehitystyössä, olipa kyseessä hallinnon tietojärjestelmä tai toimijoiden markkinapaikka, olisi keskeistä kuulla alan operatiivisia toimijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja rakentaa järjestelmät käyttäjien näkökulmasta. Tilastoinnin kehittämisessä tulisi myös ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet jätteiden synnyn ehkäisyn näkökulmasta ja kiinnittää huomiota mm. uudelleenkäytön määrälliseen määrittämiseen. Julkinen tieto muusta kuin kunnan vastuulle ja tuottajavastuulle kuuluvasta yhdyskuntajätehuollosta on tällä hetkellä erittäin puutteellista.

1.3. Julkinen hallinto sitoutuu edistämään jätteen synnyn ehkäisyä omassa toiminnassaan asettamalla tavoitteita ja määrittelemällä toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi osana ympäristöjärjestelmiään

Julkisen hallinnon, esim. kuntien sitoumukset jätteiden osalta voidaan kytkeä myös kiertotalouden yleisiin edistämistoimiin, joita monissa kunnissa pohditaan. Parhaillaan haetaan mm. kiertotalouden edelläkävijäkuntia osana CircWaste-hanketta. Kuntaliitto on myös suunnittelemassa kuntien kiertotalouskilvoittelun lanseeraamista yhdessä Sitran kanssa.

1.4. Tehostetaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamista ympäristöluvissa

Kuntaliitto huomauttaa, että suunniteltua, sinänsä aiheellista, koulutusta tulee antaa myös kuntien ympäristölupaviranomaisille. Kuntien ympäristölupaviranomaiset myöntävät valtaosan ympäristöluvista.

1.5. Julkiset organisaatiot hankkivat ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja ratkaisuja

Kuntaliiton näkemyksen mukaan on tärkeää jalkauttaa uutta hankintalainsäädäntöä ja siksi julkisiin hankintayksiköihin kohdistettavan hankintojen neuvonnan rahoituksen tulee olla riittävällä tasolla aina perusasioista ympäristönäkökohtien huomioimiseen saakka. Käytännön toimijoiden kannalta olisi tärkeää vähintään koordinoida eri tahojen harjoittamaa neuvontaa yhdenmukaiseksi ja toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Myös ympäristönäkökulmasta hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä tulisi tuoda esiin. Innovatiivisiin uusiin hankintoihin liittyy julkisille tahoille taloudellisia riskejä, joiden hallintaan tulisi edelleen kehittää riskirahoitusta tai muita mekanismeja.

1.6. Edistetään vapaaehtoisilla sopimuksilla materiaalitehokkuutta sekä varmistetaan materiaalikatselmusten rahoitus ja laajentaminen uusille toimialoille

Materiaalitehokkuuden parantamisella voidaan saada aikaan sekä säästöjä että jätteiden vähentämistä, joten Kuntaliitto pitää toimintaa kannatettavana ja jätteen synnyn ehkäisyä tukevana. Materiaalitehokkuustoimintaa voidaan edistää materiaalikatselmustoiminnan edistämisellä. Katselmustoiminnan edistämiseksi neuvonnan riittävä rahoitus tuleekin varmistaa ja toiminnan edistämiseksi voisi luoda vastaavan tukijärjestelmän kuten energiakatselmustoiminnassa.

1.7 Lisätään perus- ja ammatillisen tason sekä ylemmän tason opetussuunnitelmiin perusteet kiertotaloudesta

Liittyen myös tavoitteeseen 2.4 olisi tärkeää, että rakennusalan suunnittelijoiden koulutuksessa huomioidaan tulevaisuudessa myös kiinteistöjen jätehuollon käyttäjälähtöisyys. Suunnittelussa tulisi panostaa siihen, että huoneistojen jätelajittelupisteet ja kiinteistöjen jätehuoneet ovat toimivia ja muunneltavia. Em. toimenpiteellä vaikutetaan kuitenkin enemmän muiden toimijoiden jätehuollon järjestymiseen kuin talonrakentamisen jätemääriin.

