Tuottava ja uudistuva Suomi - digitaalinen agenda vuosille 2011-2020
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle (VNS 10/2010 vp)
Yleistä
Selonteko ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011 – 2020” jakaantuu kahteen osaan.
Ensimmäisessä osassa kuvataan digitalisoituvan Suomen nykytilannetta, kuluvalla hallituskaudella jo tehtyjä ja käynnistettyjä julkisen hallinnon tietoyhteiskuntahankkeita. Pyrkimyksenä ei ole kaiken kattava esitys suomalaisesta tietoyhteiskunnasta, vaan tilannetta tarkastellaan kansallisen tietoyhteiskuntakoordinaation näkökulmasta. Tarkoituksena on nostaa keskustelunaiheiksi tietoyhteiskunnan kannalta keskeisiä teemoja esittelemällä pieniä ja suurempia esimerkkejä arjen tietoyhteiskunnan kehityksestä ja haasteista.
Toinen osa on kansallinen digitaalinen strategia vuosiksi 2011-2020. Siinä katsotaan tulevaisuuteen ja määritellään suomalaisen tietoyhteiskunnan tärkeimmät tavoitteet tuleviksi vuosiksi sekä nimetään tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja kehityksen esteiden poistamiseksi. Selonteossa esitetään että tavoitteisiin päästään yhteistyöllä, jossa hallinto, elinkeinoelämä, kolmas sektori sekä kansalaiset tekevät ratkaisuja yhteisen suunnan mukaisesti. Selonteossa lähtökohtana on ollut ajatus muutoksesta hallintokeskeisestä siiloajattelusta kohti kaikkia toimijoita osallistavaan, verkostomaiseen tekemiseen.
Selonteko ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011 – 2020” kuvaa ja antaa kehittämisehdotuksia hyvin kattavasti koskien koko yhteis-kunnan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja osaamista. Selonteossa on opetus- ja kulttuuritoimen sektorilta nostettu esiin ja huomioitu monia keskeisiä ja sektorille tärkeitä asioita. Sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuudessa Kuntaliitto keskittyy kannanotossaan pääosin opetus- ja kulttuuritoimeen liittyviin asioihin.
Kuntaliiton mielestä lähtökohtaisesti tulisi huolehtia siitä että tulevaisuudessa kaikilla perusopetuksen päättäneillä on tarpeellinen osaaminen käyttää ja hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa sekä oppimisen yhteydessä että arkielämässään. Perusopetuksen päättäneillä tulee myös olla tarvittava tieto- ja viestintätekniikan osaaminen jatko-opiskelua ajatellen.
Perusopetuksessa tärkeintä on opettaa tieto- ja viestintätekniikan perusteet. Tieto- ja viestintätekniikka ei ole irrallinen väline, vaan sen tulee olla integroitu osa kaikkia oppiaineita. Sen avulla mm. kerätään, vertaillaan, dokumentoidaan, jaetaan tietoa sekä ollaan yhteydessä muihin ihmisiin.
Kuntalaisen näkökulmasta tärkeintä on palveluiden saavutettavuus, luotettavuus ja käytettävyys. Millä alustalla, ohjelmistolla tai sovelluksella - keskitetyillä tai hajautetuilla ratkaisuilla - palvelua tuotetaan ei ole ratkaisevaa.
Kuntaliitto haluaa korostaa, että kunnille on ensisijaisen tärkeää säilyttää oikeus ja mahdollisuus paikallisiin tieto- ja viestintätekniikkaratkaisuihin samalla kun yhteensopivuus kuntien sisällä, kuntien välillä sekä ulkopuolisiin toimijoihin päin tulisi toimia.
Kuntaliitto näkee erittäin tärkeänä, että tieto- ja viestintätekniikkaa suunniteltaessa lähdetään kuntalaisten tarpeista ja oikeudesta saada opetusta ja muita sivistyspalveluita eikä laitteiden määrällisistä mitoituksista tai muista normituksista.
8. Koulutus ja tietoyhteiskunnan tutkimus sekä
20. Osaamisen ja saatavuuden parantaminen
Opetus- ja kulttuuripalveluissa Kuntaliitto näkee ensisijaisen tärkeänä, että huolehditaan oppilaiden ja opiskelijoiden ajanmukaisesta tieto- ja viestintätekniikkaosaamisesta. Kuntalaisten palvelujen digitalisoinnissa, esim. kirjasto-, nuoriso-, kulttuuripalveluissa jne. on saatavissa hyötyjä sekä palvelujen nopeudessa ja saatavuudessa että taloudellisuudessa.
Kuntaliitto näkee, että oppijoiden tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen tulisi lähteä valtakunnallisista tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Kuntien ja koulutuksenjärjestäjien päätettävissä tulee olla, miten vaadittu osaamistaso saavutetaan eikä valtakunnallisista normeista lähtien. Oppimisympäristö- ja osaamisen kehittämis- ja suunnittelutyössä tulee huomioida sekä tekninen että moraalis-eettinen osaaminen.
