Soidensuojelutyöryhmän loppuraportti

​Ympäristöministeriö varaa Kuntaliitolle mahdollisuuden antaa lausuntonsa soidensuojelutyöryhmän ehdotuksesta soidensuojelun täydentämiseksi (Ympäristöministeriön raportteja 26/2015)

Vuonna 2012 työnsä aloittaneen työryhmän tehtävänä oli alun perin määritellä luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävät suot sekä tehdä ehdotus tällaisten kohteiden valinnasta ja rajaamisesta riittävien luontotietojen pohjalta. Työn taustalla oli Jyrki Kataisen hallitusohjelmakirjaus ja valtioneuvoston kanslian periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Työryhmän asettamisen alkuperäisenä tavoitteena oli valmistella luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojeluohjelma soidensuojelun täydentämiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Jatkokaudella työryhmän tavoitteeksi tarkentui tehdä ehdotus valtakunnallisesti arvokkaimmista ja nykyistä suojeluverkkoa parhaiten täydentävistä suoalueista sekä niiden suojelun vaihtoehtoisista toteutuskeinoista. Lakisääteisen luonnonsuojeluohjelman valmistelusta luovuttiin.

Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti määritellyt käytettävissä olevan laajan ja yhtenäisen aineiston pohjalta valtakunnallisesti arvokkaimmat suoalueet ja tehnyt toimenpide-ehdotuksensa niiden turvaamiseksi. Työryhmä on myös määritellyt soidensuojelua vaarantavat toimenpiteet sekä antanut suosituksensa muista soidensuojelun kansallista suojelutasoa parantavista toimenpiteistä.

Raportissa esitetään, että Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti metsien ja soiden suojelua yksityismailla jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Metsähallituksen mailla lisätään mahdollisuuksien mukaan soidensuojelupäätöksiä sekä muita luonnonsuojelualuepäätöksiä.

Kuntaliitolla tai kunnilla ei ole ollut edustusta työryhmässä. Kuntaliittoa kuultiin työryhmätyön aikana ja kuntia on osallistettu v. 2013-2014 esivalintakriteerien avulla valittujen kohteiden kartoitukseen.

Kuntaliiton lausunto

Kuntaliiton näkemyksen mukaan työryhmän raporttiin on koottu ansiokkaasti tietoa suoluonnon ja soiden suojelun nykytilasta ja yleensä perustietoa soista, niiden eliölajistosta sekä suoluontoa uhkaavista maankäytön muodoista. Työryhmän ja sen käyttämien asiantuntijoiden luonnontieteellisen asiantuntemuksen taso on korkea, mikä tekee raportista käyttökelpoisen aineiston moniin tarkoituksiin. Kuntaliitolla ei ole huomauttamista suokohteiden luonnontieteellisiin valintakriteereihin.

Joiltain osin raportissa mainitut suoluonnon uhkatekijät vaativat täsmentämistä ja niiden vaikutukset yksilöintiä. Esimerkkinä tällaisesta yksilöintiä vaativasta, uhkatekijäksi mainitusta maankäytöstä on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen pohjaveden otto yhdyskuntien vedenhankintaa varten. Virhetulkintojen välttämiseksi raporttiin olisi syytä yksilöidä maaperän, veden virtaussuuntien ja yleensä pohjaveden muodostumisen merkitystä vedenpinnan vaihteluihin ja suoluonnon monimuotoisuuteen. Aina pohjaveden otto soiden läheisyydessä ei ole uhka suoluonnolle. Uhkatekijöistä näyttäisi toisaalta puuttuvan myös pohjavesien virtauksiin ja määrään vaikuttava maa-ainesten otto soiden hydrologisessa vaikutuspiirissä sekä yleensä maa-ainesten oton ja louhinnan vaikutukset ympäristönsä ekosysteemeihin.

