YK:n Ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkasteu; Suomen toisen kansallisen maaraportin laatiminen

Kuntaliitolta pyydetään lausuntoa Suomen ihmisoikeustilanteesta YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun (Universal Periodic Review, UPR) laadittavaa kansallista raporttia varten. Raportissa tulee selostaa ensimmäisellä kierroksella vuonna 2008 saatujen UPR-suositusten täytäntöönpanoa ja sen jälkeen saavutettua kehitystä, mukaan lukien toteuttamisen kohtaamat haasteet ja rajoitteet. YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusmekanismien Suomelle antamissa päätelmissä toistuvia aiheita ovat olleet mm. rasismi, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus, romaneihin kohdistuva syrjintä, saamelaisten oikeus maahan ja luonnonvaroihin, vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeudet sekä naisiin kohdistuva väkivalta. Tässä lausunnossa keskitytään tarkastelemaan erityisesti kuntia koskevia aiheita. Saamelaisten maanomistuskysymykset ja vapautensa menettäneiden henkilöiden oikeudet jäävät suurimmaksi osaksi kuntien toimialan ulkopuolelle. 

Suomen Kuntaliitto esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa.

Demokratia ja ihmisoikeudet kunnissa yleisesti

Kunnat vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen merkittävästi käytännön tasolla mm. opetuksessa ja muussa koulutuksessa sekä terveydenhuollossa. Kunnat voivat vaikuttaa opetuksen ja tiedottamisen sisältöön ja saatavuuteen sekä kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että myös ja etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät saisivat mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ymmärrettävästi tietoa perusoikeuksistaan (mm. oikeusturva ja mahdollisuudet saada tarvitsemaansa apua) sekä kansalais- ja poliittisista oikeuksistaan. Ongelmien ratkaisussa keskeisessä asemassa on henkilöiden tietoisuus omista oikeuksistaan ja pääsy avun lähteille ja sen piiriin. Kuntien palvelut, mm. varhaiskasvatus, tukevat kaikkien väestöryhmien lasten kasvua sekä luovat eri väestöryhmien naisille ja miehille mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tietoa saatavilla olevasta avusta voisi pyrkiä jakamaan mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhuollon yksiköissä, joissa kohderyhmät asioivat.

Kuntaliitto on eri yhteyksissä korostanut myönteisen ja suvaitsevaisen asenneilmapiirin luomista päivähoidossa ja kouluissa sekä erilaisissa kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa. Koulujen oppiaineissa tulee painottaa suvaitsevaisuuskasvatusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Moniarvoisessa koulussa sekä erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa edistetään suvaitsevaisuutta ja arvostetaan ihmisen erilaisuutta. On havaittu, että esimerkiksi koulutuksellinen eriytyminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa. Tästä syystä osallistuminen mm. kaikille lapsille tarkoitettuun esiopetukseen on katsottu erittäin tärkeäksi.

Kuntien palveluissa otetaan huomioon erityisryhmien, mm. vammaisten tarpeet esimerkiksi lasten päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa. Kunnat edistävät tavoitteellisesti erityisryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta mm. vammaispoliittisilla ohjelmilla.

Suvaitsemattomuuden ja syrjinnän eriasteisiin ilmenemismuotoihin on mahdollista vaikuttaa tukemalla maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen osallistumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunnat voivat kaikilla sektoreilla pitää esillä ja huomioida esimerkiksi maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen asemaa ja pyrkiä toimimaan suunnannäyttäjinä mm. ennakkoluulottomassa rekrytoinnissa. Kunnilla on mahdollisuus osaltaan vahvistaa laaja-alaista demokratiaa vaikuttamalla erilaisten työryhmien kokoonpanoihin.

Kunnat viranomaisina ottavat toiminnassaan huomioon tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet. Kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla edistetään etnisten ryhmien yhdenvertaisuutta. Kuntaliitto on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyössä laatimaa Eurooppalaista paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjaa. Peruskirja kattaa kunnan demokraattisen vastuun, palvelujen tarjonnan, kestävän kehityksen ja työnantajaroolin sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyn. Erityistä huomiota peruskirjassa kiinnitetään moniperusteiseen syrjintään ja heikomman aseman käsittelyyn.

