Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, hajajätevesisäädökset

Ympäristöministeriö pyytää Kuntaliiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Ehdotetulla muutoksella määriteltäisiin ympäristönsuojelulakiin ympäristön kannalta herkät alueet, joilla viemäriverkoston ulkopuolella kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn tulisi täyttää jätevesiasetuksessa määritellyt perustason vaatimukset laissa annettuun määräaikaan mennessä. Annettua määräaikaa pidennettäisiin nyt kolmannen kerran alkuperäisestä.

​Kuntien ympäristönsuojelumääräysten jätevesiä koskevat määräykset jäisivät voimaan. Muilla kuin ympäristönsuojelulaissa tai kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyillä herkillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulisi korjata vastaamaan asetuksen vaatimuksia uuden rakennuksen rakentamista vastaavan rakentamisen tai vesijärjestelmän uusimisen yhteydessä. Aiemmin sekä vähäisen kuormituksen ja kohtuuttomien kustannusten perusteella ollut mahdollisuus saada viiden vuoden määräaikainen vapautus vaatimusten täyttämiselle edellyttäisi jatkossa vain toisen ehdon täyttymistä. 

Kuntaliiton lausunto

Yleisesti hajajätevesisäädösten tavoitteista kuntien kannalta

Kunnilla on viimekädessä vastuu alueensa vesihuollon kokonaisuudesta. Kunnan kannalta vesihuollon kokonaisuuteen kuuluu sekä keskitetty että kiinteistökohtainen vesihuolto, joita koskeva säätely määräaikoineen yhteen sovitetaan toisiinsa kunnan vesihuollon suunnittelussa ja kehittämisessä. Näin ollen säädösmuutokset toiseen osakokonaisuuteen vaikuttavat koko kunnan vesihuollon toimintaan ja talouteen.  Vesihuolto tulee Suomen kaltaisessa maassa jatkossakin perustumaan keskitetyn vesihuollon ohella merkittävässä määrin kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon. Asianmukaisella kiinteistökohtaisella jätevesien käsittelyllä turvataan ennen kaikkea kiinteistökohtaisten talousvesikaivojen vedenlaatu ja lähivesien virkistyskäyttömahdollisuudet. Pohjavesien merkitys vesilaitosten ja kriisinajan raakavesivesilähteenä tulee tulevaisuudessa edelleen korostumaan. Talousvedeksi kelpaavan pohjaveden saanti on turvattava myös pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla.

Muutostarpeet

Kuntaliitto ei lähtökohtaisesti katso tarpeelliseksi muutoksia voimassa oleviin säädöksiin. Voimassa olevat hajajätevesisäädökset antavat jo mahdollisuuden vaatimusten kohtuullistamiseen kiinteistön vedenkäyttö, omistajien ikä, sosiaalinen ja taloudellinen asema huomioiden.

Esitetyissä muutoksissa hyvää on, että kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja niiden vapaaehtoinen antomahdollisuus pidetään voimassa, mutta yleiset herkät alueet määritellään suoran lakiin, eikä velvoiteta kuntia niiden määrittelemiseen. Huomionarvoista myös on, että voimaan jäävät kuntien yleiskaavoissa ja ranta-asemakaavoissa olevat määräykset hajajätevesien käsittelylle.   

Kuntaliiton näkemyksen mukaan määräaikaa ei tule siirtää. Määräajan siirto nyt kolmanteen kertaan alkuperäisestä haittaa kuntien vesihuoltokokonaisuuden kehittämistä, lisää sen kustannuksia ja vaarantaa talousvedeksi kelpaavan veden saatavuutta keskitetyn vesihuollon ulkopuolisilla alueilla sekä haittaa pinta- ja pohjavesin laatua parantavien tai ylläpitävien vesienhoidon tavoitteiden toteutumista. Muutosehdotuksilla lievennettäisiin kiinteistönomistajien velvoitteita, joten tarvetta vaatimusten toimeenpanon pidentämiselle ei ole.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan esitetyt muutokset hajajätevesisäädöksiin edellyttäisivät muutoksia hajajätevesiasetukseen ja vesihuoltolakiin. Säädösten toimeenpano ja valvonta edellyttää, että nämä muutokset annetaan ympäristönsuojelulakimuutosten kanssa samanaikaisesti.

Herkät alueet

Esitetty 100 metrin rantakaista olisi todennäköisesi valta-osalla vesistöjen valuma-alueista riittämätön estämään vanhoista jätevesijärjestelmistä aiheutuvan pintavesien ravinnekuormituksen. Metrimäärä oli yleisin kuntien ympäristönsuojelumääräysten herkissä alueissa, mutta kuntien määräyksissä edellytyksenä on kyseisen kaistan jätevesijärjestelmän korjaaminen nk. tiukempaan puhdistustasoon ja määräaikaan mennessä. Nyt kaistan ulkopuolella määräaikaa ei olisi ja uuden rakentamisessa riittäisi perustaso puhdistukselle. Näin ollen nyt lakiin esitettävä metrimäärän vaikutukset eivät ole verrannollisia kuntien määräysten metrimäärän kanssa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan haja-asutusalueen asutuskeskittymien jättäminen herkkien alueiden ulkopuolelle voi vaarantaa juomakelpoisen talousveden saannin.