Kuntien mahdollisuudet suoluonnon suojeluun kytkeytyvät keskeisesti kaavoitukseen ja omistamiensa maiden ekosysteemien toimintaa ylläpitävään hoitoon ja suojeluun. Kunnat voivat myös omalla metsäomaisuudellaan olla aloitteellisia, ja ovatkin olleet, yhteismetsien perustamisessa. Yhteismetsien kautta voidaan turvata moniosaisten soiden ekosysteemien toimintaa esim. suolaikkuja ympäröivien metsien suoluonnon toimintaa ylläpitävällä hoidolla tai raportissa esitetyin suojelun keinoin.

Kaavoituksessa kuntien toimintaa auttaa valtakunnan päätöksenteon johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Nyt annettu soidensuojelun täydennysesitys jättää osin epämääräiseksi raportissa esitettyjen arvokkaiden soiden pitkän aikavälin suojelustatuksen, mikä on omiaan vaikeuttamaan kuntien päätöksentekoa. Toinen keskeinen edellytys suojelun edistämiseen kuntien kaavoilla on luontotietoaineistojen helppo saavutettavuus ja luonnonsuojeluun liittyvän lainsäädännön ja muun tiedon välitys koulutuksin ja oppain kuntien kaavoittajille ja heitä tukeville kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, luonnonsuojelu- sekä maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttävät kunnissa luonnonsuojelun edistämistä. Lopulta kaavoissa tulee luontokysymysten kanssa kuitenkin yhteen sovitettavaksi koko elinympäristön laatu ja sujuvaa arkea edistävät eheän yhdyskuntarakenteen tavoitteet. Näin ollen vaikka esim. zonation -menetelmällä olisi osoitettavissa turvetuotantoon parhaiten taloudelliset tavoitteet täyttävät ja vähiten luonnon monimuotoisuutta heikentävät kohteet, eivät ne välttämättä tule valituiksi kyseiseen käyttötarkoitukseen kaavoissa, jos ne eivät kokonaisuutena tarkastellen edistä kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämistä, elinympäristön laatu mukaan lukien. 

Kuntien omien maiden suojelu puolestaan edellyttää yhteiskunnan rahoitusta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan suojelua tulisi toteuttaa ja rahoitusta ohjata sellaisille alueille, joilla suojelutavoitteet parhaiten ja tehokkaimmin tulevat toteutetuksi, kuten tarvittaessa myös kuntien ja muiden yhteisöjen ja yksityisten maille. Raportissa esitetään puustoisten soiden suojelua tehtäväksi Metso-ohjelman kautta. Käytännössä kuntien mahdollisuudet soidensa suojelun rahoittamiseen tätä kautta ovat varsin heikot, kun METSO -suojeluakin ohjataan ensisijaisesti valtion maille ja kuntien saamat korvaukset METSO -ohjelman kautta ovat heikommat kuin muiden maanomistajien. Rahoituksen kannustava vaikutus edellyttää, että suojelusta maksettavia korvauksia jaettaessa kaikkia maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. 

Soiden suojelu ja yleensä kunnan luonnosta jaettava tieto voi vaikuttaa monella tapaa kunnan maankäyttöön ja muuhun päätöksentekoon ja vastaavasti kunnilla on parhaat mahdollisuudet edistää suojelua paikallisesti hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi kunnissa on usein ajankohtaisin tieto alueensa toimintojen ympäristövaikutuksista, paikallisen ympäristön ja luonnon olosuhteista ja asukkaidensa ja toiminnanharjoittajien tarpeista ympäristön käytölle. Näin ollen yhteydenpito kuntiin ja kuntien kuuleminen suojeluun liittyvien kartoitusten ja päätösten valmistelun alkuvaiheesta alkaen on ensiarvoisen tärkeää kohteen maanomistajasta riippumatta. Vaikuttava suoluonnon suojelu ja hallitusohjelmakirjausten mukainen paikallisesti hyväksyttävä, avoin ja osallistava päätöksenteko yleensä edellyttää, että kunnat otetaan kumppaneina mukaan luonnonsuojeluun kuten myös soidensuojeluun.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine

johtaja, alueet ja yhdyskunnat 

Miira Riipinen                   

ympäristöpäällikkö