Valkoinen kirja: yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma
Valkoinen kirja: yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma - kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää – Kuntaliiton asiantuntijan lausunto
On erittäin hyvä, että EU-tasolla on saatu aikaan liikenteen valkoinen kirja. Siinä on hyvin kuvattu tulevaisuuden haasteet ja asetettu tavoitteet kilpailukykyisen ja kestävän liikennejärjestelmän aikaansaamiseksi. Seuraavassa yleisiä kommentteja ja huomioita Valkoisen kirjan sisältöä koskien:
Valkoisessa kirjassa on runsaasti tavoitteita tehdä erilaisia EU:n laajuisia yhteisiä standardeja, sääntöjä ja ohjeistuksia sekä hyvien käytäntöjen levittämistä. Ne ovat pääosin hyviä ja antavat selkänojaa ja yhtenäisyyttä alueellisille ja paikallisille ratkaisuille. Niiden valmistelussa tulee muistaa, että monet toimet tehdään käytännössä paikallisella tasolla, jonne pitää jättää riittävää joustavuutta toteuttamiseen.
Yhtenäisten ohjeistuksien ja muidenkin valkoisen kirjan toimenpiteiden valmisteluun tulee pyrkiä saamaan myös Suomen asiantuntijoita mukaan tai ainakin Suomen näkökulmia jo varhaisessa valmisteluvaiheessa. Tällöin myös tulee myös harkittavaksi, minkä laajuisesti asioita ylipäätään on tarpeen säännellä tai ohjata EU-tasoisesti ja mitkä ovat jäsenvaltioiden ja alueiden omassa harkinnassa. Läheisyysperiaatetta ei sovi unohtaa. Jatkovalmistelu ratkaisee paljon eri asiakokonaisuuksien tulevasta konkreettisesta sisällöstä.
Liikenteen päästöjen alentamistavoitteessa on tingitty yleisestä 80 %:n tavoitteesta ja ajateltu, että liikennealalla vähennystä vuoteen 1990 verrattuna olisi 60 % vuoteen 2050 mennessä. Tämäkin tavoite on kunnianhimoinen, sillä esitetyillä toimilla päästöt olisivat vuonna 2030 vielä 8 % korkeammat kuin 1990, joten parille viimeiselle vuosikymmenelle jäisi paljon vähennettävää. Tuntuu siltä, että Euroopan tasolla liikennejärjestelmän nykytilaan ei ole löydetty riittävän vaikuttavia toimenpiteitä ja odotetaan, että tulevaisuuden tekniikka ratkaisee päästöongelman. Asetettu päästöjen vähennystavoite on kuitenkin niin tärkeä, että teknisen kehityksen lisäksi tulee ottaa huomioon, että liikennepäästöjen vähentämiseen on myös muita keinoja, kuten älyliikenteen keinot, liikenteen ja liikkumisen ohjaus sekä liikennesuoritteeseen ja kulkumuotojakautumiin vaikuttaminen. Näihin voidaan vaikuttaa myös paikallistasolla.
Valkoisessa kirjassa keskitytään lähinnä päästötavoitteisiin. Niiden lisäksi liikenneverkon ja liikkumisen kehittämisessä ja ylläpidossa tulee huomiota kiinnittää myös ilmastomuutokseen varautumiseen sekä ympäristöriskien minimoimiseen.
Muutamia huomioita asiakirjan lopussa olevaan aloitelistaan:
Aloite 31 Kaupunkiliikennesuunnitelmia koskien on asia, johon tulee kiinnittää jatkosvalmistelussa huomiota. Pakollisia uusia kaupunkiliikennesuunnitelmia ei tule EU-tasolla määrätä. Meillä on varsin pitkään jo laadittu alueellisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia, maankäytön ja liikenteen kaupunkiseutusuunnitelmia sekä liikenneturvallisuussuunnitelmia. Näitä voidaan edelleen kehittää kestävän kaupunkiliikenteen suuntaan eikä käyttää vähiä resursseja taas uusien erillisten suunnitelmien tekoon. Eurooppalaisella tasolla ei pidä liian tarkkaan säännellä paikallistason suunnitelmien sisältöjä. Alueellisille tarpeille tulee jäädä tilaa. Yhtenäisiä menetelmiä ja hyviä malleja on kuitenkin tarpeen kehittää ja jakaa.
Aloite 31: Alueellisten kehitys- ja koheesiorahastojen linkittäminen kaupunkeihin ja alueisiin, joilla on kaupunkiliikennesuunnitelma tai kestävyysauditointitodistus jättää epäselväksi, mitä tällä viimekädessä tarkoitetaan. Yhteisiä tunnuslukukuja ja arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää, mutta liian tarkkaa sääntelyä tulee välttää, jotta alueiden erilaisuus ei jää huomioimatta.
Samoin epäselvää on, mitä tarkoitetaan tukijärjestelmällä kaupunkiliikennesuunnitelmien vaiheittaista toteutusta varten. Jos tällä tarkoitetaan suunnittelurahaa kaupunkiseutusuunnitelmien tekemiseen, tulee varmistaa, että Suomen suunnittelukäytännöt soveltuvat mahdollisen tukirahan kriteereihin. Jos taas avataan uusi tukijärjestelmä kaupunkiliikennejärjestelmän konkreettisten hakkeiden toteuttamiseen, tulee sen olla synkronisoitu muihin tukijärjestelmiin.
Aloitteessa 34 nostetaan esille Euroopan runkoverkko, joka määriteltäisiin uusissa TEN- suuntaviivoissa. TEN- verkon määritystä tulee jatkaa. Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa siihen, että myös EU:n reuna-alueiden alueellinen saavutettavuus turvataan. Tulee huolehtia, että Bothnia Corridor on mukana verkkoa määriteltäessä ja myös Pohjois-Suomen raaka-aine- ja mineraalivarannot sekä riittävät rajaliikennepaikat ovat eurooppalaisen verkon piirissä.
Aloite 39, ”älykäs hinnoittelu ja verotus”, sisältää ehdotuksen liikenteen maksu- ja verotusrakenteen muuttamiseksi. Myös Suomessa on monesti todettu sama tarve käydä lävitse liikenneverojen ja liikenteeseen vaikuttavien muiden taloudellisten kannustimien ja järjestelmien nykytilanne ja vaikutukset. Tämä selvitystyö kannattaisi Suomen osalta aloittaa mahdollisimman pian, jotta meillä olisi valmiuksia osallistua eurooppalaiseen valmisteluun. Selvitystyössä tulee ottaa huomioon myös erilaisten ratkaisujen vaikutukset kuntatalouteen.
Myös ulkoisten kustannusten ottaminen huomioon liikenteen hinnoittelussa on yhteisesti selvitettävää asiaa.
Suomen kannalta tärkeää on myös huolehtia liikenneyhteistyöstä ja liikenneyhteyksistä EU:n lähialueisiin ja muihin maihin.
SUOMEN KUNTALIITTO
Silja Siltala
liikenneinsinööri