Pelastusalan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämis-vaihtoehtoja selvittäneen työryhmän raportti
Sisäasianministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliiton lausuntoa otsikossa mainitusta työryhmäraportista.
Työryhmä on tehnyt perusteellisen selvityksen pelastustoimen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehdoista. Ryhmä on päätynyt esittämään, että pelastusalan koulutus säilytettäisiin edelleen sisäasiainministeriön hallinnon alalla. Kuntaliitto on asiasta samaa mieltä.
Lisäksi työryhmä on tehnyt useita pelastustoimen koulutuksen järjestämiseen ja tutkimustoiminnan kehittämiseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Kuntaliitto on ehdotuksista samaa mieltä, mutta haluaa korostaa erityisesti, että jatketaan selvitystyötä ja ponnistellaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatillisen koulutuksen ja palveluvalikoiman nykyistä laajemmaksi hyödyntämiseksi pelastuslaitosten jatkokoulutusväylänä. Tämä on erityisen tärkeää etsittäessä vastausta pelastushenkilöstön koko työuran aikaisen ammatillisen osaamisen kehittämiseksi ja pitkäaikaisten täydennyskoulutusohjelmien luomiseksi.
Ensihoidon palvelujen järjestämisvastuun muuttuessa on tärkeää että työryhmän ehdotusta pelastajien ensihoitokoulutuksesta viedään eteenpäin. Pelastajien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkintorakenteen mukaiseen näyttötutkintoperusteiseen lähihoitajatutkintoon (ensihoito) tulee luoda valtakunnalliset käytännöt siten, että pelastusalalta hankitun koulutuksen ja ensihoitopalvelun työtehtävistä hankitun työkokemuksen arvioiminen opiskelijoiden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on yhdenmukaista.
Liitto on työryhmän kanssa samaa mieltä, myös siitä, että tutkimus- ja kehittämiskeskusta tulisi kehittää verkostomaisen toimintamallin pohjalta. Myönteinen esimerkki tämän kaltaisen toiminnan onnistumisesta on pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Jatkoselvittelyssä on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kyetään varmistamaan myös pitkällä aikavälillä myös valtion tulo- ja menoarviossa. Huolestuttavana liitto pitää sitä, että valtion talouden tasapainottamiseksi tehty kehyspäätös merkitsee kuntien valtion avustuksen katoamista valtion tulo- ja menoarviosta. Tämä heikentää valtion mahdollisuuksia pelastuslaitosten toimintaa palvelevan kehittämistoiminnan rahoittamisessa.
Kuntaliitto tukee myös ehdotusta Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tehtävää selvitystä. Liitto pitää työryhmän tavoin tärkeänä sitä, että metropolialueella ja laajemminkin eteläisessä Suomessa pelastusalan osaavan henkilöstön saatavuus varmistetaan turvaamalla Helsingin pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus ja että valtio osallistuisi koulutuskustannuksiin esimerkiksi myöntämällä toimintaan harkinnanvaraista valtionavustusta, koska pelastustoimen koulutusmäärät eivät ole riittäviä suhteessa pelastustoimen työvoimatarpeeseen ilman Helsingin kaupungin rahoittamaa Helsingin Pelastuskoulun panosta. Sen vuoksi selvitystyön yhteydessä on ratkaistava myös valtion osallistuminen Helsingin pelastuskoulun rahoitukseen.
Liitto korostaa myös vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutusjärjestelmän kehittämistarpeita selvittävän hankkeen tärkeyttä. Näiden henkilöstöryhmien koulutuksen kehittämisessä osaamisen kehittämisen ja taitojen yhtenäistämisen ohella on tavoitteena oltava myös toiminnan houkuttelevuuden lisääminen, jolla edesautetaan toimintakykyisen henkilöstön saatavuus sopimuspalokuntiin.
Kuntaliitto haluaa jatkossa omalta osaltaan olla yhteistyössä työryhmän esittämien kehittä-mistoimien eteenpäin viennissä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja, yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö
Markku Haiko
kehittämispäällikkö