Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta asetukseksi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista. Asetusluonnos on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistamistarpeita pohtineen työryhmän selvityksen pohjalta. Ministeriö pyytää lisäksi lausuntoa lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien lastenneurologian erikoistumiskoulutusta koskevasta esityksestä.
Asetusluonnoksessa yhdistetään erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta säädelleet kaksi asetusta ja yhdenmukaistetaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen säätelyä koskien koulutukseen ottamista sekä poikkeusmahdollisuutta yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulutusajan vaatimuksesta. Kuntaliitto pitää asetusten yhdistämistä perusteltuna.
Asetuksessa otetaan huomioon käynnissä oleva päivystysjärjestelmien kehitys korostamalla erityisesti sisätautien ja kirurgian päivystys- ja yleisosaamista. Kaikkien sisätautialoille erikoistuvien tulisi suorittaa yleissisätautien erikoislääkärin tutkinto ja kirurgian aloilla runkokoulutusta pidennettäisiin. Yliopistojen olisi edelleen mahdollista muodostaa kahden tai useamman koulutusohjelman yhteisistä osuuksista yhteinen koulutusrunko. Sisätautialojen koulutusaika olisi vähintään kahdeksan vuotta.
Lisäksi ehdotetaan akuuttilääketieteen erikoisalan perustamista. Koulutusohjelman pituus olisi kuusi vuotta, mutta sen voisi suorittaa myös tiettyjen erikoislääkärin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien jälkeen, jolloin osa aikaisemmasta koulutuksesta voitaisiin lukea hyväksi yliopistojen yhteisesti sopimien pysyväismääräysten mukaisesti. Tämä nopeuttaisi akuuttilääketieteen erikoislääkäreiden saantia päivystystoiminnan suunnittelu-, koordinointi- ja johtamistehtäviin. Kuntaliitto pitää akuuttilääketieteen erikoisalan ottamista koulutusohjelmaan samoin kuin ehdotettuja koulutuskäytäntöjä hyvin perusteltuina terveydenhuoltojärjestelmän ja erityisesti päivystystoiminnan kehittämisen kannalta.
Asetusluonnoksessa ehdotetaan lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutusohjelmien yhdistämistä noudattaen EU:n yleistä käytäntöä sekä radiologian koulutusohjelman pidentämistä vuodella erikoisalalla tapahtuneen monipuolisen kehityksen takia. Kuntaliitolla ei ole huomauttamista näihin ehdotuksiin.
Sitä vastoin Kuntaliitto ei pidä hyvänä vaan pitää jopa harhaanjohtavana kliinisen kemian erikoisalan nimen muuttamista laboratoriolääketieteen erikoisalaksi. Laboratoriotoiminnan piiriin kuuluvat myös kliininen fysiologia, kliininen neurofysiologia, kliininen mikrobiologia ja patologia.
Jos kliinisen kemian erikoisalan nimitystä muutettaisiin esitetyllä tavalla, kliininen kemia nousisi käsitteellisesti muiden laboratorioalojen yläpuolelle ja ne vaikuttaisivat olevan laboratoriolääketieteen osia tai suppeampia erikoisaloja. Kuitenkin nämä erikoisalat ovat itsenäisiä ja vaativat syvällistä osaamista, joka ei mitenkään ole kliinisestä kemiasta riippuvaista. Nimitys olisi harhaanjohtava ja antaisi virheellisen kuvan, että kliinisen kemian erikoislääkärikoulutuksen saaneet lääkärit olisivat todellista laaja-alaisempia laboratorioalojen osaajia.
Mikäli nimenmuutoksen perusteluna pidetään laboratorioerikoisalojen lähentymistä tai laboratorioerikoisalojen erikoistumiskoulutuksen yhteisen runko-osan laajentamista, tulisi myös muiden erikoisalojen nimiä muuttaa. Yhtenä perusteluna on esitetty rekrytointivaikeudet kliinisen kemian erikoisalalle, vastaavia vaikeuksia on myös muilla laboratorioaloilla ja ehdotettu nimenmuutos voisi vielä vaikeuttaa muiden alojen asemaa. Tätä ehdotusta ei lainkaan käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.
Hammaslääketieteeseen ehdotetaan uutta koulutusohjelmaa: hammaslääketieteellisen diagnostiikan koulutusohjelma, jossa painoalueet olisivat suupatologia, suuradiologia sekä suun mikrobiologia. Diagnostiikassa suurin tarve on radiologiassa, suun patologian ja mikrobiologian erikoishammaslääkäreitä tarvittaisiin yliopistosairaaloissa sekä yliopistoissa. Kuntaliitolla ei ole ehdotukseen huomauttamista.
Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ehdottavat erillisessä kirjelmässään lastenneurologian koulutusohjelman pidentämistä vuodella kuusivuotiseksi. Perusteluna on lastenneurologian nykyisen koulutusohjelman puutteellisuus lastentautien, lapsen normaalin ja poikkeavan kehityksen ja erityisesti vastasyntyneiden neurologian osalta. Muissa EU-maissa koulutus on kuusivuotinen. Kuntaliitto pitää dekaanien ehdotuksen perusteluja pätevinä.
Lopuksi Kuntaliitto haluaa tuoda esiin huolen erikoislääkäreiden saatavuudesta yliopistopaikkakuntien ulkopuolella. Pienemmillä paikkakunnilla erikoistumisensa aloittavat lääkärit menetetään usein yliopistokaupunkeihin mm. perhesyistä. Yliopistosairaalassa annettava koulutus kestää vähintään kolme vuotta ja mm. sisätautialoilla vähintään viisi vuotta, jolloin siteet lähtöpaikkakunnalle ehtivät katketa tai paluu ei ole muuten mahdollista.
Asetuksen 3§:n 2. momentissa säädetään alueellisista erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen neuvottelukunnista. Näiden neuvottelukuntien jäseninä olisi yliopiston, ERVA-alueen sairaanhoitopiirien sekä peruskuntien edustajia. Kuntaliitto katsoo, että ainakin asetuksen perustelumuistiossa alueellisen yhteistyön yhdeksi tavoitteeksi tulisi kirjata se, että alueen kaikkiin terveydenhuollon toimipisteisiin saadaan koulutetuksi riittävästi erikoislääkäreitä.
Asetuksessa on säädetty poikkeusmahdollisuus yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavasta koulutusajasta niin, että yliopistosairaalapalvelua voidaan hyväksyä enemmän kuin puolet erikoistumisajasta. Alueelliset neuvottelukunnat voisivat todennäköisesti hyvällä yhteistyöllä vähentää tällaisten poikkeuksien tarvetta. Lisäksi koulutusajan säännöstä tulisi tarvittaessa voida poiketa myös toiseen suuntaan siten, että erikoistumispalvelua keskussairaalassa voisi suorittaa nykyistä enemmän. Yliopistosairaalan ja keskussairaalan yhteistyötä kehittämällä voitaisiin turvata koulutuksen korkea taso ja sisältö.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
Sami Uotinen
va. johtaja, sosiaali ja terveys