1.8 Selvitetään valtakunnallisen yrityksille suunnatun jäteneuvontapalvelun toteutus- ja rahoitusmahdollisuuksia

Kuntaliitto kannattaa esitettyä toimenpidettä. Myös muut kuin kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle jätelain 32 §:n mukaan kuuluvat jätteen tuottajat ja haltijat tarvitsevat jäteneuvontaa. Neuvonnan avulla voidaan konkreettisesti vaikuttaa lajittelukäyttäytymiseen. Tällä hetkellä yritysten neuvontaa ei ole vastuutettu selkeästi millekään taholle eikä neuvonta voi perustua pelkästään yksityisten jätehuoltoyritysten markkinointiin. Ehdotettu jätelain muutos toteutuessaan laajentaisi neuvonnan puutetta edelleen ja pudottaisi neuvonnan osalta epämääräiseen tilaan myös mm. valtion ja seurakuntien toimijat. Mikäli muutos toteutetaan esitetyllä tavalla, tulee jäteneuvontapalvelun selvittämisen vaikutuspiiriä laajentaa tässä esitetystä myös muihin julkisiin toimijoihin kuin kuntiin.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan elinkeinoelämän jätteen tuottajien ja jätteen haltijoiden sekä muiden kuntavastuun ulkopuolisten toimijoiden tulee rahoittaa neuvonnan kulut vastaavasti kuin kuntien jätelaitosten toteuttama neuvonta kustannetaan kotitalouksien jätemaksuilla.

Rakentamisen jätteet: tavoitteet ja toimenpiteet

Kommentoikaa tavoitteita ja toimenpiteitä. Voitte myös kertoa, miten organisaationne voi edistää jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Kuntaliiton lausunto:

Tavoitteiden seuranta on ongelmallista, koska rakentamisen jätteiden tilastointi on heikolla pohjalla. Kuntaliiton näkemyksen mukaan on tärkeää ryhtyä jätettä vähentäviin ym. toimiin, mutta seurannan kannalta tärkeintä olisi saattaa rakentamisen jätteiden tilastointi asianmukaiseksi. Sen vuoksi Kuntaliitto ehdottaakin, että tilastointia koskeva tavoite 5 nostetaan heti rakentamisen jätteitä koskevan tavoiteosion alkuun sen painoarvon korostamiseksi. Lisäksi toimenpiteeksi tulee ottaa mukaan rakennusjätteiden tilastoinnin luotettavuuden ja tilastointimenetelmän kehittäminen sekä säännönmukaisen tilastotiedon tuottaminen. Tilastokeskuksen ja jonkun tutkimuslaitoksen tulisi tuottaa luotettava laskennallinen rakennusjätetilastointimenetelmä vastaanottajilta saatavan aineiston lisäksi. Laskentakertoimia ym. tulee päivittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Tavoite 2. Talonrakentamisen jätemäärä vähenee

Kuntaliitto voi osaltaan edistää mm. vapaaehtoisten sopimusmenettelyiden kehittämistä välittämällä kuntiin informaatiota sekä ottamalla ohjeistuksia huomioon kuntiin suunnatuissa koulutuksissa.

Tavoite 3. Rakentamisen jätteiden materiaalina hyödyntämisaste nostetaan 70 %:iin

Toimenpide 3.1 ”Luodaan jätelajikohtaiset suunnitelmat tärkeimmille rakennusjätelajeille materiaalihyödyntämisen tehostamiseksi” on tärkein esitetty toimenpide materiaalihyödyntämisen tavoitteen saavuttamiseksi. Muut esitetyt toimenpiteet, kuten maavertailun laatiminen, lähinnä tuottavat tietoa ja siten edesauttavat tavoitteen saavuttamiseksi määriteltävien toimien hahmottamista. Rakennusjäteilmoituksen verkkopohjaisuuden kehittäminen helpottanee ilmoitusten mahdollista jatkokäyttöä, päivittämistä ja ilmoitusvelvoitetun yleensä. Kuntaliitto kannattaa pilottihankkeiden käynnistämistä, kunhan niille turvataan riittävä rahoitus.