Poikkeaminen

Kuntaliiton näkemyksen mukaan poikkeamisen myöntämisen edellytykset tulisi pitää ennallaan. Jos poikkeaminen voitaisiin myöntää pelkkien kohtuuttomien kustannusten perusteella ilman ympäristökuormituksen arviointia, jäisi pilaantumisen arviointi herkillä alueilla työlään ja kalliin ja kiinteistön omistajalle ennakoimattoman jälkivalvonnan tehtäväksi. Nykyiset poikkeamisedellytykset riittävät estämään kohtuuttomuudet. Poikkeusten täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää vain, että kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle laaditaan ohjeistus ja muu tarvittava materiaali poikkeushakemusten käsittelyn avuksi etenkin sosiaalisten tekijöiden arviointi vaatii täsmennystä ja työkaluja.

Muutosehdotusten vaikutukset kuntien talouteen ja toimintaan

Hajajätevesisäätelyn vaikutuksia kunnan vesihuollon kokonaisuuteen ei ole arvioitu.

Erityisesti määräajan siirtämisellä olisi oma vaikutuksensa tähän kuntien vesihuollon kokonaisuuteen ja kustannuksiin. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien aikatauluissa jätevesiasetuksen määräaika on eräänlainen etappi. Tiettyjen riskialueiden vesihuollon oletetaan korjaantuvan viimeistään asetuksen määräajan päättyessä. Määräaikaa siirrettäessä näiden alueiden vesihuollon ongelmien ratkaiseminen tulee uudelleen tarkasteltavaksi ja suunnitelmat joudutaan uusimaan, mikä kuormittaa muuta vesihuollon johdonmukaisesti etenevää suunnittelua ja kehittämistä ja lisää sen kustannuksia

Vesiosuuskunnat ovat osa kunnan vesihuollon kokonaisuutta. Vesiosuuskuntien talous on riippuvainen liittyvien kiinteistöjen määrästä ja liittymismaksuista. Osuuskuntien laskelmissa on usein arvioitu, että viimeistään jätevesiasetuksen määräajan päättyessä jätevesijärjestelmien uusimista edellyttävät kiinteistöt liittyvät osuuskunnan palvelujen piiriin. Määräajan pidennys saattaisi siten olla kohtalokas osuuskuntien taloudelle. Kunnat ovat yleensä osuuskuntien lainojen takaajia, joten osuuskuntien talouden kaatuminen siirtyisi valtaosin kuntien kustannuksiksi ja lisäksi vastuu osuuskunnan alueella vesihuollon järjestämisestä käytännössä siirtyisi kunnalle.

Herkkiin alueisiin ei ole sisällytetty haja-asutusalueilla olevia asutuskeskittymiä, joissa talousvesikaivoja ja vanhoja jätevesijärjestelmiä sijaitsee lähellä toisiaan, ja joissa siten on riskejä talousvesikaivojen jätevesihaitoille. Tällaisten alueiden jätevesijärjestelmien korjaaminen voi siirtyä esitettyjen muutosten johdosta pitkälle tulevaisuuteen, jolloin heikon talousvesilaadun johdosta voisi kunnalle laueta keskitetyn vesihuollon järjestämisvastuu alueilla, joihin keskitettyä viemäröintiä ei muutoin olisi kustannustehokasta vetää. Tämä kustannus siirtyisi vesihuollon asiakasmaksuihin eli rasittaisi kuntalaisten taloutta.

Heikentäviä vaikutuksia tulisi todennäköisesti vuoden 2011 tapaan, tai nyt jopa voimakkaammin (kun karkeasti arvioiden noin 200 000 kiinteistöä pudotetaan korjausvelvoitteesta) alaan liittyvään elinkeinotoimintaan, kuten laitevalmistajiin, suunnitteluun ja urakointiin ja välillisesti siten myös kuntatalouteen. 

Tarve laatia ympäristönsuojelumääräyksiä pinta- ja pohjavesien hyvän laadun turvaamiksesi kuntiin, joissa niitä ei tällä hetkellä ole, voisi syntyä, kun laajoja alueita pudotettaisiin jätevesijärjestelmien korjaamisen määräajan piiristä. Lisäksi, kun poikkeamisen myöntämisedellytyksiä laajennettaisiin siten, että pelkkä kohtuuton kustannus riittäisi poikkeamisen myöntämiseen suuresta kuormituksesta huolimatta, jäisi pilaantumisen arviointi herkillä alueilla työlään ja kalliin, kiinteistön omistajalle ennakoimattoman jälkivalvonnan tehtäväksi.    

Esitetyt muutokset johtaisivat kunnissa tehtävän neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan uudelleensuunnitteluun ja toteutukseen, lupa ym. lomakkeiden, kuntien asianhallinta- ja lupajärjestelmien muutoksiin ja kokonaisuudessaan jätevesien käsittelyyn liittyvän viranomaistoiminnan (ympäristön- ja terveydensuojelu, rakennusvalvonta) uskottavuuden heikentymisestä johtuviin ponnisteluihin. Nämä osa-alueet esityksessä oli arvioitu kohtalaisesti.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine

johtaja, alueet yhdyskunnat

Miira Riipinen

ympäristöpäällikkö