Kunnat itsehallinnollisina, kansalaisia lähimpänä olevina demokraattisena tasona tarjoavat hyvät mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevaan päätöksen tekoon ja näin ihmisoikeuksien toteutumiseen. Vähemmistöryhmien edustus kunnallisissa luottamuselimissä on kuitenkin edelleen vähäinen. Kunnanvaltuustoihin valittuja ulkomaalaistaustaisia (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli) henkilöitä on yhteensä 34, joista 13 on naisia. Äidinkielenään saamea puhuvia kunnanvaltuutettuja on Kuntaliiton tilastojen mukaan 12 (kolmen kunnan yhteensä 59 valtuutetusta), joista kolme on naista. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin kaikkiaan 10 412 kunnanvaltuutettua. Vaaleissa äänesti noin 61 % äänioikeutetuista.

Demokratian toteutumisen kannalta huomiota on syytä kiinnittää erityisesti maahanmuuttajien ja eri vähemmistöjen erittäin vähäiseen osallistumiseen kunnalliseen toimintaan toimielimissä ja päätöksenteossa, näiden ryhmien huomioimiseen palvelujen suunnittelussa sekä äänestyskäyttäytymiseen, esim. kaupunginosien polarisoitumiseen. Hyviä esimerkkejäkin on, mm. Turun kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja on maahanmuuttajataustainen nainen. 

Syrjinnän poistaminen ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen

Päätelmät ja/tai suositukset 50. kohta 1:

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 32 §:n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotouttamisohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Suurin osa maahanmuuttajista asuu sellaisissa kunnissa, jotka ovat tehneet kotouttamisohjelman. Kuntien kotouttamisohjelmat sisältävät mm. suunnitelman siitä, miten maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten palvelutarpeet huomioidaan kunnan palveluissa ja mitä erityisiä toimenpiteitä kunnassa järjestetään kotoutumisen tueksi. Kunnan kotouttamisohjelma sisältää myös suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä. Kotouttamisohjelmat laaditaan yleensä laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Monissa kunnissa on perustettu vaikuttamisen ja osallistumisen kanavaksi neuvoa-antavia monikulttuurisuustoimikuntia tai -neuvottelukuntia. Näissä elimissä eri väestöryhmien edustajat voivat tuoda esiin näkemyksensä kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Toimikuntien tarkoitus on myös edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja asemaa yhteiskunnassa. Monet kunnat osallistuvat rasismin vastaiseen toimintaan esimerkiksi järjestämällä monimuotoisuutta tukevia tapahtumia yhdessä mm. rasismin ja muukalaisvihan vastaisen Rasmus-verkoston ja eri järjestöjen kanssa. 

Suomen Kuntaliitto on joulukuussa 2010 hyväksynyt uudistetut maahanmuuttopoliittiset linjaukset. Yhtenä linjausten lähtökohtana on maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä hyvien väestöryhmien välisten suhteiden edistäminen. Kuntaliitto korostaa työllistymisen, kielitaidon ja koulutuksen merkitystä kotouttamisen tärkeimpinä elementteinä. Kotoutumista tukevien palveluiden järjestämiseksi kunnat tarvitsevat lisäresursseja.

Kolmannella sektorilla on tärkeä rooli viranomaisten palvelujen täydentämisessä. Kuntaliitto on ollut Monika-Naiset ry:n kumppanina maahanmuuttajanaisten ja -lasten sekä väkivaltaa kohdanneiden maahanmuuttajanaisten kotoutumista tukevassa MoniNaisten Talo -hankkeessa. Hankkeen aikana MoniNaisten Talo -toimintaa on pyritty levittämään pääkaupunkiseudun lisäksi muihin kaupunkeihin.

Maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu paikallisella tasolla. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamiseen ja yhteiseen toimintaan tarvitaan luontevia tapaamisen areenoita.  Yhteistoiminta kouluissa, asuinalueella, erilaisissa yhdistyksissä ja harrastuksissa ovat tärkeitä myös rasismia ennaltaehkäisevässä työssä. Kunnat pyrkivät omalla toiminnallaan kehittämään paikallista yhteenkuuluvuutta ja kaikkien väestöryhmien osallisuutta.

Kuntaliiton pohjoinen-etelä kuntaohjelmassa sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat läpileikkaavina teemoina. Ohjelma tukee suomalaisten ja afrikkalaisten kuntien välistä yhteistyötä köyhyyden vähentämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi. Osaltaan ohjelma edistää suvaitsevaisuutta suomalaisissa kunnissa.