Toimenpiteessä 3.1 kotimaisen kierrätyksen tehostamisen lisäksi ehdotetuissa jätelajikohtaisissa suunnitelmissa tulisi myös edistää kierrätyskelvottoman ja sekalaisen rakennus- ja purkujätteen esikäsittelyä ja energiana hyödyntämistä Suomessa (eli yleensä rakennusjätteiden hallittua käsittelyä). Läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteen edistäminen on mielestämme tärkeä tavoite myös sekalaisten ja kierrätyskelvottomien rakentamisen jätteiden kohdalla, koska viimeisimpien jätteiden vienti- ja tuontitilaston (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jatetilastot/Jatteen_v…) mukaan rakennusjätteen vienti Viroon miltei kaksinkertaistui vuodessa. (3.1)

Tavoite 4. Rakennus-, purku- ja maarakentamisen jätteiden hyödyntämistä lisätään riskit halliten

Kuntaliitto kannattaa kuntien ylijäämämaa-ainesten koordinointitoimintaa ja pitää toimintaa järkevänä ja hyvin toteutettuna kustannuksia hillitsevänä. Kunnille tulee kuitenkin antaa mahdollisuus itse määrittää tapa, jolla koordinointi toteutetaan. Siksi onkin hyvä, että toimenpiteessä 4.2 ei ole esitetty koordinaattorin palkkaamista, vaan tyydytty nimeämisvaihtoehtoon. Sen sijaan maa-ainesveron käyttöönoton uudelleenarviointia (4.3) Kuntaliitto ei kannata. Kuten todettu, veron kustannukset kohdistuisivat pääosin kuntiin ja valtioon (2/3 maarakentamisesta) ja nostaisivat maarakentamisen kustannuksia. Riski olisi, että Suomen väylien korjausvelka vain kasvaisi edelleen. Suomen eri alueet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa mahdollisuuksissa hyödyntää kierrätysmateriaaleja toiminnassaan. Alueen elinkeinorakenne ja rakentamistoiminnan aktiivisuus vaikuttavat näihin seikkoihin. Kuntaliitto painottaa verojen ja sanktioimisen sijaan kannustimien ja informaatio-ohjauksen käyttöönottoa ylijäämämaiden ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi maarakentamisessa. Esimerkiksi toimenpide 4.6, jossa laaditaan ohjeistusta haitallisten aineiden tunnistamiseksi, voi hälventää epäluuloja ja pelkoja sekä edistää sopivien materiaalien hyödyntämistä.

Kunnat ovat jo aktivoituneet. Helsingissä maamassojen koordinointia on tehty jo vuosia ja muuallakin on vastaavaa toimintaa syntynyt, esim. Kiertomaa Oy Turussa ja Jätekukko Oy:n materiaalikoordinointi. Suurimmat kaupungit Suomessa (kuntainfran kehittämisen KEHTO-foorumin jäsenet) ovat antaneet kestävän kehityksen sitoumuksen vuonna 2017, jonka mukaan ne sitoutuvat arvioimaan uusiomateriaalien käyttöä infrahankkeissaan luonnonmateriaalien sijaan.

Biohajoavat jätteet: tavoitteet ja toimenpiteet

Kommentoikaa tavoitteita ja toimenpiteitä. Voitte myös kertoa, miten organisaationne voi edistää jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Kuntaliiton lausunto:

Tavoite 6. Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä

6.5. Toteutetaan kauppojen, ruoka- ja ravintolapalveluiden sekajätteen koostumustutkimuksia ja niiden yhteydessä ruokahävikin osuuden selvityksiä

Kuntaliitto toteaa, että eri toimialojen sekajätteen koostumustutkimukset ovat välttämättömiä, jotta ruokahävikin seuranta olisi ylipäätään mahdollista. Koostumustutkimusten toteuttamisessa tulisi noudattaa YM:n rahoittamassa ns. Laatujätehankkeessa luotua tutkimusmenettelyä. Lisäksi olisi tärkeää tallentaa tutkimuksissa kerätty koostumustieto julkiseen tietopankkiin. Koostumustietopankkiin tallentamisessa olisi mahdollista hyödyntää esim. Suomen Kiertovoima ry:n (ent. Jätelaitosyhdistys ry) ylläpitämää YM:n rahoittamassa Laatujätehankkeessa luotua koostumustietopankkia.