Kuntaliitto näkee tarpeellisena, että rakennetaan valtakunnallinen laadukas opetusalusta, jossa opetukseen tarvittava sähköinen aineisto olisi kaikkien oppijoiden ja opettajien käytettävissä. Perusopetuksessa tulisi myös olla mahdollista suorittaa osa opinnoista etänä/verkon kautta.
Toisella asteella tulisi panostaa entistä enemmän yhteistyöhön verkko- ja etäope-tuksen suhteen sekä oppimisalustojen yhteensopivuuteen ja yhteiskäyttöön.
Selonteossa ei ole nostettu esiin lasten- ja nuorten mahdollisen verkkoriippuvuuden vaaraa. Kuntaliiton näkemyksenä on että osana verkkokäytön opetusta tulisi ottaa huomioon lasten ja nuorten verkkokäytön hallitseminen.
Avainroolissa tieto- ja viestintätekniikan opettamisessa ovat opettajat ja rehtorit. Selonteossa mainittu tavoite, ”jokainen opettajaksi valmistuva saa opintojensa ai-kana yhtäläiset perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja jo-kaisen työssä olevan opettajan tulisi myös työuransa aikana ylläpitää näitä val-miuksia” on tärkeä tavoite.
Tavoite saada tietojärjestelmät yhteensopiviksi valtakuntatasolla on tärkeää. Kuntaliitto näkee, että yhtä tärkeää on saada kunta/koulutuksenjärjestäjätasolla olevat tietojärjestelmät yhteensopiviksi. Näin päästäisiin tavoitteeseen, että samat tiedot kirjataan ainoastaan kerran, ns. ”yhden rekisteröinnin” tavoite.
Kansallisissa hankkeissa ja projekteissa tulisi huomioida, että kunnista lähtevä tieto olisi myös tulevaisuudessa kuntien käytössä; esimerkiksi tieto peruskoulun päättäneiden sijoittumisesta ja opiskelun aloittamisesta toisella asteella.
Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä sähköistä osaamisrekisteriä, joka on kansalaisten ja koulutuksenjärjestäjien käytössä. Osaamisrekisteriä voidaan hyödyntää sekä työelämässä että opiskelussa, jossa voidaan lyhentää opiskeluaikoja esim. alanvaihtojen, jatko- ja/tai aikuisopiskelun yhteydessä.
Nuorisoa koskevat verkko- ja digitalisointiprojektit ovat kannatettavia ja Kuntaliitto näkee, että tulevaisuudessa nuorisotoimen palveluja tullaan tuottamaan verkon kautta entistä enemmän.
Kulttuuritoimen nykyistä kehityssuuntaa Kuntaliitto pitää oikeana. Digitalisoinnin ja verkon kautta konsertteja, kulttuuriaineistoa ja kulttuuritapahtumia voidaan saada suuremman yleisön nähtäväksi.
Kirjastotoimessa perinteinen tehtäväkuva on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessa sähköisten aineistojen ja palvelujen lisääntyessä.
Selonteossa mainitut hankkeet, esim. Kansallinen digitaalinen kirjasto, ovat Kuntaliiton näkemyksen mukaan oikeansuuntaisia ja tärkeitä. Lisäksi tulisi varmistaa kuntien edellytykset paikalliseen digitaaliseen sisällöntuotantoon ja paikallisen kulttuuriperinnön digitalisoimiseen. Erityisesti tulisi turvata kirjastojen mahdollisuudet sähköisten aineistojen välittäjänä kaikkien kansalaisten käyttöön. Tämä olisi yksi tapa turvata tasa-arvoinen tietoyhteiskuntakehitys. Koulujen, kirjastojen ja yhteispalvelupisteiden yhteyksien varmistamista erillistoimenpitein pidämme myös erittäin kannatet-tavana.
1. Johdanto
Kohdat 4-6: Kuntaliitto näkee tarpeellisena, että rakennetaan valtakunnallinen laadukas opetusalusta jossa tarvittava sähköinen aineisto olisi kaikkien oppijoiden ja opettajien saatavilla.
Kohdat 9-10
On hyvää ja suotavaa saada tietojärjestelmät yhteensopiviksi. Kuntaliitto ei kuitenkaan näe tarvetta ohjata säädösten kautta vaan siten että tarjotaan riittävän hyviä sähköisiä palveluita, alustoja ja ohjelmistoja joita kunnat voivat ottaa käyttöönsä jos näkevät niiden olevan parempia ja toimivampia kuin nykyisin käytössään olevat.
4. Tietoliikenteen infrastruktuuri
Kohdat 63, 67, 72 ja 73:
Kuntaliitto näkee erittäin tärkeänä, että kaikissa kunnissa ja erityisesti kouluissa olisi tarpeeksi nopeat verkkoyhteydet, jotta uusinta tekniikkaa (liikkuva kuva, etä-opetus jne.) voitaisiin hyödyntää kaikkialla. On huomioitava että esim. maaseudulla ja saaristossa langaton yhteydennopeus joka riittää yksityistalouksille, ei riitä oppilaitosten tarpeisiin. Siksi ns. 100M strategia on edelleen tarpeen toteuttaa.
6. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus
Kohdat 121-134
Yhteentoimivuuden jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta julkinen hallinto pystyy jatkossa tehokkaasti ja laadukkaasti tuottamaan kuntalaisten tarpeita vastaavia palveluita. Parempaa yhteentoimivuutta tarvitaan paitsi organisaatioiden ja eri toimintasektoreiden välillä myös erityisesti julkisen hallinnon ja yksityisen ja kol-mannen sektorin kesken. Ongelmana kuitenkin on, että selonteon mukaiseen tieto- ja viestintekniikan kokonaiskehittämiseen ei ole resursseja kunnilla sen paremmin kuin valtiollakaan. Sen vuoksi pitää pystyä valikoimaan ne prosessit, joissa paremmalla yhteentoimivuudella on suurin vaikutus julkisen hallinnon tuottavuuteen ja palveluiden laatuun.
Kunnat tarvitsevat tulevina vuosina uusia innovatiivisia palveluratkaisuja, jotka Kuntaliiton käsityksen mukaan syntyvät varmimmin yksityisen sektorin kilpailun kautta. Mikäli poikkeustapauksissa katsotaan tarpeelliseksi, että julkinen hallinto itse toteuttaa esimerkiksi yhteisiä sähköisiä palveluita, on pelkästään jo tietoteollisuutemme elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tärkeää, että myös tällaiset yhteiset palvelut toimivat avoimessa kilpailutilanteessa.
10. Tekijänoikeuskysymykset ja 11. EU:n digitaalinen agenda
Kuntaliitto pitää tärkeänä että tekijänoikeuskysymykset selvitetään ja selvennetään mahdollisimman pian. Tämä koskee sekä opettajia, oppilaita/opiskelijoita että muuta sivistystoimea.
Tuottavan ja uudistuvan Suomen digistrategia
12. Suunta
Suomen digistrategiaa suunniteltaessa on hyvä että mahdollisimman laajapohjaisesti keskustellaan asiasta siten että suunnittelevalla ja visioivalla taholla on yhteys rahoittavaan ja toimenpanevaan tahoon, yleensä kuntaan. Tämä antaa parhaat mahdolliset edellytykset sille että suunnitelmat tehdään taloudellisesti kestävälle pohjalle ja sitä kautta myös mahdollistetaan toteuttaminen.
Kuntaliitto ei näe tarvetta uudelle ”tietoyhteiskunta-asioiden sihteeristön” tai ”digitaalisen Suomen ministerivaliokunnan” perustamiselle vaan olemassa olevien elinten kehittämisellä voidaan saada aikaiseksi tietoyhteiskunta-asioiden viemistä oikeaan suuntaan.
15. Ikääntyvästä väestöstä voimavara
Kohta 275:
Eläköön yhteys: avaa tietokone” – hankkeen perustamisen yhteydessä kannattaa hyödyntää senioreiden opastamisesta jo saadut kokemukset. Esim. kunnallisissa kirjastoissa on jo pitkään opastettu ja ohjattu tietokoneen käyttöön yhdistämällä opastus senioriasiakkaan kulloiseenkin tiedontarpeeseen (esim. sukututkimus).
21. Johtamisen ja ohjauksen uudistaminen
Mitä toimenpiteet 382-386 tarkoittaisivat kunnille jää epäselviksi, varsinkin mitä kuntien näkökulmasta nähden tarkoitetaan ”hallinnon ICT kehittämismallilla” sekä ”JulkICT-strategialla” sekä mitä tarkoitetaan sillä että ”asetamme hallinnon kaikki sektorit tulosvastuullisiksi toimialansa digitaalisen strategian toteuttamisessa ja linkitämme ne suoraan ohjaukseen korkeimman hallinnollisen ja poliittisen päätöksenteon tasoilla”.
Lopuksi
Lopuksi Kuntaliitto toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kehittäminen yhteiskunnassa ja kunnissa on tärkeä ja ajankohtainen. Valtioneuvoston selonteossa ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011 – 2020” esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset vievät toteutuessaan tietoyh-teiskuntaosaamisen ja -tekniikan erittäin korkealle tasolle.
Kuntaliitto huomauttaa, että toimenpiteistä syntyy alkuvaiheessa huomattavia kustannuksia, mm. laite- ja tilainvestoinnit, uusiin järjestelmiin siirtyminen, opetushenkilöstön täydennyskoulutus jne. Selonteossa näitä kustannuksia ei ole arvioitu. Mahdolliset hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvat säästöt syntyvät jälkikäteen. Kuntaliitto toteaakin, että nykyisen julkisen talouden, niin valtion kuin kuntienkin, rajalliset resurssit asettavat tiukat reunaehdot toteutettaville toimenpiteille sekä vaativat toimenpiteiden priorisointia.
Raportissa esitetyistä toimenpiteistä syntyvät lisäkustannukset kunnille tulee tuoda peruspalveluohjelma ja -budjetti käsittelyyn.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kurt Torsell
erityisasiantuntija
Linkit:
- Tuottava ja uudistuva suomi – digitaalinen agenda vuosille 2011–2020
Liikenne- ja viestintäministeriö