U 27/2015 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi (jätedirektiivien muuttaminen)

​Kierrätysmarkkinoiden ja kierrätysmateriaalien kysynnän vahvistaminen on uuden kiertotalouspaketin keskeisimpiä tavoitteita. Komissio on antanut tavoitteen edistämiseksi ehdotuksen kuuden jätealan direktiivin uudistamiseksi.

Valtioneuvoston kirjelmän sisältö on hyvin valmisteltu ja pääosin kannatettava. Kuntaliitto haluaa tuoda esille ja korostaa muutamia kuntien kannalta erityisen tärkeitä seikkoja:

1. Uudet, muokatut direktiiviehdotukset ovat pääosin kannatettavia ja ehdotus on kehittynyt myönteiseen, kunnianhimoisempaan ja realistisempaan suuntaan. Erityisesti positiivista on, että ehdotus ottaa jätteen uudelleenkäytön huomioon tavoiteasettelussa, mikä tekee siitä aiempaa ehdotusta paremman ja kunnianhimoisemman sekä kohdistaa jätehuollon tavoitteet jätehierarkian suhteen oikeaan suuntaan. Pettymys on se, että edelleenkin ehdotetut säädösmuutokset koskettavat lähinnä vain yhdyskuntajätehuoltoa, vaikka ko. jätteet muodostavat vain 10 % EU:n jätteiden kokonaismäärästä.

2. Kuntaliitto kannattaa näkemystä, jonka perusteella direktiivissä tulee säilyttää mahdollisuus poiketa jätehierarkiasta perustellusta syystä. Kuntaliitto huomauttaa, että komission ehdotuksesta puuttuu nyt sisään rakennetut mekanismit, joiden perusteella voidaan poiketa asetetuista tavoitteista sekä etusijajärjestyksestä silloin, kun se on elinkaaritarkastelujen perusteella järkevää.

3. Kuntaliitto tukee komission esittämää linjausta yhdistää yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet sekä yhtenäistää laskentamenetelmä. Tavoitteiden tulee perustua luotettavaan tietopohjaan sekä niiden tulee ohjata korkealaatuiseen kierrätykseen. Nyt komissio ei ole testannut ehdottamiensa prosenttitavoitteiden, uuden laskentamenetelmän ja lopullisen kierrätyksen laskentapisteen vaikutusta nykyisiin prosentteihin. Sinänsä linjatut EU-tavoitteet (60 % v. 2025 ja 65 % v. 2030) vaikuttavat alustavasti mahdollisilta saavuttaa Suomessa, mikäli kuntien asema ja toimintamahdollisuudet merkittävinä jätehuollon toimijoina säilytetään. Suomessa hyödynnetään kaikesta yhdyskuntajätteistä nyt noin 90 prosenttia ja kierrätetään kolmannes. Kunnat ovat olleet merkittävästi vaikuttamassa kaatopaikkasijoi-tuksen vähentämisessä. Uutta kierrätyspotentiaalia on vielä esimerkiksi biojätteissä. Myös muuta erilliskeräystä on tehostettava ja näin on mm. jätehuoltomääräysten avulla tehtykin viime aikoina. Tärkeää olisi myös elinkeinotoimijoiden, esim. kaupan jätteiden kierrätyksen lisääminen. Em. toimijoiden tasalaatuista ja kierrätyskelpoista materiaalia murskataan usein polttoon ns. ”kierrätyspolttoaineina” kierrätyksen sijaan.

4. Kuntien näkemyksen mukaan on tärkeää, että jätteen energia-hyödyntäminen tunnustetaan osaksi kiertotalouden keinovalikoimaa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä täydentävänä käsittelynä. Jätehuollossa on olennaista ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökohdat sekä materiaalikiertojen puhtaus, joihin pystytään vastaamaan vain mahdollisimman monipuolisella käytettävissä olevalla käsittelyvalikoimalla.

5. Kuntaliitto tukee ehdotettua kaatopaikkasijoituksen vähentämistä, mutta toteaa samalla, että orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto olisi tehokkaampi keino vähentää kaatopaikkasijoitusta ja toimisi myös muiden kuin yhdyskuntajätteiden osalta. Se on myös erinomainen keino hillitä ilmastonmuutosta, koska se vähentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä.

6. Kuntaliitto kannattaa joustavaa ja jäsenmaiden olosuhteet huomioon ottavaa mallia biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseksi. Velvollisuudesta on voitava poiketa tarvittaessa ja kotikompostoinnin tulee olla vaihtoehto.

7. Keskeisten käsitteiden ja määritelmien yhdenmukaistamista Kuntaliitto pitää hyvänä asiana. Erittäin hyvä on, että rajaus kunnan järjestämisvastuuseen on poistettu yhdyskuntajätteen määritelmästä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan määritelmiä tulee vielä hioa ja täsmentää. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen ja biojätteen määritelmistä tulisi poistaa viittaus määrältään rinnastettavaan kotitalousjätteeseen tarpeettomana ja sekaannuksia sekä tulkinnallisia ongelmia aiheuttavana. Kierrätyksen ja maantäytön määritelmien rajanvetoa olisi hyvä selventää käytännön toiminnan kannalta, esim. infrarakentamisen jalostetut tuotteet.

8. Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti tuottajavastuun vähimmäisvaatimusten asettamiseen. Eri tuotteiden ja jäsenmaiden erityispiirteet tulee kuitenkin ottaa huomioon säädösvalmistelussa. Kuntaliitto kannattaa esitystä tuottajien täydestä ja optimoidusta kustannusvastuusta riippumatta siitä, mikä taho hoitaa operatiiviset tehtävät (esim. julkiset toimijat operoijina).

9. Kuntaliiton näkemyksen mukaan jätteen ammattimaisen kuljetustoiminnan rekisteröintivelvollisuus on tarpeellinen menettely valvonnan harjoittamiseen. Mi-käli halutaan rajata satunnainen jätteen kuljettaminen rekisteröinnin ulkopuolelle, tulee sen olla mahdollista. Kuitenkin Kuntaliitto toteaa, että on erittäin hankalaa määritellä pientä jätemäärää, joka sopisi esimerkiksi painoperusteisena eri jätetyypeille. Järkevämpää olisi määritellä toiminnan laajuuden yleiset kriteerit (esim. ammattimaisuus vs. satunnaiset kuljetukset) ja jättää jäsenmaiden lupaviranomaisille harkintavaltaa. Komission ehdottama määrärajan (20 t) asettaminen ei ole keino hallinnollisen kuorman vähentämiseksi, koska se lisäisi työlään, kunnallisen jälkivalvonnan kuormaa.

10. Kuntaliitto yhtyy U-kirjeen näkemykseen vaarallisen jätteen raportointimenettelystä. Toiminnanharjoittajan raportointivelvollisuutta on ehdottomasti rajattava vain keskeisimpiin toimijoihin, kuten esim. vaarallisten jätteiden ammattimaisiin käsittelijöihin. Nykyisen jätedirektiivin ja Suomen lainsäädännön mukainen käytäntö, jonka mukaan kirjanpitovelvoite on olemassa ja tiedot on toimitettava viranomai-selle pyydettäessä, on edelleen riittävä.

11. Määräajan direktiivimuutosten täytäntöön panemiseksi tulee olla 24 kuukautta, koska muutoksista seuraa melko laajoja säädösten muutostarpeita.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tuulia Innala
erityisasiantuntija