6.6. Tähderuokakäytäntö laajennetaan koko maahan

Kuntaliitto pitää hyvänä todettujen hyvien käytäntöjen levittämistä. Tähderuoan myynti on saanut jo aiemmin paljon julkisuutta eikä sinänsä ole uusi toimi.

7. Tavoite: Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 60 %

Kuntaliiton näkemyksen mukaan toimenpide 7.1. ”Selvitetään orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoituksen toimivuutta ja mahdollisia lisätoimia orgaanisen jätteen kierrätyksen kehittämiseksi” on sinänsä kaatopaikkarajoituksen toimivuuden ja poikkeustilannetarpeiden osalta selvityksenä tarpeellinen, mutta kaatopaikkakieltoselvityksen osalta toimenpiteen 7.1 sijainti on kummallinen yhdyskuntajätteen biojätteen kierrätyksen edistämisen toimenpiteenä. Orgaaninen jäte ja yhdyskuntajätteen biojäte ovat eri sisältöisiä käsitteitä eikä niitä tulisi sekoittaa toisiinsa kaatopaikkakiellon kontekstissa. Nyt jo yhdyskuntajätteen biojäte, joka ei ohjaudu kierrätykseen, ohjautuu sekajätteen mukana energiahyödyntämiseen, ei kaatopaikoille.

Toimenpiteen 7.1 kuvauksen mukaan selvitetään myös sitä, mille biojätteelle on kierrätystarvetta. Kuntaliitto huomauttaa, että vaihtoehtoina orgaanisen jätteen loppusijoittamiselle ovat hyödyntäminen ja kierrätys. Olemassa oleva lainsäädäntö luo jo nyt yksiselitteisesti tarpeen kierrättää tai vaihtoehtoisesti hyödyntää kaiken muodostuvan biojätteen, joten kierrätystarpeen selvittäminen ei ole olennaista. Sen sijaan tulisi selvittää biojätteiden kierrätyksen tuloksena muodostuvien kierrätyslannoitteiden kysynnän pullonkauloja. Lainsäädännön määrittämästä tarpeesta huolimatta biojätteen kierrätys on mahdollista vain, jos kierrätysprosessin tuotoksena syntyville materiaaleille, mm. kierrätyslannoitteille, on riittävää kysyntää.

Toimenpiteessä 7.2. kehitetään kiinteistökohtaisesti kompostoidun biojätteen ja puutarhajätteen määrän arvioimiseksi valtakunnallinen menetelmä ja arvioidaan nykytila. Kiinteistökohtaisen kompostoinnin selvittäminen on tärkeä toimenpide. Luonnoksessa esitetään valtiohallintoa sitovassa toimenpiteessä päävastuutahoksi myös Jätelaitosyhdistystä ja kuntia. Kuntien viranomaiset voinevat parhaansa mukaan toimittaa tietoa tiedossaan olevista kompostoinneista asian selvittämiseksi. Tiedon taso todennäköisesti kuitenkin vaihtelee kunnittain riippuen käytössä olevista ilmoitusmenettelyistä.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota toimenpide-ehdotukseen 7.4., jossa ehdotetaan, että jätehuoltoyritykset sekä kaupan ja ravintola-alan etujärjestöt edistäisivät biojätteen lajittelua kannustavin jätemaksujärjestelmin. Ehdotuksesta ei selviä, mitä tarkalleen ottaen kannustavilla jätemaksujärjestelmillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tähän saakka vain julkisilla jätehuoltotoimijoilla on ollut mahdollisuus ja jopa jätelain kehotus käyttää kannustavaa taksaa, joka on perustunut kuntien jätehuoltovelvoitteiden kokonaisuuden hallintaan.

52. huomauttaa, että lajitteluneuvonnan tehostaminen (7.5) vaatii rahoitusta. Neuvonnan kustantavat kuntavastuullisen jätehuollon asiakkaat. Epäselvässä jätelainsäädäntötilanteessa, jossa uhkana kuntavastuun supistamisen vuoksi on jo asukkaiden jätehuoltokustannusten nousu, on epäselvää, kuinka paljon uutta rahoitusta voidaan ohjata tehostettuun neuvontaan.

