Yksityisten alueiden pysäköinninvalvonta kunnissa

Taustaa

Suomessa on joitain vuosia toiminut yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavia yrityksiä. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ollut toiminnan alkaessa eikä ole vieläkään lainsäädäntöä. Korkein oikeus katsoi maaliskuussa 2010 antamassaan ennakkopäätöksessä, että toiminta on sallittua (KKO 2010:23). Lokakuussa 2010 annetussa hallituksen esityksessä ehdotettiin julkista pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista ja yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädettäväksi laissa (HE 223/2010). Eduskunta hylkäsi kuitenkin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen. Perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta katsoivat, että yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevassa lakiesityksessä on kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä, joka voidaan perustuslain 124 §:n mukaan uskoa vain viranomaiselle.

Perustuslakivaliokunnan mukaan pysäköinninvalvonnan antaminen muulle kuin viranomaiselle siten, ettei kyse olisi merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä, edellyttäisi, että yksityinen pysäköinninvalvonta olisi luonteeltaan julkista valvontaa avustavaa ja täydentävää. Lisäksi tulisi säätää julkisen vallan tarkasta kontrollista ja oikeusturvakeinoista sekä huolehtia toimivaltuuksien täsmällisestä sääntelystä, sääntelyn yleisestä tarkkuudesta sekä asianomaisten yksityistä valvontaa toimittavien henkilöiden sopivuudesta ja pätevyydestä.

Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva oikeustila on tällä hetkellä erittäin epäselvä, kun yhtäältä korkein oikeus on katsonut toiminnan sallituksi ja toisaalta eduskunta on hylännyt toimintaa koskevan lakiehdotuksen.

Kuntaliiton edustajat keskustelivat oikeusministeriön edustajien kanssa maaliskuussa 2011 epäselvästä tilanteesta. Keskustelujen pohjalta laadittiin kysely kunnille, jossa selvitettiin kuntien mielipidettä siitä, miten yksityisen alueiden pysäköinninvalvonta voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. Kysely toimitettiin yhteistyössä Kuntaliiton ja oikeusministeriön kanssa kaikille kunnille, jotka ovat ottaneet hoidettavakseen julkisen pysäköinninvalvonnan sekä viidelle kunnalle, joilla ei ole julkista pysäköinninvalvontaa. Kuntaliitto on muodostanut kantansa kuntien antamien vastausten pohjalta.

Kuntaliiton kannanotto

Kunnille ei tule säätää nykyistä laajempaa velvollisuutta hoitaa yksityisten alueiden valvontaa. Yksityisten alueiden valvontaan ryhtyminen tulee edelleen olla kunnille vapaaehtoinen tehtävä julkisen pysäköinninvalvonnan ohella.

Kuntaliitto kuitenkin pitää tärkeänä, että mahdollistetaan myös yksityinen valvonta yksityisellä alueella julkisen pysäköinninvalvonnan lisäksi. Tähän on tarvetta etenkin suurissa kaupungeissa.

Yksityisten valvontayritysten toiminta on oltava tarkasti laissa säänneltyä ja rajattua, jotta kansalaisten oikeusturva toteutuu. Tästä johtuen Kuntaliitto puoltaa sitä, että eduskunnan hyväksyttäväksi esitetään uudelleen yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesitys tarpeellisine muutoksineen. Yksityisten valvontayritysten toiminnan luvanvaraisuutta ja valvontaa olisi syytä tarkastella uudelleen lakiesityksessä.

Kuntaliiton kannan mukaan julkinen ja yksityinen pysäköinninvalvonta on pidettävä erillään toisistaan. Julkisen ja yksityisen valvonnan tavoitteet poikkeavat selkeästi toisistaan. Julkisen pysäköinninvalvonnan tehtävänä on valvoa pysäköintiä yleisellä liikenteelle tarkoitetulla alueella kun taas yksityisen valvonta perustuu siihen, että yksityisen alueen omistajalla/haltijalla on oikeus määrätä kiinteistönsä käytöstä.

Kuntaliitto suhtautuu kielteisesti siihen vaihtoehtoon, että kunnan pysäköinninvalvoja vahvistaisi yksityisen valvontayrityksen antaman valvontamaksun. Kunnan yksittäinen pysäköinninvalvoja ei voi ottaa virkavastuuta yksityisten valvontayritysten toiminnan lainmukaisuudesta, vaan valvontatahot on pidettävä selkeästi erillään toisistaan. Lisäksi suhtaudutaan varauksellisesti yksityisten valvontayritysten kuntia avustaviin ja täydentäviin tehtäviin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari Nenonen

varatoimitusjohtaja

Arto Sulonen

johtaja, lakiasiat