Äitiysneuvolaopas 2013–2020
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pyytää Kuntaliiton lausuntoa uusista suosituksista äitiysneuvolatoimintaan vuosiksi 2013–2020. Tämä lausunto on tehty Kuntaliiton ja Kuntatyönantajien yhteistyönä. Suositusten tarkoituksena on antaa luotettavaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa äitiysneuvolatyön tueksi, käytäntöjen yhtenäistämiseksi, laadun parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Suositukset on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille ja muille, jotka tarjoavat palveluja raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. Lisäksi suositukset on tarkoitettu äitiysneuvolapalvelujen järjestämisestä vastuussa oleville tahoille, terveysalan johtajille ja opettajille.
Määräaikaisia terveystarkastuskäyntejä suositellaan matalan riskin raskauksissa aiempaa vähemmän ja pyritään aikaisempaa enemmän yksilölliseen, tarpeen mukaiseen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen. Lääkärikäyntejä suositellaan raskaana oleville kaksi aiemman kolmen ja terveydenhoitajan/kätilön käyntejä 8–9 aiempien 10–13 käynnin sijaan. Lisäksi on varattu aikaa tarpeenmukaisille lisäkäynneille.
Yleisiä huomioita
Kuntaliiton mielestä positiivista on suositusten taustalla oleva tieteelliseen näyttöön perustuva tieto, jonka myötä pystytään vähentämään terveiltä raskaana olevilta tarkastuksia ja siirtämään näin resursseja erityistä tukea/seurantaa tarvitseville. Näin rutiininomaisten terveystarkastusten vähentäminen vapauttaa resursseja tarveharkintaisille lisäkäynneille. Suosituksissa painottuu terveyden edistämisen näkökulma, koska tässä toteutuu yksilöllisen tarpeen mukainen terveyden ja hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen. Laajat terveystarkastukset mahdollistavat koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen.
Myönteisenä kehityksenä voidaan pitää sitä, että äitiysneuvoloiden toimintatavat ovat yhte-näistyneet ja muuttuneet entistä perhekeskeisemmiksi ja tukea on kohdennettu aiempaa enemmän erityistä tukea tarvitseville.
Yksityiskohtaisia huomioita
Laajat terveystarkastukset ovat hyvä keino toteuttaa äitiysneuvolan laajempaa tavoitetta ja lakisääteistä tehtävää: koko perheen ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä tavoite on kannatettava.
Lisäkäyntien merkitys on suuri, jotta pystytään turvaamaan kaikkien erityistä tukea ja seurantaa tarvitsevien raskaana olevien naisten ja heidän perheidensä ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoitaminen, tukeminen ja tarvittaessa ohjaaminen jatkohoitoon.
Äitiysneuvolan tehtävänä on myös eriarvoisuuden vähentäminen, jolloin varhainen kohdennettu tuki korostuu.
Suhteen luominen lapseen
Voisi lisätä: Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen raskausaikana: raskaudenaikainen kiin-tymyssuhde luo pohjaa tulevalle kiintymyssuhteelle ja vuorovaikutukselle lapsen kanssa. Kiintymys sikiövauvaan kannustaa äitiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään raskausaikana ja näin vaikuttaa suoraan myös sikiön kehitysolosuhteisiin kohdussa.
Terveystarkastukset äitiysneuvolassa
Olennaista on, että jokaisen määräaikaisen terveystarkastuksen keskeinen sisältö (ja tavoite) tulee olla määritetty ja toteutetut toimenpiteet näyttöön perustuvia.
Tutkimustietoa siitä, kuinka paljon äitiyshuollon kokonaisresursseista tulisi ohjata erityisen tuen tarpeeseen, ei juuri ole saatavilla. Tämän suosituksen laatinut asiantuntijatyöryhmä arvioi kokemuksensa perusteella lisäkäynteihin resursoitavaksi käyntimääräksi 25 % neuvolavastaanottotyöhön käytettävästä ajasta.
Kuntaliitto ehdottaa, että lisäkäyntien määrää ja syytä seurattaisiin ja tutkittai-siin, jotta puuttuva tieto saataisiin ja että myös lisäkäynnit perustuisivat jatkossa näyttöön.
Määräaikaisen terveystarkastuksen käyntirunko
Hyvä, että terveystarkastusten sisältö on määritetty ja perustuu näyttöön. Tärkeää on, että käytännön työssä toteutuu tarpeenmukaisuus niin, että esim. liikunnasta ei ole pakko puhua käyntirungon vaan asiakkaan tarpeen mukaan.
Kotisynnytykset
Kotisynnytyksiä koskevan tekstin laadinnassa on ollut mukana yleislääketieteen erikoislääkäri, mutta ei ole tietoa, että siihen olisi osallistunut synnytyksiä tai vastasyntyneitä hoitava lääkäri.
Kuntaliitto ehdottaa, että tästä pyydettäisiin myös perinatologian ja/tai neonatologian erikoislääkärin tai -lääkäreiden lausunto. Miten varmistetaan, että hypotyreoosiseulonta napaverestä toteutuu viiveettä kotisynnytyksissä?
