Luonnos sisäministeriön ohjeesta ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaan

​Sisäministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta ohjeeksi ulkoisen pelastus-suunnitelman laadintaan. Kuntaliiton näkemyksen mukaan ohje on valmisteltu huolellisesti ja ohjetta noudattamalla voidaan ulkoisten pelastussuunnitelmien laatua sekä rakennetta huomattavasti kehittää.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaan, harjoitteluun sekä muuhun toteutukseen liittyvä vastuun määrittely pelastuslaitoksen ja riskintuottajan kesken voi käytännön tasolla mahdollistaa passiivisen tulkinnan vastuusta eri vaiheiden valmistelun käynnistämisessä. Pelastuslain peruslinjausten mukaisesti olisi tarkoituksen-mukaista arvioida, voidaanko riskintuottajan vastuuta näiltä osin jatkossa edelleen koros-taa. Samassa yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista pohtia tulisiko sisäisen pelastussuunnitelman jatkossa sisältää enemmän ympäristön suojaamiseen liittyviä toiminnanharjoittajan vastuita.

Korostaessaan ulkoisten pelastussuunnitelmien merkitystä työkaluna johtamiseen ja operatiiviseen toimintaan on vaarana, että pelastuslaitoksissa liian vähälle huomiolle jää kehittämistyön edellyttämä pelastuslaitoksen sisäinen yhteistyö. Käytännössä ulkoisten pelastussuunnitelmien laadinta ja ajantasaisuus perustuu laajaan pelastuslaitoksen sisäiseen yhteistyöhön, jossa asiantuntijoiden vastavuoroinen kohdetiedon jakaminen ja hyödyntäminen ulottaa merkitystä pelastuslaitoksen riskianalyysityöhön asti. Tämän näkökulman osittaisen kapeuden vuoksi ohjeessa viitataan tarpeeseen tarkistaa suunnitelma toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena viittaamatta siihen, että pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu vaikuttaa kaavoitukseen ja rakentamiseen siten, että kaavoissa, aluesuunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa alueella olevat vaaraa aiheuttavat kohteet otetaan huomioon. Suhteessa kuntaorganisaation eri osiin pelastuslaitokselta ei täten tule odottaa ainoastaan reagoivaa roolia.  

Sisäministeriö ei ottanut huomioon Kuntaliiton kantaa asiakokonaisuutta koskevan säädösmuutosten yhteydessä, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että kohteiden turvallisuusselvitykset ovat usein puutteellisia lähtötietojen osalta ja niitä usein täydennetään TU-KES:in johtopäätösten perusteella. Tämä tarkoittaa, että pelastuslaitos ei välttämättä pysty tekemään riittävän kattavaa ja tarkkaa ulkoista pelastussuunnitelmaa vuoden kuluessa. Käytännössä asiantila voi merkitä epätarkoituksenmukaista resurssien käyttöä, jota voi-daan karsia pitäytymällä yleisellä tasolla valmistelussa ennen TUKES:in lausuntoja.

Ohjeen kohdassa 8.3 tulisi huomioida, että suuronnettomuusvaarallisten tuotantolaitoksen tulipalossa voi muodostua kemikaalien palamisen yhteydessä savukaasuja, jotka ovat koostumukseltaan tavanomaisessa tulipalossa muodostuvien savukaasujen koostumuksesta poikkeavia muodostaen erityisen vakavan terveysvaaran. Onnettomuusvaaran osalta tulisi tämän vuoksi tarvittaessa kuvata myös savunmuodostuksesta alueelle aiheutuvat vaaratekijät.

Ohjeluonnoksessa esitetään sangen selkeä rakenne työvaiheineen sekä vakioituineen järjestelyineen (mm. KEMU-rekisteri). Pelastuslaitosten toimintaa valvovien Aluehallintoviras-tojen rooli sen sijaan jää määrittämättä vastaavalla tarkkuudella. Aluehallintovirastoilla ei ole suuria mahdollisuuksia lähteä arvioimaan laadittujen suunnitelmien suhdetta kohteen riskeihin ja toimintaympäristön piirteisiin, mutta ohjeluonnoksesta on esille nostettavissa lukuisia vakioitua seurantaa edellyttäviä asiakohtia, joiden seuranta olisi luontevaa toteuttaa Aluehallintovirastojen resurssein (esimerkiksi edellytettävien valmisteluvaiheiden, harjoitusten ja tiedottamisen toteutuminen aikataulussa). Tässä suhteessa on pidettävä epätarkoituksenmukaisena ratkaisua, jossa ohjeluonnos annetaan Aluehallintovirastoille ainoastaan tiedoksi eikä lausuttavaksi.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine

johtaja,

alueet ja yhdyskunnat

Vesa-Pekka Tervo

pelastustoimen kehittämispäällikkö