Tavoite 8. Kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka-aineesta valmistettuja lannoitteita

Kuntaliitto pitää kaikkia tavoitteessa esitettyjä toimia tarpeellisina.

8.5. Kierrätystavoitteet sisällytetään kuntien ja muiden julkisten hankkijoiden viherrakentamisen hankintaperiaatteisiin ja luodaan hankintaohje, joita käyttämällä hankinnoissa suositaan kierrätettyjä lannoitevalmisteita.

Kuntaliitto huomauttaa toimenpiteestä 8.5, että kierrätystavoitteiden sisällyttäminen julkisten hankkijoiden viherrakentamisen hankintaperiaatteisiin ei voi olla Kuntaliiton kuten ei muidenkaan vastuutahoina mainittavien tahojen tehtävä, vaan tehtävä ja päätösvalta hankintaperiaatteista kuuluu itse julkisille hankkijoille. Sen sijaan hankintaohjeen laadinnassa Kuntaliitto voi osaltaan antaa asiantuntemustaan käyttöön. Ehdotuksen vastuutahona mainittu hankintaneuvonta jää myös epäselväksi. Hankintaohjeistusta antavat mm. Kuntaliitossa toimiva Julkisten hankintojen neuvontapalvelu ja kestävien hankintojen osalta Motiva Oy. Lisäksi kestäviin hankintoihin kannustavaa materiaalia syntyy mm. lukuisissa hankkeissa. Hankintatiedon paikallistason jalkauttajaksi voisivat sopia tulevaisuudessa myös maakunnat osana muita ympäristötiedon tuottamis- ja elinvoiman edistämistehtäviänsä. Tiedon käyttöönotto edellyttää, että neuvova taho on pysyvä organisaatio ja sillä on toimivat yhteydet hankkijaorganisaatioihin, kuten kuntiin.

Toimenpiteessä 8.5 voitaisiin viitata kohtaan "1.5. Julkiset organisaatiot hankkivat ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja ratkaisuja", josta toimenpide kohdassa 8.5. on konkreettinen esimerkki.

Kuntaliitto ehdottaa suunnitelmaan tavoitteeseen 8. seuraavaa uutta toimenpidettä: Lainsäädännön muutoksella mahdollistetaan kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö metsien lannoituksessa

Lannoitevalmistelaki ei tällä hetkellä mahdollista puhdistamolietteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden hyödyntämistä metsien lannoituksessa. Lainsäädäntöä kehitetään luomalla tarpeellisia rajoituksia asettamalla säädöspuitteet, joissa voidaan turvallisesti ja kestävästi hyödyntää metsien lannoituksessa myös puhdistamolietteestä ja muista jätemateriaaleista valmistettuja lannoitevalmisteita.

Vastuutahot: MMM, Evira, lannoitevalmisteita valmistavat yritykset

Yhdyskuntajätteet: tavoitteet ja toimenpiteet

Kommentoikaa tavoitteita ja toimenpiteitä. Voitte myös kertoa, miten organisaationne voi edistää jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Kuntaliiton lausunto:

Tavoitteeseen 9 Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa.

Tavoite 10. Yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 % vuoteen 2023 mennessä

10.1. Jäteasetuksessa säädetään jätelajeittaiset erilliskeräysvelvoiterajat yhdyskuntajätteille, jotka eivät kuulu kunnan vastuulle.