Romanit

Kunnat ovat keskeisiä toimijoita toteuttaessaan poikkihallinnollisia toimenpiteitä paikallistasolla. Erityisesti romaniväestön yhdenvertaisuutta edistävien ja peruspalveluja täydentävien toimintakäytäntöjen toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Romanipoliittiseen ohjelmaan sisältyy ehdotus kuntien erityisavustukseksi ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opetushallituksen (Romaniväestön koulutusryhmä 18.10.2011, Turku) mukaan on havaittu olevan eduksi, jos kouluyhteisössä on romanitaustaista henkilöstöä, esimerkiksi koulunkäyntiavustajia. Vuosina 2008 - 2011 romanioppilaiden perusopetusta on tuettu kehittämistoiminnalla siten, että valtionavustuksen piirissä on ollut yhteensä 31 kuntaa. Opetushallitus on mainittuna aikana myöntänyt avustusta kehittämistoimintaan 1,8 miljoonaa euroa. Kehittämistoiminta on kohdentunut melko hyvin niihin kuntiin, joissa asuu paljon romaneja. Arviolta ainakin 80 % kaikista peruskouluikäisistä romanioppilaista on mukana kehittämistoiminnassa. Valtionavustusta voidaan käyttää esimerkiksi sellaisten toimenpiteiden kehittämiseen ja laajentamiseen, joilla parannetaan ja vakiinnutetaan koko kouluyhteisön ymmärrystä romanikulttuurista, kehittämistoiminnan suunnittelu-, toteutus- ja vakiinnuttamiskustannuksiin, kehittämistoiminnasta aiheutuviin sijais- ja matkakustannuksiin sekä tarvittavan henkilöstön, kuten toimintaa ohjaavan tai organisoivan työntekijän työpanoksesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtionavustusta ei kuitenkaan voida käyttää uuden opetushenkilöstön palkkaamiseen. Esimerkiksi romanitaustainen koulukäyntiavustaja voidaan palkata kunnan budjetista.

Romaninaisten asunnottomuus on erityisongelma, johon pyritään puuttumaan ohjaus- ja seurantaryhmän perustamisen avulla. Mm. väistämiskulttuuri aiheuttaa muuttoja ja vaikeuksia saada asuntoa uudelta paikkakunnalta, mikä voi osaltaan vaikuttaa lasten koulunkäyntiin. Asuntopolitiikassa, jossa kunnat ovat keskeisiä toimijoita, on syytä edelleen kiinnittää huomiota siihen, että etniset vähemmistöt eivät keskity tietyille asuinalueille, vaan alueet voivat kehittyä mahdollisimman tasapainoisesti.

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon käynnistämisestä toteutuu tällä hallituskaudella. Kuntaliitto pyrkii konkreettisin toimin tukemaan tätä järjestämällä kuntaseminaarin keväällä 2012 yhteistyössä Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Seminaarin tavoitteena on tukea kuntia romanipoliittisen ohjelman toimeenpanossa. 

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja lapsiin kohdistuva perheväkivalta

Päätelmät ja/tai suositukset 50. kohta 3:

Sukupuoleen perustuva ja perheväkivalta ovat vaikeita ongelmia myös Suomessa. Kunnat ovat keskeisiä väkivallan ehkäisyn käytännön toteutuksessa yhteistyössä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisella tasolla olisi varmistettava, että kunnissa on riittävät resurssit ja osaaminen väkivallan ehkäisyyn käytettävään moniammatilliseen työhön ja koulutukseen.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen lapsuuteen. Kunnat vaikuttavat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäisyyn lastensuojelutyössä ja ehkäisevällä lastensuojelulla. Kuntaliiton mielestä on välttämätöntä laajentaa ja vahvistaa tukitoimenpiteitä, jotka tukevat lapsia ja lapsiperheitä kuormittavissa tilanteissa ilman yhteyttä lastensuojeluun silloin, kun tilanne ei ole lastensuojelullinen. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan kaikkea sitä työtä, mitä peruspalveluissa, kuten opetus-, kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimessa tehdään lasten ja perheiden kanssa silloin, kun perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

Sukupuolinäkökulma täysimittaiseksi osaksi yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun seurantaraporttia

Päätelmät ja/tai suositukset 50. kohta 8:

Tasa-arvolain mukaan viranomaisten velvollisuus on edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. On kannatettavaa, että sukupuoli on yhtenä näkökulmana raportin tarkastelussa. Selvittämällä eri väestöryhmien naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien mahdollisesti erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, saadaan lisätietoa muun muassa moniperusteisesta syrjinnästä ja voidaan tehokkaammin vaikuttaa syrjinnän poistamiseen. Alussa mainitussa Eurooppalaisessa paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjassa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin sekä moniperusteiseen syrjintään ja heikomman aseman käsittelyyn kunnissa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Arto Sulonen
johtaja, lakiasiat

Anu Räty
lakimies