Äitiysneuvolapalveluiden järjestäminen
Toimintaohjelma laaditaan tai päivitetään vähintään valtuustokausittain, ja sen tulee liittyä kunnan lastensuojelulain edellyttämään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä laajempaan kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Toimintaohjelma otetaan huomioon myös sairaanhoitopiirin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa (Terveydenhuoltolaki ja -asetus 337/2011). Järjestämissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden perusterveydenhuollon palvelujen yhtenäistämiseen ja yhteensovittamiseen.
Terveys- ja hyvinvointisuunnitelma on yksilökohtaisesti laadittu suunnitelma erityisen tuen tarpeessa olevalle neuvolan asiakkaalle. Suosituksessa puhutaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta (sivu 11, 212, 237), jota ei kuitenkaan avata liitteessä 4, jossa on muu säädösperusta avattu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ei ole lainsäädännössä olemassa, kysymyksessä on lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitettu Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Neuvola on keskeinen taho suunnitelman laadinnassa yhteistyössä muun palvelujärjestelmän kanssa, mutta kuitenkin niin, että kysymys on nimenomaan lastensuojelulain velvoitteesta ja suunnitelma ei ole nimeltään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Kuntaliitto painottaa, että kysymys on lastensuojelulakiin kuuluvasta suunnitteluvelvoitteesta, joka on nimeltään suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Lain perusteluissa käytetään suunnitelmasta lyhennettä lastensuojelun järjestämissuunnitelma. Neuvoloissa tulisi olla tarkka tieto siitä, mistä suunnitelmasta on kysymys, kun heillä on omatkin suunnitteluvelvoitteensa.
Toimintaohjelma voidaan ottaa huomioon kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa, mutta toimintaohjelma ei liity asiakirjana suoraan kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan.
Äitiysneuvolatoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus
Tekstissä ja luvun otsikossa on ristiriita. Esim. palvelut ovat maksuttomia asiakkaille. Äitiys-neuvolatoiminnan oikeudenmukaisuus ja saatavuus ei kuulu tämän otsikon alle. Vaikuttavuus määritellään yleensä ”toimintayksikön aikaansaama tavoiteltava muutos asiakkaan hyvinvoinnissa”. Kunnat tuotteistavat palveluja eri tavalla, tutkimusta on vähän Suomessa. Voisiko tekstiin lisätä ”Äiti- ja imeväiskuolleisuus on pienentynyt viime vuosina”. Tämä lienee ainoa vaikuttavuusmittari. Voisiko olla uusi alaotsikko ”Meneillään olevat tutkimushankkeet” (esim. FinOHTAn tutkimus)? Jos kunnat tuotteistaisivat vertailukelpoisesti, niin kustannuksia pystyisi paremmin vertaamaan.
Hujasen laskelmat ovat aika karkeita lukuja. Laskelmat on tehty vuoden 2000 kustannuksilla, joita on korotettu julkisten menojen hintaindeksillä. Näihin laskelmiin on suhtauduttava varauksella, koska on tullut uusia toimintatapoja, esim. kuvantaminen, uutta tekniikkaa, uudet seulonnat.
Suositus 2. Ehkäisevät palvelut ovat huokeita ja ne turvataan. On vähän tutkimusnäyttöä ehkäisevistä palveluista: jos on tutkimusnäyttöä, että ehkäisevät palvelut ovat kustannusvaikuttavia ja ne turvataan. Jos näin ei ole, niin voisiko kirjoittaa ”Ehkäisevät palvelut on syytä turvata”.
Seulonnat
Uutena käytäntönä suositellaan annettavaksi neuvolassa anti-D-immunoglobuliini-suojaus kaikille Rh-negatiivisille äideille raskausviikolla 28–30. Lisäksi suositellaan, että kaikilta raskaana olevilta seulottaisiin B-streptokokki emättimen ulkosuulta ja peräaukosta raskausviikolla 35−37.
Kuntaliiton mielestä näistä seulontasuosituksista tulee pyytää myös seulontatyöryhmän lausunto, koska esim. GBS-seulonnasta ei ole tehty lopullisia päätöksiä tai ohjeita seulontatyöryhmässä. Kuntaliitto toteaa, että seulontasuositusten kustannuksia ei ole arvioitu eikä myöskään keskusteltu kustannusten jaosta valtion ja kuntien kesken.
Äitiysneuvolan henkilöstö ja mitoitus
Henkilöstön tarve voi vaihdella sen mukaan, kuinka palveluja järjestetään ja millainen on kunnan väestörakenne. Äitiysneuvolan henkilöstöä koskevat luvut vastaavat suurelta osin Kuntatyönantajien laskelmia. Lopputulema on suurin piirtein sama.
Kun mitoitukset määritellään tarkasti keskimääräisiin laskelmiin perustuen ja toisaalta
terveystarkastusten määrää vähennetään, mutta niiden laajuutta lisätään, tämä voi kasvattaa resurssien tarvetta. Lääkärien ja hoitajien työnjakoa on tarkoituksenmukaista seurata ja arvioida, jotta mahdolliset tehtäväsiirrot ja sitä kautta muuttuneet tehtäväkuvat otetaan huomioon resursoinnissa.
Työnantajat arvioivat työnantajakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutustarpeet ja huomioivat ne omissa koulutussuunnitelmissaan.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali ja terveys
KUNTATYÖNANTAJAT
Henrika Nybondas-Kangas
neuvottelupäällikkö