Ehdotuksessa todetaan otsikon tavoitteen lisäksi myös, että velvoitteita asetettaessa tulee ottaa huomioon tuottajille asetetut velvoitteet. Toimenpide on kuntien näkökulmasta tärkeä vireillä olevat jätelainsäädännön muutokset ja kiertotalouspaketin tavoitteenasettelu huomioon ottaen. Vaikka kuntavastuuta ei supistettaisikaan, erilliskeräysvelvoitteiden asettaminen on kierrätystavoitteiden kannalta tarpeellista. Erilliskeräysvelvoiterajat tulee saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti, koska sillä on merkittävä vaikutus kierrätysmääriin ja se on kustannustehokas tapa edistää kierrätystä. Säädöstehtävä on haasteellinen, koska valtakunnallisessa säädöksessä on hankala ottaa huomioon alueellisia erityispiirteitä, kuten kuntien jätehuoltomääräyksissä on mahdollista. Kuitenkin asetuksen erilliskeräysvelvoite tulee asettaa riittävän kattavana. Lähtökohtaisesti vaatimuksen tulee koskea kaikkia elinkeinoelämän toimijoita ja muuta jätteen haltijan vastuulle jätettyä jätehuollon järjestämistä. Tarvittaessa poikkeuksista voidaan säätää erikseen syrjäisen sijainnin (esim. saaressa) tai mitättömän jätemäärän takia ("yhden miehen nakkikioski").

52. huomauttaa, että toimenpiteen kuvauksessa on kunnan ensisijainen jätehuoltovastuu arvioitu todellisuutta suuremmaksi (65-70 %). Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa -hankkeen loppuraportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75205) kunnan ensisijaiselle jätehuoltovastuulle on arvioitu ennen käynnissä olevaa kunnan vastuun rajausta kuuluvan yhteensä 56 % kaikesta yhdyskuntajätteestä. Tämän osuuden on arvioitu pienenevän alle 50 %:iin mahdollisen vastuurajauksen ja SOTE-uudistuksen seurauksena, eli tulevaisuudessa pääosa yhdyskuntajätteestä jää kunnan ensisijaisen jätehuoltovastuun ulkopuolelle, mikäli vireillä olevat säädösmuutokset toteutuvat.

10.2. Selvitetään kokeilujen avulla jätehuollon kustannusten näkymisen vaikutusta jätemääriin ja kierrätysasteeseen

Toimenpiteen otsikko sekä kuvausteksti ei ole ymmärrettävä ja sitä tulee selventää. Tarkoitetaanko toimella kerrostaloasukkaiden huoneistokohtaista jätemaksua/-laskutusta esim. jätteen painoon tai astiaan vietyihin pussimääriin perustuen? Kunnallisen jätehuollon asiakkaat voivat jo nykyisin vaikuttaa omilla valinnoillaan ja toiminnallaan jätehuoltokustannuksiinsa, koska jätehuolto perustuu saaduista palveluista maksettuihin maksuihin. Onko tarkoitus selvittää kustannusten kohdentamisen mahdollisia vaikutuksia ja selvittää huoneistokohtaista ”mittarointia”, kuten esim. vesihuollossa huoneistokohtainen vesimittaus?

10.3. Selvitetään jätteenpolton veron sekä päästökaupan laajentamisen (jätteenpolttoon) vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja jätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen

Kuntaliitto muistuttaa, että jätehuolto tulee ensisijaisesti nähdä kokonaisuutena ja olennaisena osana kiertotaloutta. Jätehuollon merkittävä rooli kiertotalouden toteuttajana nivoutuu osaksi ilmastopolitiikkaa – jätteiden hyödyntäminen energiana on olennainen osa kiertotalouden kokonaisuuden toteutumista, jossa myös kierrätysponnistelujen jälkeen jäljelle jäävä jätemateriaali hyödynnetään. Jätteiden energiahyödyntämisen taloudellisen ohjauksen ei ole todettu edistävän kierrätystä. Mikäli verotusta harkitaan, tulee verotus kohdistaa kaikkiin jätemateriaalien energiahyödyntämismenetelmiin tasapuolisesti. Jätteenpoltto soveltuu huonosti päästökauppaan, koska mm. jätteenpolton uusiutuvan ja fossiilisen hiilidioksidin määritys on ongelmallista.

10.4. Selvitetään lainsäädännöllisiä keinoja kierrätykseen erilliskerättyjen materiaalien energiahyötykäytön kieltämiseksi

Toimenpide on tarpeellinen, mutta on huomattava, että poikkeamisen pääsäännöstä tulee olla mahdollista poikkeuksellisissa tilanteissa, esim. erilliskerätyn jäte-erän sisältäessä epäpuhtauksia, joiden vuoksi kierrätys ei ole mahdollista. Erilliskerätyn jätteen ohjaaminen muualle kuin kierrätykseen ei tule perustua kuitenkaan pelkkiin taloudellisiin syihin.

