Puolustusvoimauudistukseen liittyviä säädösmuutoksia valmistelleen työryhmän mietintö

​Puolustusministeriö asetti 23.3.2012 työryhmän laatimaan ehdotuksen puolustusvoimauudistukseen liittyviksi säädösmuutoksiksi. Samalla nk. pv-lakityöryhmän tehtävänä oli selvittää, mitä muutoksia uudistus aiheuttaisi aiemmin valmisteltuihin esityksiin sotilaskurinpitolaiksi ja laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa. Työryhmän ehdotukset tuli toimeksiannon mukaan laatia hallituksen esityksen muotoon. Esitysluonnokseen tuli sisällyttää ehdotukset tarvittaviksi asetusmuutoksiksi.

Työryhmä muutosehdotukset sisällytettiin erillisenä hankkeena valmisteltuun luonnokseen hallituksen esitykseksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esittelyvastuun uudistamista sotilaskäskyasioissa selvittäneen työryhmän ehdotuksia ei puolustusministeriön päätöksen johdosta sisällytetty pv-lakityöryhmän mietintöön.

Työryhmä luovutti mietintönsä puolustusministerille 15.10.2012.

Yleistä

Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää puolustusvoimien laajan uudistuksen, tavoitteena Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.

Puolustusvoimien rakenne on sopeutettava nykytasosta alempaan vuosittaiseen rahoituskehykseen vuoteen 2015 mennessä.

Hallitusohjelman mukaan puolustusvoimien ja vankien terveydenhuollon järjestämisen ja rahoittamisen siirtämistä puolustusministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle selvitetään. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaman työryhmän tehtävänä on 2014 loppuun mennessä arvioida puolustusvoimien terveydenhuollon nykytilaa sekä mahdollisuuksia ja tarpeita muuttaa puolustusvoimien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvelvollisuutta.

Pv-lakityöryhmän ehdotukset perustuvat pääesikunnan puolustusministeriölle toukokuussa 2012 tekemiin esityksiin puolustusvoimien hallintorakenteen uudistamiseksi.

Työryhmän esityksessä ehdotetaan muutoksia voimassa olevaan puolustusvoimista annettuun lakiin siten, että puolustusvoimien hallintorakenteesta tulisi kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautettaisiin ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistettaisiin. Sotilasläänien esikuntien tehtävät siirrettäisiin maavoimien esikunnalle, eräille joukko-osastoille ja aluetoimistoille.

Puolustusvoimiin ehdotetaan perustettavaksi Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jonne on tarkoitus keskittää puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt valtakunnallisesti. Lisäksi laitos vastaisi puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta sekä terveydenhuollon järjestämisestä.

Asevelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi muita, mm. terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettua lakia. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan pääosin vuoden 2015 alusta lukien.

Keskeinen tekijä puolustusvoimauudistuksen suunnittelussa oli, että puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät säilyvät nykyisellään. Laaja kokonaisuudistus, jossa hallintorakennetta uudistetaan lakkauttamalla yksi organisaatiotaso ja integroidaan logistiikan johto, suunnittelu, ohjaus ja palveluosaaminen yhteen pääesikunnan alaiseen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen on haastava toteuttaa. Lakkautusten vaikutus kuntien työttömyyslukuihin ja verokertymään on työryhmän käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan laatimassa selvityksessä kuitenkin arvioitu vähäiseksi ollen keskimäärin alle prosentin luokkaa. Se myös mahdollistaa pidemmän aikavälin jatkokehittämisen tarkastelluista vaihtoehdoista parhaiten.

Kuntaliitto toteaa, että lakkautukset voivat olla merkittäviäkin lakkautettavien yksiköiden sijaintikuntien näkökulmasta. Prosentin nousu työttömyydessä voi aikaansaada pitkäkestoisia vaikutuksia (mm. pitkäaikaistyöttömyyttä) muutoinkin jo korkean työttömyyden paikkakunnilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tehtävänä olisi terveydenhuollon järjestäminen keskitetysti. Logistiikkalaitos vastaisi puolustusvoimien perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon sekä lääke- ja lääkemateriaalihuollon järjestelyistä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Se käyttäisi julkista valtaa mm. palvelussuhdeluokituksiin ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyen. Sen tehtäviin kuuluisi myös puolustusvoimien terveydenhuollon toiminnan sovittaminen yhteen muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Lisäksi se vastaisi poikkeusolojen alueellisesta suunnittelusta, järjestämisestä sekä operatiivisesta johtamisesta, jotka kuuluvat tällä hetkellä puolustushaaraesikunnille. Vastaavantyyppisiä ratkaisuja on toteutettu useissa maissa kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja puolustushaarojen operatiivisen aseman selkiyttämiseksi.

Kuntaliitto toteaa, että poikkeusolojen alueellista suunnittelua tehdään yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa. Tämän yhteistyön tulee jatkossakin olla sujuvaa ja sitä on nyt käsillä olevan puolustusvoimien organisaatiouudistuksen jälkeenkin kehitettävä edelleen.

Esitys ei vaikuttaisi puolustusvoimien ja muiden viranomaisten välisiin toimivaltasuhteisiin. Puolustusvoimien terveydenhuollon uudelleenorganisoinnilla ei olisi myöskään pitkäaikaisia vaikutuksia puolustusvoimien terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen, sillä esityksessä ei esitetä muutoksia terveydenhuollon järjestämiseen varuskunnittain.

Puolustusvoimat järjestäisi siis jatkossakin terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon, joka kattaa sekä terveydenhoidon että sairaanhoidon. Puolustusvoimien paikallinen terveydenhuolto järjestetään varuskunnittain. Ne joukot ja laitokset, joissa ei ole järjestetty omaa terveydenhuoltoa, hankkivat terveydenhuoltopalvelunsa toiselta joukolta tai laitokselta taikka terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa tarkoitetulta palvelujen tuottajalta (kunta, kuntayhtymä tai muu julkinen tai yksityinen palvelujen tuottaja). Käytännössä varusmiesten erikoissairaanhoito hankintaan nykyisin sairaanhoitopiireiltä.

Sairaanhoitopiirin toimintayksikkö saa korvausta puolustusvoimien tarpeita varten annetuista palveluista lähtökohtaisesti sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, on puolustusvoimien suoritettava sairaanhoitopiirille palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus.

Kuntaliitto katsoo, että julkisyhteisöjen talouden tila ja tulevaisuuteen varautuminen edellyttävät kokonaisvaltaista taloudellisuuteen panostamista. Puolustusvoimien on keskityttävä perustehtävänsä edellytysten turvaamiseen ja puolustusvoimien terveydenhuollon järjestämisessä on kyettävä toimimaan yhteistyössä yleisen terveydenhuollon kanssa jatkossakin. Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisellä ei kuitenkaan tule asettaa kunnille jatkossakaan lisätehtäviä ilman, että kunnat saavat niistä täysimääräisen korvauksen.

Kuntaliitto kannattaa asevelvollisten kotimaan matkojen maksuttomuutta, millä pyritään tukemaan yhtäältä julkisten liikennevälineiden käyttöä ja kestävää kehitystä ja toisaalta parantamaan asevelvollisten sosiaalista ja taloudellista asemaa ja palvelusturvallisuutta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tuula Haatainen

varatoimitusjohtaja

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveys