Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia

​Suomen Kuntaliitto pitää myönteisenä, että ministeriö kehittämisprosesseissaan enenevässä määrin käy vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Vuorovaikutteinen toimintatapa edesauttaa liiton mielestä kulttuuripolitiikan suunnan hahmottamista ja päämäärien asettamista myös paikallisten toimijoiden näkökulmasta.

Strategiassa mainitaan toiminnan keskeisinä alueina taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka. Kuntaliiton mielestä kulttuuritoiminta tulisi mainita omana toiminnan alueena. Voidaan toki ajatella, että lastenkulttuuri, kulttuurin hyvinvointitoiminta ja ruohonjuuritason kulttuuripalvelut osittain sisältyvät strategiassa mainittuihin osa-alueisiin, mutta ajatellen strategian toista päätavoitetta: Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet, sana kulttuuritoiminta on liiton mielestä syytä mainita myös omana toiminnan alueena. Ministeriön strategia-asiakirjassa ei Kuntaliiton mielestä riittävästi tuoda esille ruohonjuuritason työn merkitystä juuri palvelujen saatavuuden ja osallisuuden kannalta. Liiton näkemys on, että tulevaisuudessa kulttuuripalvelut ovat yhä vahvemmin osa laajempia moniammatillisia palveluketjuja ja ministeriön tulee vahvemmin tukea nimenomaan sellaista toimintaa, jota voidaan toteuttaa myös pienimmissä kunnissa. 

Strategiasta on rajattu pois taiteen perusopetus sekä taide- ja kulttuurialan koulutus, koska ne kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastojen vastuulle.

Tämä rajaus vahvistaa entisestään siiloutunutta asioiden tarkastelua. Kunnissa kulttuuripalveluja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja Kuntaliitto toivoo, että ministeriössäkin kyettäisiin laatimaan strategioita osastojen yhteisvoimin. Varsinkin taiteen perusopetuksen osalta kaivataan valtakunnallisia suuntaviivoja saatavuuden ja saavutettavuuden sekä eri taiteenalojen tasavertaisuuden näkökulmasta.  

Strategia-asiakirja ei koskaan ole uusi, historiasta ja aiemmista tavoitteista irrallinen linjaus vaan se on luonteva jatkumo edellisille strategioille. Ministeriö toteaakin saatekappaleessa, että kyseessä on nyt edellisen strategian päivitys. Tästä syystä olisi ollut mielekästä lyhyesti tuoda esiin edellisen strategian toteutunut toiminta, vajaaksi jääneet toimenpiteet ja keskeneräiset prosessit; missä ollaan jo edetty myönteisellä tavalla, miltä osin maailma on muuttunut rajummin kuin luultiin ja missä tarvitaan uusia linjauksia. Näin uusi, päivitetty strategia-asiakirja selkeämmin toimii edellisen strategian jatkeena sekä valtakunnallisen kulttuuripolitiikan luotsina.

Julkisen taide- ja kulttuuritoiminnan rooli

Julkisten taide- ja kulttuuripalvelujen rahoittajana toimivat, kuten asiakirjassa todetaan, valtion ohella myös kunnat painavalla osuudellaan. Asiakirjassa on kyse valtion kulttuuripolitiikasta, mutta Kuntaliitto olisi nähnyt tervetulleena sen, että strategiassa olisi terävämmin hahmotettu koko suomalaisen kulttuuripolitiikan kulmakiviä; mitkä palvelut pitää tulevaisuudessa olla julkisesti rahoitettuja, mitkä palvelut tulee olla kaikkien saatavilla, miten nähdään alueellisen kulttuuritoiminnan suhde paikallisiin kulttuuripalveluihin sekä näkemys siitä, miten tulevaisuudessa kulttuuripalvelut saadaan aidosti jalkautumaan niin, että kaikkien oikeus kulttuuriin toteutuu.

Asiakirjassa on hyvin tuotu esille kulttuuripolitiikan perusarvoja, joista varmaan vallitsee laaja yhteisymmärrys. Myös toimintaympäristön muutokset kuvataan hyvin, mutta kulttuurin toimialan muutosten osalta Kuntaliitto toivoo jäsentyneempää esitystapaa sekä selkeämpää johdattelua muutoksista kohti ministeriön toimintastrategiaa. Strategia-asiakirjassa olisi voinut priorisoida, mitkä muutokset nimenomaan vaikuttavat nyt laadittavaan strategiaan ja sen linjauksiin, eli valtion kulttuuripolitiikkaan.

Lähivuosien kehittämistoimintaa

Lähivuosien kehittämistoimintaa koskevassa tekstiosiossa liikutaan hyvin ylätasolla. Kuntaliitto toivoo konkreettisempia linjauksia ministeriön tulevaisuuden toiminnasta. Millä tavalla on tarkoitus toimia, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin?

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana toteamusta siitä, että tullaan valmistelemaan linjaukset kulttuurisen moninaisuuden huomioimisesta kulttuuripolitiikassa, ml. maahanmuuttajien osallistuminen kulttuurielämään ja kotouttamisen edistäminen taiteen ja kulttuurin avulla. Suomalaista yhteiskuntaa koskeva suuri muutos liittyy kulttuurin moninaisuuteen. Tämän on sekä suuri haaste että mahdollisuus. Liitto toivoo, että ministeriön taholta tartutaan tähän kysymykseen aktiivisesti esimerkiksi käynnistämällä kehittämisprosesseja ja verkostoitumalla toiminnan tasolla laajasti yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa.

Huolimatta siitä, että aluehallintoa koskevat päätökset osin vielä puuttuvat olisi ollut suotavaa, että strategia-asiakirjassa linjattaisiin valtion alueella toimivien taide- ja kulttuuritahojen toiminnan suuntaa. Kansallisen toimijuuden ohella alueilla tapahtuva, valtion rahoittama toiminta on kulttuuripolitiikan näkökulmasta hyvin tärkeää. Alueellisen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää tukea seudullisen taide- ja kulttuuritoiminnan verkostoitumista, huomioiden alueiden erilaisuus ja toimijakentän kirjavuus.  Tästä syystä yksi ylhäältä päätetty verkostoitumisen malli ei toimi, vaan alueilla tulee voida itsenäisesti päättää kullekin soveltuvin yhteistoiminnan malli.

Ministeriön päätösvallassa on omien virastojen toiminnan ohjaus ja siitä syystä olisi Kuntaliiton mielestä terävämmin voinut linjata Taiteen edistämiskeskuksen tai Museoviraston alueellisen toiminnan suuntaviivoja. Tässä asiakirjassa tulisi julkisesti todeta valtion tahtotila suhteessa tulosohjattaviin laitoksiinsa.

Lopuksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia-asiakirja on koko Suomen kulttuuripolitiikan suuntaamisen kannalta painava dokumentti, joka parhaimmillaan auttaa kenttää hahmottamaan sekä nykytilaa että tulevaisuutta. Onnistunut strategia kertoo toimijoille sen, miten valtio tahollaan näkee yhden julkisen toimijan roolia kehittäjänä ja rahoittajana. Tätä taustaa vasten Suomen Kuntaliitto toivoo, että asiakirja selkeämmin toisi esille konkreettisia toimenpiteitä ja käytännön askelmerkkejä kulttuuripolitiikan toteuttamisessa kohti vuotta 2025.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta

johtaja, opetus ja kulttuuri

Ditte Winqvist

erityisasiantuntija