Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon -Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

​EU:n komission 2.12.2015 julkaisema uusi kiertotaloutta koskeva aloitepaketti lähestyy kier-totalouden tematiikkaa huomattavasti paremmin kuin aiempi poisvedetty ehdotus. Uusi ehdo-tus sisältää toimenpide-ehdotuksia, jotka laajentavat toimintamallien tarkastelua pelkkää jä-tepolitiikkaa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Jäsenmaiden ja myös kuntayhteisöjen komment-teja on otettu aiempaa paremmin huomioon siinä mielessä. Kokonaisuudessaan kiertotalous-paketti on toteuttamiskelpoisempi kuin edellinen komission esittämä, vaikka kokonaisuuden konkretia tässä vaiheessa keskittyykin edelleen paljolti yhdyskuntajätteisiin.

Kiertotalouden edistämiseksi on olennaista keskittyä tuotantoprosessien alkupäähän. Kiertota-louden isot ratkaisut tehdään tuotannossa sekä laadun ja materiaalien valinnassa, jo ennen kuin jätettä syntyy. Kiertotaloudessa tavoitteena on valmistaa materiaalit ja tuotteet siten, et-tä ne ovat kestäviä, korjattavia ja päivitettäviä sekä että niitä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää mahdollisimman kauan niiden arvo säilyttäen. Näin edistetään kestävää luonnonva-rojen käyttöä. Kierrätysmateriaalien markkinat on luotava ja saatava aikaiseksi niiden imu, jotta talousmalli toimisi. Kyseessä on kokonainen ajatusmallin muutos, joka vaatii järkeviä toimia sekä myös malttia, koska maailma ei muutu silmänräpäyksessä. Tarvitaan kaikkien toimijoiden, niin julkisen kuin yksityisen yhteistyötä.

Valtioneuvoston kannaksi valmisteltu E-kirje on kuntien näkökulmasta pääsääntöisesti hyvin valmisteltu ja kannatettava näkemys Suomen kannaksi EU:n toimintasuunnitelmasta. Kuntaliitto haluaa tuoda esille edellä esitettyjen lisäksi muutamia kuntien kannalta tärkeitä seikkoja.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan tulevat säädökset tulee laatia siten, että viranomaisten hal-linnollinen taakka jäsenmaissa ei kasva. Myös kansallisten ja paikallisten ratkaisujen käyttö tulee mahdollistaa silloin, kun se on järkevää. Tärkeää on myös perinteisten sektorirajojen ylittävät laaja-alaiset politiikkatoimet niin tuote-, ilmasto- kuin jätepolitiikassakin, jotka oh-jaavat toimintaa mahdollisimman ristiriidattomasti samaan suuntaan. 

Kuntien rooli kiertotaloudessa on sekä toimijan että mahdollistajan rooli. Kunnat ovat merkit-täviä toimijoita niin energia-, vesi- ja jätehuollossa kuin rakentamisessa sekä palveluiden hankkijoina eri sektoreilla. Kunnat voivat myös vaikuttaa muiden toimijoiden toimintaan vaikkapa kaavoitus- ja maankäyttöratkaisuillaan, joilla vaikutetaan esim. liikkumisen tarpeeseen, yritystoiminnan sijoittumiseen sekä yhdyskuntarakenteeseen. Kunnat voivat myös panostaa julkiseen ja kevyeen liikenteeseen ja koettaa tukea paikallisesti alueensa vahvuuksia. Jätelai-tokset voivat osaltaan toimia kiertotalouden vetureina ja mahdollistajina tarjoamalla jätekes-kusalueitaan teollisten symbioosien alustoiksi ja toimimalla kehittämiskumppaneina. 

Julkisten hankintojen kehittämistä kestävämmiksi pidetään aiheesta yhtenä toimena kiertota-louden vauhdittamiseksi. Kuntaliiton näkemyksen mukaan hankintojen kehittäminen on tärkeää ja sen tulee tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta. Monet kunnat ovat jo sitoutuneet vapaaehtoisesti kehittämään hankintojaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Voidaan tukea kokeiluhankkeita sekä tuottaa ohjeistusta sekä kehittää uusia hankintamenettelyjä. Hankintojen avulla voidaan edistää uudenlaisen palvelu- ja tuotetarjonnan kehittymistä ja luoda markkinoita kiertotalouden toimijoille.

Kuntien näkemyksen mukaan on tärkeää, että jätteen energiahyödyntäminen tunnustetaan osaksi kiertotalouden keinovalikoimaa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä täydentävänä käsittely-nä. Jätehuollossa on olennaista ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökohdat sekä materiaalikiertojen puhtaus, joihin pystytään vastaamaan vain mahdollisimman monipuolisella käytettävissä olevalla käsittelyvalikoimalla. Siksi Suomen tulee osallistua aktiivisesti Jätteestä energiaa -aloitteen valmisteluun.

Ruokahävikin vähentämistoimissa kunnilla on tärkeä rooli mm. kuluttajien valistamisessa. Kunnat pitävät EU:n lannoiteasetuksen tarkistamista orgaanisten ja jätepohjaisten lannoittei-den tunnustamisen helpottamiseksi tarpeellisena toimena, jolla voidaan tukea bioravinteiden roolia kiertotaloudessa. Jäteveden uudelleenkäyttöön liittyviin esityksiin ja niiden sitovuuteen kunnat suhtautuvat varauksella. Sitovia keinoja saatetaan tarvita alueilla, joilla kärsitään merkittävästä veden puutteesta. Keinojen ei kuitenkaan tulisi tarpeettomasti lisätä terveyteen tai ympäristöön kohdistuvaa riskiä, hallinnollista taakkaa tai aiheuttaa velvoitetta lisätä uudel-leenkäyttöä muualla.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tuulia Innala

erityisasiantuntija