10.5. Kierrätettävien jätteiden (mukaan lukien kiinteistöillä kerättävät pakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä

Toimenpiteen vastuutahoiksi tulee lisätä kuntien jätelaitosten lisäksi kunnat, joiden jätehuoltoviranomaisille kuuluu jätehuoltomääräysten hyväksyminen. Useissa kunnissa on viime vuosina jo kiristetty erilliskeräystä ja muutosten vaikutukset ovat vasta tulossa näkyviin toimeenpanon myötä.

Toimenpide on ongelmallinen siitä näkökulmasta, että se nivoutuu kiinteästi muiden kuin biojätteen osalta tuottajavastuuseen. Keräysvelvoitteiden ja tuottajavastuun suhdetta tulee pohtia sekä sitä, tulisiko Suomessa ottaa mallia Ruotsista ja siirtää tuottajavastuun alaisten jätteiden keräysvastuu kokonaisuudessaan kunnille tuottajien kohtuullista maksuvelvoitetta vastaan. Kunnilla on toissijainen vastuu ja ensisijainen oikeus täydentää tuottajien järjestämää keräystä, mikäli tämä on paikallisesta näkökulmasta perusteltua. Tällä hetkellä kunnat täydentävät tuottajakeräystä niin kiinteistökohtaisesti kuin aluekeräyksenkin osalta.

Tavoite 11. Pakkausjätteiden kierrätys lisääntyy

11.1. Seurataan pakkausten tuottajavastuujärjestelmän toimivuutta palvelutason, kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten sekä kierrätykseen ohjattujen jätemäärien näkökulmasta.

Kuntaliitto toteaa toimenpiteen olevan tärkeä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alueelliseen saantojen jakaumaan, kuinka paljon jätteistä on peräisin RINKI-ekopisteistä ja kuinka paljon kuntien täydentävästä keräyksestä (kiinteistökohtainen ja aluekeräys). Kuntien täydentävän keräyksen laajuus sekä asiakaspalautteet indikoivat tuottajavastuujärjestelmän palvelutason riittävyyttä asiakkaan näkökulmasta. Ympäristön ja kustannusten näkökulmasta nykyjärjestelmä ei ole järkevä, sillä tuottajavastuujätteet kuljetetaan eri logistiikalla kuin kunnallisen jätelaitoksen keräämät kierrätettävät pakkausjätteet. Toimivin malli olisi, että keräyksen toteuttaisi kunnallinen jätelaitos kokonaisuudessaan alueellaan ja tuottajayhteisö vastaisi määriteltyyn rajaan saakka kustannuksista.

Vastuutahoksi tulisi lisätä mainittujen lisäksi Suomen Kiertovoima ry (entinen Jätelaitosyhdistys ry), kunnat, kuntien jätelaitokset ja yksityiset jätehuoltoyritykset, koska heillä on tietoa täydentävän keräyksen järjestämisestä.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu: tavoitteet ja toimenpiteet

Kommentoikaa tavoitteita ja toimenpiteitä. Voitte myös kertoa, miten organisaationne voi edistää jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Kuntaliiton lausunto:

Tavoite 12. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöikä pitenee ja käyttöaste kasvaa

12.3. Uudelleenkäytön tilastoinnin ja seurannan kehittäminen

Suomen tulisi aktiivisesti EU:ssa vaikuttaa siihen, että sähkölaitteiden, pakkausten ja muiden vastaavien tuotteiden uudelleenkäytön huomioimiselle kiertotalouden tavoitteissa laadittaisiin yhteiset pelisäännöt.

Tavoite 14. Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat kriittiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit saadaan tehokkaammin talteen ja kiertoon

Kuntaliitto toteaa, että SE-romun käsittelyketju ei edelleenkään ole kaikilta osin globaalisti kestävä, vaan aiheuttaa suuria terveys- ja ympäristöongelmia matalan palkkatason kehitysmaissa. EU:ssa tulisikin seurata kierrätykseen päätyvän laiteromun käsittelyketjun eettisyyttä maailmanlaajuisesti, ja ongelmiin tulee puuttua. Suomi voisi nostaa eettisyyden merkittäväksi EU-vaikuttamisen tavoitteeksi.

