Ympäristöministeriö Dnro 459/03/2016 3.6.2016, Jenni Kuja-aro

Ohje maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan yhteiskäsittelystä

Ympäristöministeriö pyytää Kuntaliitolta lausuntoa maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyn ohjeluonnoksesta. Kuntaliitto on välittänyt lausuntopyynnön myös kuntiin.

​​Ohje on tarkoitettu erityisesti lupa- ja valvontaviranomaisen työn tueksi ympäristönsuojelulain maa-aineslain muutoksen soveltamisessa. Ohjeessa käsitellään lupamenettelyä maa-aines- ja ympäristönsuojelulain muuttuneilta osin.

Kuntaliiton lausunto

Kuntaliitto pitää hyvänä ohjeluonnoksen tiivistä muotoa ja sitä, että tärkeimmät muutokset on nostettu selkeästi esiin ohjeen alussa. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ovat kommentoineet lausunnon sisältöä ja kommenttien perusteella kaivataan tarkempaa ohjeistusta erityisesti kysymyksiin, jotka koskevat toiminnan muutostilanteita, vakuuksia ja taksoja. Myös ohjeen rakenne on paikoin epäselvä, ohjeessa tulisi eritellä esitettyä selkeämmin milloin puhutaan maa-aineslain tai ympäristönsuojelulain mukaisesta erillisestä luvasta ja milloin yhteiskäsittelyluvasta. Ohje ei riittävästi konkretisoi hallituksen esitystä. Tarkempi ohje helpottaisi ja yhtenäistäisi viranomaisten toimintaa lupamenettelyissä.

Yleisesti soveltamisohjeista

Kuntaliiton näkemyksen mukaan soveltamisohjeissa tulisi selventää, miten maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaiset lupapäätökset yhdistetään käytännössä. Lupaviranomaisten ja toiminnanharjoittajien toiminnan selkeyttämiseksi ja helpottamiseksi tarvitaan yhteislupia varten vastaavat hakemuslomakkeet kuin muita lupamenettelyjä varten on laadittu.

Muutostilanteet 

Ohjeessa tulisi avata tarkemmin luvan tai lupien muuttamiseen liittyviä asioita, kuten lupien raukeamiseen ja lupien muuttamiseen liittyviä menettelyjä. Kuntaliitto katsoo, että ympäristönsuojelulain 89 § ja 92 §:ien soveltamista yhteislupaa koskevissa tilanteissa olisi tarpeellista avata tarkemmin ohjeessa.

Ympäristönsuojelulain uudistuksen myötä on luovuttu ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamismenettelystä ja se on korvattu säännölliseen valvontaan liittyvällä valvontaviranomaisen velvollisuudella tarkastella luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa.

Myös toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain 6 §:n mukainen velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuudesta. Lisäksi luvanhaltijalla on ympäristönsuojelulain 170 §:n mukaisesti velvollisuus ilmoittaa luvanvaraisen toiminnan aloittamisesta sekä toiminnan muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta.  Ympäristönsuojelulain 170 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle muista toimintaa koskevista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten tai luvan noudattamiseen. Ohjeessa jää epäselväksi, miten määrittyvät viranomaisen ja toiminnanharjoittajan keskinäiset velvollisuudet toiminnan muuttuessa.

Vakuudet

Ohjeluonnos käsittelee vakuuksiin liittyviä kysymyksiä vain yleisellä tasolla, eikä siinä ole annettu suuntaviivoja vakuuksiin liittyvien erityiskysymysten tulkintaan. Vakuuksien osalta ohjeessa ei käsitellä vakuuksien käyttöönottoon liittyviä menettelyjä tai sitä, miten toimitaan kun vakuuksia siirretään viranomaiselta toiselle. Ohjeessa ei ole eritelty selkeästi kahta erilaista vakuustyyppiä, aloitusoikeutta koskevaa vakuusmenettelyä sekä toiminnan aikaista vakuusmenettelyä, joka asetetaan jälkihoitotoimenpiteiden loppuunsaattamista varten. 

Taksat

Ohjeessa olisi syytä selventää lupa- ja valvontamaksujen muodostumista tarkemmin. Yhteiskäsittely edellyttää muutoksia kuntien maa-ainestaksaan ja ympäristönsuojelulain mukaiseen taksaan, jotta valvonnasta ja luvista voidaan periä tarkoituksenmukaiset maksut. Ohjeessa olisi syytä kertoa tarvittavien muutosten sisältö.



Viranomaisuuden siirto kunnassa

Lainmuutoksen yhteydessä maa-ainesviranomaisuus siirtyy kunnissa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämä muutos edellyttää joissain kunnissa muutoksia johtosääntöihin ja näitä muutoksia olisi hyvä käsitellä ohjeessa.



Muuta tarkennettavaa ohjeeseen

Ohjeessa tulisi yksilöidä tarkemmin hallintomenettelyihin, kuten kuulemisiin ja asianosaisuuden määrittelyyn liittyviä asioita. Soveltamisohjeissa olisi esimerkiksi hyvä luetella yleistä etua valvovat viranomaiset, joilta ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan tulee pyytää lausunto. Tämä yhtenäistäisi lupaviranomaisten tulkintoja. Lisäksi ohjeessa voisi esimerkinomaisesti luetella tahot, joilla on valitusoikeus.

 

SUOMEN KUNTALIITTO



Ritva Laine

johtaja, alueet ja yhdyskunnat

Jenni Kuja-Aro

asiantuntija

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!