Vaikutukset ja seuranta

Jätesuunnitelmaluonnoksen liitteenä on taulukkomuotoinen vaikutusarviointi Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 -vaikutusarviointi, jossa tarkastellaan ympäristö-, talous- ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutusarviointi perustuu sanallisiin arvioihin suunnitelman eri osien vaikutuksista eri vaikutusluokissa. Vaikutuksia on pyritty arvioimaan varsin yksityiskohtaisesti, mikä on sinänsä hyvä. Tarkastelun heikkoutena on, että yhteisvaikutuksia ei ole koostettu eikä vaikutuksia arvotettu niiden merkittävyyden kannalta. Suunnitelman kappaleeseen 5.2 on kyllä koostettu keskeisimmät vaikutukset, mutta niiden valintaperusteet eivät käy ilmi arvioinnista. Myöskään keskeisten valmistelussa olevien jätelain muutosten yhteyksiä suunnitelman toteutettavuuteen ja keskeisten yhdyskuntajätehuollon tavoitteiden toteutumiseen ei ole otettu huomioon. Kierrätystavoitteisiin ja laajemminkin kiertotalouden toteuttamiseen vaikuttaa ratkaisevasti jätehuollon lainsäädännön selkeys ja vastuurajat.

Suunnitelman arvioinnin mukaan vaikutukset talouteen olisivat pääsääntöisesti myönteisiä, vaikka useaan tavoitteeseen pääseminen edellyttääkin merkittäviä taloudellisia panostuksia. Suunnitelmassa todetaan myös, että yhdyskuntajätehuollon kierrätyksen lisäämisen ympäristö- ja kustannusvaikutukset on selvitettävä parhaan kombinaation löytämiseksi. Epäselvää on, millä perustein voidaan tässä vaiheessa todeta talouden vaikutusten olevan myönteisiä, etenkin kun minkäänlaisia summa-arvioita kustannuksista ja hyödyistä ei ole esitetty. Vaikutusten arvioinnin kuvausta olisi syytä terävöittää vielä.

Vaikutusten arvioinnissa ei ole käsitelty suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin liittyviä epävarmuuksia juurikaan. Miten esimerkiksi valmisteilla olevat jätelain muutokset vaikuttavat toimintaympäristöön ja toimenpiteiden toteuttamiseen? Arvioinnissa tulisi mm. tarkastella riskiä, että kiertotalouden varjolla ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja ja yhdisteitä voi päätyä aiempaa enemmän ympäristöön, esim. hyödynnettäessä epäasianmukaisesti jätteitä maanrakennuksessa. Samalla kun toimijoiden määrä lisääntyy ja toimitusketjut monimutkaistuvat on mahdollista, että myös lain vastainen toiminta lisääntyy. Jo nykyisellään jätteiden luvaton dumppaus on yksi tyypillisimmistä ympäristörikkomuksista ja -rikoksista. Näin ollen korostuu valvonnan tarve. Tämän riskin minimoimiseksi valvontaresursseja tulee vahvistaa ja valvontavastuu kuntien ja ELY-keskusten välillä yksilöidä nykyistä selkeämmin.

Seurannan osalta Kuntaliiton näkemyksen mukaan on hyvä, että indikaattorien määrä on pyritty pitämään kohtuullisena sekä sellaisissa indikaattoreissa, joista on saatavilla jonkinlaista tietoa varsin yksinkertaisesti. Kotitalouksien ruokahävikin määrälle on sekajätteen koostumustietopankissa alaluokka ja siten sitä on mahdollisuus arvioida, mutta tähän mennessä sitä ei käsittääksemme ole kattavasti arvioitu.

Yleiset kommentit

Kuntaliitto esittää, että suunnitelman alkuun sisällytettäisiin lyhyt katsaus jätehuollon nykytilanteeseen, edelliseen suunnitelmakauteen ja edellisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen.

SUOMEN KUNTALIITTO